Vapauta virrat
Vielä 1900-luvun alussa Suomen joet virtasivat vapaana ja kosket kuohuivat. Sata vuotta myöhemmin vesivoima on padonnut miltei kaikki Suomen suuret joet. Laajalti jopa sata prosenttia joen virtaamasta on valjastettu pyörittämään voimalaitoksen turbiineita.
On kohtuullista, että edes kymmenys virtaavasta vedestä palautetaan takaisin uhanalaiselle jokiluonnolle, kalojen kulkuväyläksi ja raakun elinympäristöksi. Tehdään Suomesta vapautettujen virtojen maa!
Vesivoiman luontovaikutukset
Suomen ensimmäinen sähköä tuottava vesivoimala rakennettiin Tammerkoskelle vuonna 1891. Yli sata vuotta myöhemmin vesivoimasähkön tuotantoon on padottu lähes kaikki Suomen suuret joet. Suomen arviolta 159 000 joki- ja purokilometristä noin 90 prosenttia on ihmisen muuttamia. Vesivoimaloiden rakentamisella on muutoksessa merkittävä rooli.
Virtaavien vesien ja suurten jokien valjastamisen vaikutukset näkyvät Suomen luonnossa. Monet ovat varmasti kuulleet vaelluskalojen ahdingosta ja niiden kohtaamista ongelmista, mutta millaisia ovat muut patoamisen aiheuttamat luontovaikutukset?
4 keinoa virtojen vapauttamiseksi
Riittävä määrä vettä on saatava virtaamaan ympäri vuoden, jotta uhanlaista vesiluontoa ja vaelluskaloja voidaan auttaa. Pienempien, sähköntuotannolle merkityksettömien voimaloiden padot on avattava kokonaan.
Tee aloite
On aika vapauttaa Suomen vangitut virrat. Löydät täältä aloitepohjat sekä vinkkejä ja materiaaleja, joita hyödyntämällä voit lähteä vapauttamaan virtoja.
Vapauta Kemijoki
Vaelluskalat takaisin entisaikojen mahtavaan lohijokeen.
Vapauta Iijoki
Erittäin uhanalainen raakku odottaa lohen paluuta Iijokeen.
Vapauta Oulujoki
Oulujoesta tulevaisuuden vaelluskalajoki.
Vaelluskalat
Iso syy vaelluskalojemme uhanalaisuuteen on jokien patoaminen. Valtaosa joistamme on padottu, jolloin vaelluskalat eivät pääse nousemaan kutualueilleen ja takaisin mereen. Tämä heikentää merkittävästi niiden lisääntymistä. Esimerkiksi lähes kaikki Suomen lohijoet on padottu.
Ajankohtaista
-
Kuva: Hannu Toivonen Turhaan kaivetut ojat haittaavat lohia ja muita vaelluskaloja – puhdas kutusoraikko on elintärkeä vaelluskalojen lisääntymiselle
LUE LISÄÄ: Turhaan kaivetut ojat haittaavat lohia ja muita vaelluskaloja – puhdas kutusoraikko on elintärkeä vaelluskalojen lisääntymