Suomen luon­non­suo­je­lu­lii­ton 85 luontotekoa 85 vuodessa

Ympäristöhallinto

Toimiva, vahva ja itsenäinen ympäristöhallinto on perusta valtion luonnonsuojelutoimille.

1. Suomen luonnonsuojeluliitto esitti omaa ministeriöitä luonnon- ja ympäristönsuojelulle jo vuonna 1970. Sinnikkään työn tuloksena se perustettiin vuonna 1983.

2. Ympäristöministeriön lakkautus peruttiin laajalla yhteiskampanjalla vuonna 2015.

3. Luonnonsuojeluliitto on ollut aktiivisesti mukana myös alueellisen ja kunnallisen ympäristöhallinnon perustamisessa ja toiminut sen keskeisenä yhteistyökumppanina. Me kun olemme ainoa ympäristöjärjestö, jolla on kattava maakunnallinen piirien ja paikallisyhdistysten verkosto.

4. Luonnonsuojeluliitto puolusti alueellista ympäristöhallintoa sitä uhannutta maakuntauudistusta vastaan, ja maakuntauudistus kuopattiinkin vuonna 2019. Ympäristötehtävien hoitaminen säilyi valtion 15 ely-keskuksessa ja pääasiallisena lupaviranomaisena jatkaa aluehallintovirasto.

Lainsäädäntö ja oikeuskäsittelyt

Luonnonsuojeluliitto on luonnon asianajaja – järjestö, joka puolustaa luontoa oikeudessa. Valituksemme ovat tuoneet monia ympäristölle tärkeitä korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisuja.

5. Luonnonsuojeluliitto on osallistunut jo vuosikymmeniä aktiivisesti lainsäädännön uudistuksiin. Olemme tutkitusti vaikuttavin ympäristöjärjestö eduskunnassa ja vakiovieras valiokuntien kuulemisissa. Vuonna 2022 olimme noin sadassa työryhmässä ja annoimme 200 lausuntoa. Vuonna 2022 osallistuimme aktiivisesti muun muassa kaivoslain ja luonnonsuojelulain uudistuksiin.

6. Vuosien kampanjoinnin tuloksena Suomeen saatiin vuonna 2015 yhtenä maailman ensimmäisistä maista ilmastolaki. Tämän myötä Suomen ilmastotavoitteet kirjattiin lakiin ja Suomen ilmastopaneelin rooli hallituksen neuvonanatajana vakiintui. Lakia uudistettiin vuonna 2022 ja lakiin kirjattiin Luonnonsuojeluliitonkin ajamia asioita: tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet ja maankäyttösektorin hiilinielut. Vuonna 2023 mukaan tulivat kuntien ympäristösuunnitelmat ja järjestöjen muutoksenhakuoikeus.

7. Luonnonsuojelulain uudistus vuonna 2022.

8. Suomen ensimmäinen ilmasto-oikeudenkäynti alkoi marraskuussa 2022, kun Luonnonsuojeluliitto ja Greenpeace valittivat korkeimpaan hallinto-oikeuteen valtioneuvoston tekemättä jätetyistä ilmastopäätöksistä.

9. Jäämeren rata poistui vuonna 2021 Lapin maakuntakaavoista. Luonnonsuojeluliitto vastusti hanketta alusta loppuun.

10. Kansainvälisesti merkittävää on se, että kivihiilen energiakäyttö on saatu kiellettyä Suomessa vuoden 2029 jälkeen.

11.  Liitto antaa oikeusapua piireilleen ja yhdistyksilleen. Näin on saatu lukuisia korkeimman hallinto-oikeuden linjapäätöksiä. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi esimerkiksi Kuopioon suunnitteilla olleen Finnpulpin havusellu- ja biotuotetehtaan ympäristöluvan vuonna 2019.

12. Lukuisat kaivosvoitot oikeudessa. Korkein hallinto-oikeus palautti esimerkiksi vuonna 2022 Lappiin vuosikymmeniä suunnitellun Soklin kaivoshankkeen ympäristöluvan uudelleen käsiteltäväksi. Kaivosyhtiöt ovat myös luopuneet lukuisia kertoja malminetsinnästä, esimerkiksi Mawson luopui vuonna 2022 Korpilahden malminetsinnästä.

13. Suomen luonnonsuojeluliitto on ollut menestyksellinen turpeen kaivuun vastustuksessa. Liiton piirit ja yhdistykset ovat pelastaneet soita kaatamalla satoja turpeenkaivulupia oikeudessa. Esimerkiksi yli 20 vuotta kestänyt taistelu Vetelin Julkunevan turvetuotannosta päättyi vuonna 2019, kun Vapo (nykyisin Neova) perui viimeisen 40 hehtaarin lupahakemuksen kokonaisuudessaan yli 400 hehtaarin laajuisesta hankealueesta kolmen korkeimmassa hallinto-oikeudessa käydyn valituskierroksen jälkeen. Päätöksen jälkeen Vapo on pannut omistamansa alueet (340 hehtaaria) myyntiin, ja suoalueen on ostanut syksyllä 2020 Dasos Habitat -rahasto, joka suojelee suon.

EU-politiikka

14. Luonnonsuojeluliitolla on virallinen asema Suomen kantoja valmistelevissa EU-jaostoissa – tätä asemaa ei ole monen muun maan ympäristöjärjestöillä. Olemme tehneet useita EU-kanteluja, jotka ovat johtaneet luonnon voittoon tuomioistuimessa. Tällaisia ovat muun muassa vesilintujen kevätmetsästys, Vuotos ja muut tärkeät lintualueet sekä liito-oravan ja suden suojelun parantaminen.

15. Luonnonsuojeluliitto työskentelee sen eteen, että EU:n ilmastopolitiikasta tulisi vahvempaa ja EU olisi vahvempi johtaja kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. EU:n ilmastopolitiikkaa ohjaavat muun muassa teollisuutta koskeva päästökauppadirektiivi sekä liikennettä ja maatalouden päästöjä sääntelevä taakanjakodirektiivi. Maankäytön hiilinieluja ja -päästöjä, siis metsien, maatalousmaan ja soiden ilmastovaikutusta, ohjaa LULUCF-asetus. Luonnonsuojeluliitto on vaikuttanut näiden muotoiluun ja vaatii EU:n tavoitetason vahvistamista kaikilla sektoreilla, jotta ilmastopolitiikka olisi Pariisin sopimuksen edellyttämällä tasolla.

16. Luonnonsuojeluliitto aloitti kampanjoinnin hiilinielujen puolesta vuonna 2016. Tavoitteena oli saada hiilinielut osaksi EU:n ilmastopolitiikkaa. Liitto osallistui EU-komission asettamaan asiantuntijaryhmään, joka kommentoi jäsenmaiden ehdotuksia hiilinielujen vertailutasoiksi. Lopulta komissio asetti jäsenmaille metsien käytön vertailutasot, johon maiden metsien hiilinieluja verrataan tulevina vuosina. Tämä tarkoittaa sitä, että metsien hakkuiden lisääminen entisestään pakottaa Suomen etsimään päästövähennyksiä muualta. Metsien hiilinielujen pienentämiselle tuli siis hinta.

Virtavedet

Virtavesityömme on pohjannut aloitteisiin, vuosikymmenienkin kampanjointiin ja oikeustaisteluihin.

17. Liitolla oli merkittävä rooli Suomen kolmen koskiensuojelulain säätämisessä, sillä lakiesityksen perustaksi otettiin Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajan Rauno Ruuhijärven (1930–2022) muotoilema esitys. Nämä 1980-luvun lait olivat ensimmäisiä Euroopassa. Näin esimerkiksi Ounasjoki on säästynyt vapaana. Sen suojelusta voit lukea lisää täältä.

18. Kollaja on kestänyt! Iijoen puolesta on soudettu 40 vuotta, ja joki säilynyt rakentamattomana ilman tekoallasta.

19. Vuotosta ei ole rakennettu! Vuotoksen tekoallas sai päätöspisteen oikeudessa vuonna 2019: Kemihaaran soiden suojelua Lapissa ei pureta. Vuosikymmeniä kestänyt kiista Kemihaaran soiden suojelusta loppui, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi valitukset.

20. Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen vapaa-ajan kalastajien ja WWF:n vuonna 2017 tekemä aloite vesilain muutokseksi, jolla mahdollistettaisiin ohitusuomat, kalatiet ja kalatalousvelvoitteet sellaisiinkin voimalaitospatoihin joissa niitä ei vielä ole, saatiin vuoden 2019 hallitusohjelmaan. Lakiluonnos on kesällä 2023 lausunnolla.

21. Kemijoen viimeinen vapaa virta on säilynyt rakentamattomana. Luonnonsuojeluliitto jatkaa parhaillaan taistelua oikeudessa estääkseen Sierilän voimalaitoksen rakentamisen.

Vaalityö

22. Vuoden 2019 eduskuntavaalit olivat ilmastovaalit, ja vaalien jälkeen luonnonsuojelun rahoitus nostettiin sataan miljoonaan euroon. Se on mahdollistanut muun muassa Metso-metsiensuojeluohjelman ja Helmi-elinympäristöohjelman toteutuksen.

Venäjä

23. Vuonna 2021 Koskenalassa, Leningradin alueella rauhoitettiin vuonna 2021 95 000 hehtaaria suojelunarvoista metsää. Se vastaa 20 Nuuksion kansallispuistoa.

24. Luoteis-Venäjälle perustettin vuonna 2018 yli 120 000 hehtaarin kokoinen Laatokan luotojen kansallispuisto. Suomen luonnonsuojeluliitto toimi kansallispuiston perustamiseksi yli 20 vuotta.

25. Suomen luonnonsuojeluliiton ex-puheenjohtaja Rauno Ruuhijärvi toimi vuosina 1978–1985 Suomen ja Neuvostoliiton ympäristönsuojelun yhteistyökomission jäsenenä ja luonnonsuojelutyöryhmän Suomen osapuolen puheenjohtajana vuosina 1986–2002. Tästä työstä on syntynyt mittavia tuloksia: Vodlajärven, Paanajärven, Kalevalan ja Äänisniemen kansallispuistot sekä viimeisimpinä ilonaiheina Laatokan pohjoisen saariston ja Suomenlahden suojelualueet.

Madagaskar

26. Itäisellä sademetsäalueella Andasibessa ja sen ympäristössä on vuodesta 2012 alkaen ennallistettu yhteensä yli 200 hehtaaria metsää ja kosteikkoalueita.

27. Maailmanlaajuisesti uhanalainen sifaka (maki) on palannut tuellamme ennallistettuun metsään.

28. Tärkeimmät metsäalueet kattava online-kartta on saatu valmiiksi.

29. Olemme istuttaneet vuosittain 15 000–25 000 paikallista puu- ja kosteikkokasvin taimea alueen kasviston ennallistamiseksi sekä yli 6000 hedelmäpuuntaimea ruokaturvan parantamiseksi.

30. Olemme jakaneet satoja polttopuuta säästäviä helloja metsien suojelemiseksi luonnonsuojelualueella asuvalle paikallisväestölle.

EKOenergia

31. Luonnonsuojeluliiton perustama energian ympäristömerkki EKOenergia on levinnyt jo 70 maahan ja sitä käyttävät sekä suomalaiset yritykset kuten Olvi, Finlayson ja HSY että isot kansainväliset yritykset, kuten SCHOTT, SAP, Tetrapak, Iliad Group ja moni muu.

32. Merkki auttaa kuluttajia vaikuttamaan myönteisesti ilmastoon ja luontoon. EKOenergia on muun muassa rahoittanut yli 75 aurinkoenergiahanketta 29 kehitysmaassa. Näillä hankkeilla, joiden kokonaissumma on jo yli kaksi miljoonaa euroa, tuomme puhdasta energiaa yhteisöihin, kouluihin ja sairaaloihin. Kaikki hankkeet edistävät YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Lisäksi EKOenergia on rahoittanut 25:tä jokien kunnostushanketta, joista 22 on Suomessa, yhteensä 430 000 eurolla.

Suojelualueet ja kansallispuistot

33. Suomen luonnonsuojeluliitto on tehnyt piirien ja yhdistystensä kanssa vuosikymmenien mittaan suuren määrän toteutuneita suojeluesityksiä. Suomen luonnonsuojeluliitto on vaikuttanut myös kansallispuistoverkoston syntymiseen. Vuonna 1957 tuli laki seitsemän uuden kansallispuiston ja 12 luonnonpuiston perustamisesta. Siitä lähtien liitto ollut mukana lähes jokaisen kansallispuiston perustamisessa.

34. Luonnonsuojeluliitto oli olennaisesti mukana Kolin pelastamisessa. Kolille kaavailtiin paljon rakentamista, mutta suojelua ajaneet voittivat lopulta ja Kolille perustettiin kansallispuisto vuonna 1991. Vaiheikkaista kiistavuosista voi lukea lisää täältä.

35. Lähes kaikkia kansallispuistoja on alussa vastustettu. Näin oli myös Urho Kekkosen kansallispuiston kohdalla. Lopulta päätös kansallispuistosta syntyi pitkällisen prosessin tuloksena, kun Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Rauno Ruuhijärvi huhtikuussa 1978 liittohallituksen kokouksessa esitti puiston perustamista Urho Kekkosen 80-vuotispäivän kunniaksi. Tämä idea puri ja kansallispuisto saatiin perustettua.

36. Sipoonkorven kansallispuisto lähti liikkeelle, kun Suomen luonnonsuojeluliitto ja Natur och Miljö -järjestö tekivät  ehdotuksen kansallispuiston perustamisesta vuonna 2006. Kansallispuisto avattiin vuonna 2011.

37. Luonnonsuojeluliitto esitti Nuuksioon kansallispuistoa jo 1970-luvulla. Olemme olleet mukana myös kansallispuiston laajennuksissa. Nuuksion perustamisesta voit lukea lisää täältä.

38. Oulangan kansallispuisto perustettiin vuonna 1956. Luonnonsuojeluliiton edeltäjän, Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen johtokunta ja valtion luonnonsuojeluvalvoja Reino Kalliola olivat 1950-luvulla tärkeimmät toimijat Kuusamon koskien, eli myös Oulangan, puolesta.

39. Osittain vaikuttamistyömme ansiosta Saimaalle on perustettu Koloveden kansallispuisto sekä muita suojelualueita norpan turvaksi.

40. Saimme turvaan 1,2 miljoonaa hehtaaria suota soidensuojelun ohjelman kautta vuonna 1979.

41. Vuonna 2015 Luonnonsuojeluliitto vaikutti valtionmaiden suojeluohjelman lopputulokseen muun muassa kartoittamalla kohteita sekä esittämällä suojelurajauksia, jotka parhaiten turvaisivat soiden monimuotoisuutta ja vesitaloutta. Osin liiton työn tuloksena saatiin välittömien suojelutoimien piiriin noin 36 000 hehtaaria valtion maiden arvokkaimpia soita.

42. Vuonna 2023 noin 30 000 hehtaaria valtionmaita saatiin suojeluun. Tuolloin saatiin turvaan myös Oulujärven saaret, joilla luonnonsuojelijat keskeyttivät hakkuut useaan otteeseen ja niistä käytiin myös oikeutta.

Satoja paikallisia suojeluvoittoja

Suomen luonnonsuojeluliitolla on 15 piiriä ja noin 150 yhdistystä, jotka tekevät ympäri vuoden töitä paikallisten luontokohteiden säilymisen eteen.

43. Sanginjoella Oulussa saatiin suojeluun 1127 hehtaaria vuonna 2020. Oululaiset luontojärjestöt tekivät aloitteen suojelusta jo vuonna 2004. Lue suojeluun johtaneista käänteistä täältä.

44. Kintulammin luonnonsuojelualue Tampereella, 608,5 hehtaaria. Kintulammi on koko maan mittakaavassa merkittävä suojelualue, joka on saanut alkunsa Luonnonsuojeluliiton Tampereen yhdistyksen ja Pirkanmaan piirin aloitteista.

45. Paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen vuosikymmenien kampanjoinnin jälkeen Kemiönsaaren Purunpäälle perustettiin yli 200 hehtaarin suojelualue. Lisäksi Kemiönsaaren kunta päätti keväällä 2023 lopettaa avohakkuut ja suojella 30 prosenttia alueistaan. Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys teki pitkään ja hartiavoimin töitä tämänkin eteen.

46. Kainuuseen, Paltamon Kivesvaaralle saatiin vuonna 2022 jopa 225 hehtaarin kokoinen luonnonsuojelualue. Se oli Paltamon luonto -paikallisyhdistyksen pitkällisen työn tulos.

47. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetyssä Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjassa saatiin 6700 hehtaaria uusia luonnonsuojelualueita. Kohteista enemmän kuin puolet on kokonaan tai osittain luontojärjestöjen esittämässä suojelurajauksessa.

48. Metsähallituksen tuottotavoitetta on laskettu.

Vetoomuksia, kansalaisaloitteita

49. Vuonna 1989 valtioneuvostolle luovutettiin 220 000 allekirjoittajan metsävetoomus.

50. Yli 50 000 allekirjoitusta Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteeseen. Kansalaisaloite myös herätti kriittisen keskustelun avohakkuista, eikä keskustelu ole lakannut.

51. Yli 50 000 allekirjoitusta Irti turpeesta -kansalaisaloitteeseen.

52. Olemme olleet järjestämässä Suomen suurimpia ympäristömielenosoituksia: ilmastomarssia 2018 ja 2019 sekä metsämarssia 2022 ja luontomarssia 2023.

Saimaannorppa

Luonnonsuojeluliiton tunnuseläin on graafikko Erik Bruunin alunperin piirtämä saimaannorppa. Saimaannorpan suojelemiseksi onkin tehty paljon töitä monella rintamalla.

53. Luonnonsuojeluliitolla on edustus maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön saimaannorpan suojelua koskevissa työryhmissä.

54. Luonnonsuojeluliitto on jakanut Saimaan alueen vapaa-ajan kalastajille nielurajoittimia, jotka tekevät katiskasta norppaturvallisen. Rajoittimia on jaettu noin 20 000. Järjestämme myös Vaihda verkot katiskaan -tilaisuuksia, joissa kalastajat voivat antaa meille verkot ja saada ilmaiseksi norppaturvallisen, yleensä talkoilla tehdyn katiskan.

55. Luonnonsuojeluliitto kolaa joka vuosi saimaannorpille apukinoksia osana Metsähallituksen koordinoimia apukinostalkoita. Norpat ovat myös hyväksyneet apukinoksia pesikseen.

56. Osaltaan vaikuttamistyömme ansiosta saatiin vuonna 2011 norppien keskeisistä lisääntymisalueista vajaa 2000 neliökilometria keväisten kalastusrajoitusten piiriin. Myös ympärivuotisen pyydystyyppiasetuksen alueita laajennettiin ja pyydysrajoituksia lisättiin.

57. Luonnonsuojeluliitto on hankkinut lahjoitustusvaroin sopivia rantoja saimaannorpan suojelua varten. Omistamme kolme rantakohdetta Etelä-Savossa sekä yhden saaren Etelä-Karjalassa. Kaikki omistamamme kohteet ovat rauhoitettuja luonnonsuojelualueita.

Luonnon ennallistaminen

Ihminen on muuttanut luontoa niin voimallisesti, että muutettuja alueita on palautettava kohti luonnontilaa. Joskus paras keino on se, että jätetään alue ennallistumaan itse, mutta monesti tarvitaan myös ihmisen apua etenkin soiden, perinnemaisemien ja virtavesien kohdalla. 

58. Luonnonsuojeluliitto on hoitanut satoja perinnemaisemakohteita vuosikymmenten ajan. Esimerkiksi pelkästään Uudellamaalla on tehty hoitotoimenpiteitä, kuten niittoja ja vieraslajien torjuntaa, yhteensä yli 50 kohteella Länsi-Uudellamaalla.

59. Esimerkiksi vuonna 2022 ennallistimme tuhat hehtaaria soita.

60. Pohjois-Savossa Rautalammilla Rastunsuon lintujärvestä on syntynyt maakunnallisesti merkittävä lintujensuojelualue. Alue on ennallistettu Suomen luonnonsuojeluliiton ja LähiTapiolan yhteistyöllä.

61. Soiden ennallistamisessa kokeillaan myös rahkasammalen siirtoistutusta.

62. Lukemattomia puroja on ennallistettu Luonnonsuojeluliiton piirien ja yhdistysten vapaaehtoisten toimesta.

Haitalliset vieraslajit eivät kuulu Suomen luontoon

63. Luonnonsuojeluliitto teki MTK:n kanssa aloitteen Suomen vieraslajistrategiaksi vuonna 2002. Strategia valmistui vuonna 2012. Liitto on ollut aktiivinen myös vieraslajihankkeissa ja vetänyt teeman LIFE-hanketta.

64. Jättipalsamia on vuosittain torjuttu noin 17 hehtaaria vapaaehtoisten kitkijöiden avulla. Torjuntatapahtumiin on vuosina 2019–2022 osallistunut noin 1040 henkilöä.

65. Syksyyn 2022 mennessä Luonnonsuojeluliitto on järjestänyt 70 muuta vieraslajitapahtumaa, kuten infotilaisuuksia ja luentoja, joihin on osallistunut noin 2800 henkilöä. Jättiputkien torjunta-ala on keskimäärin 10 hehtaaria vuodessa.

66. Keltamajavankaalista on kerätty kansalaishavaintojaja ja lajia on hävitetty viidellä esiintymällä.

Viestintä

67. Suomen Luonto on Suomen luonnonsuojeluliiton kustantama, kantaaottava lehti. Esimerkiksi vuoden 1970 metsänumerossa luonnonsuojelijat esittivät aikaansa edellä olevaa kritiikkiä metsäteollisuutta kohtaan. Suomen Luonnolla on 193 000 lukijaa. Lehti nousi keväällä 2023 Suomen seuratuimmaksi aikakauslehdeksi sosiaalisessa mediassa.

68. Myös Suomen luonnonsuojeluliitolla on paljon someseuraajia: yli 200 000. Luonnonsuojeluliitto on suurin järjestö Twitterissä ja toiseksi suurin Instagramissa.

69. Viestinnällä on nostettu merkittäviä asioita kansalliseen tietoisuuteen. Pirkanmaan piiri julkaisi vuonna 2020 kuvia rahkasammalen otolla pilatuilta luonnontilaisilta soilta. Seurauksena ympäristöministeriö pani pystyyn asiaa pohtivan työryhmän.

70. Vuonna 2018 toimme julkisuuteen sen, että Luonnonvarakeskus oli käyttänyt vääriä lukuja laskiessaan Suomen hiilinielujen kehitystä. 

71. Vuonna 2023 kirjoitimme avoimen kirjeen Maailman ilmatieteen järjestölle WMO:lle pääsihteeri Petteri Taalaksen ilmastotieteen vastaisista lausunnoista kotimaan mediassa, etenkin eduskuntavaalien alla.

Viemme suomalaiset luontoon

72. Luonnonkukkien päivää on järjestetty 20 vuotta. Niihin vuosiin on kuulunut yli 1000 retkeä ja luonnonlukutaidon levitystä kymmenille tuhansille suomalaisille.

73. Suomen luonnolla on oma päivä. Siitä tuli vakiintunut liputuspäivä vuonna 2022. Idea Suomen luonnon päivästä tuli Luonnonsuojeluliiton luottamustoimissa pitkään vaikuttaneelta Riku Lumiarolta.

74. Noin 20 000 suomalaista pääsee kanssamme luontoon vuosittain.

Apurahoja, opetusta ja yritysyhteistyötä

75. Suomen luonnonsuojelun säätiö on koko historiansa aikana ohjannut yhteensä 1,13 miljoonaa euroa lähes 600 luonnon- ja ympäristönsuojelua edistävälle hankkeelle. Kohteina ovat olleet etenkin tieteellinen tutkimus, taiteellinen tai kirjallinen työ, koulutus- ja ympäristökasvatus, julkaisutoiminta sekä kansalaisjärjestöjen projektit ja kampanjat.

76. Suomen luonnonsuojeluliitto tekee myös ympäristökasvatusta etenkin Saimaan alueella. Pidämme norppaoppitunteja Saimaan alueen päiväkodeissa ja kouluissa, ja olemme tavoittaneet jo yli 10 000 lasta. Lisäksi järjestämme vuosittain helmikuussa perheille suunnatun Kuutin synttärit -tapahtuman, jossa juhlitaan Nestorin päivän aikoihin syntyviä saimaannorpan kuutteja.

77. Yritysyhteistyömme avulla on ennallistettu luontoa ja esimerkiksi kerätty yli 100 000 euroa saimaannorpan suojeluun.

Lajien suojelu

Luonto koostuu lajeista. Yhden lajin heikentyminen vaikuttaa lukuisiin muihin. Siksi lajien suojelu on tärkeää siinä missä elinympäristöjenkin suojelu.

78. Uhanalaisen suden kanta on elpynyt, ja maassamme on nyt enemmän susia kuin 150 vuoteen. Suomen luonnonsuojeluliitto on osallistunut sutta käsitteleviin työryhmiin ja kannellut tarvittaessa EU-komissiolle suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta. Tällä hetkellä yleistä suden metsästystä ei Suomessa tehdä, koska eri hallinto-oikeudet ovat tyrmänneet kaatoluvat muun muassa Luonnonsuojeluliiton piirien valituksista.

79. Liitto on toiminut sen eteen, että myös muiden suurpetojen metsästys olisi kestävää. Karhu ja ilves eivät ole enää uhanalaisia. Myös ahman kaatoluvista korkein hallinto-oikeus on hyväksynyt valituksiamme ja kaatolupalinja on sen ansiosta tiukentunut. 

80. Suomen luonnonsuojeluliitto sai luonnonsuojelulakiin liito-oravan suojelua parantaneen korjauksen. Liitto on myös osallistunut liito-oravan LIFE-hankkeeseen ja muun muassa julkaissut vuonna 2020 esitteen liito-oravan kartoittamisesta.

81. Liitto ajoi pitkään kyyn rauhoitusta. Rauhoitus tulee vihdoin voimaan 1.6.2023 uuden luonnonsuojelulain myötä.

82. Liitto ajoi pitkään myös äärimmäisen uhanalaisen ankeriaan rauhoitusta. Nyt laji on suojeltu Suomessa heinäkuuta lukuun ottamatta. Tämä on kansainvälisesti hyvä malli muille maille.

83. Luonnonsuojeluliitto on tehnyt vuosikymmeniä töitä lohen ja muiden vaelluskalojen puolesta sekä kotimaassa että EU:n kalastuspolitiikassa. Kalastuksen rajoittamisen ansiosta Itämeren lohi voi paremmin kuin vuosikymmeniin.

84. Suomen luonnonsuojeluliitto on auttanut maakotkia rakentamalla niille tekopesiä. Vuonna 2019 Luonnonsuojeluliitto toteutti yhteistyössä viranomaisten kanssa pesäkameran, joka välitti reaaliaikaisesti kuvaa maakotkien elämästä. Harvinaisten tunnelmakuvien lisäksi kamera tuotti tutkijoille uutta tietoa maakotkan elämästä. Kelon latvasta lentoon lähtevä maakotka oli pitkään Suomen luonnonsuojeluliiton tunnus, ennen saimaannorppaa.

85. Kuukkeli on vanhojen metsien laji, jonka esiintymisalue on kivunnut koko ajan pohjoisemmaksi, kun vanhoja metsiä on hakattu etelästä. Lokakuussa 2009 toimintansa aloittanut Kuukkeli-yhteistoimintaverkosto sai reilun kahden vuoden aikana paljon aikaan: viestintää, ohjeita, uusia menetelmiä sekä yli 1000 hehtaaria suojelualueita kuukkelimetsiin. Hanke päättyy vuoden 2011 lopussa.

Kaikki nämä luontoteot ovat olleet mahdollisia tukijoidemme ansiosta. Luonnonsuojeluliiton työtä tukee yli 30 000 jäsentä ja kuukausilahjoittajaa. Tule mukaan vaikuttavaan joukkoon! Liity kuukausilahjoittajaksi täällä.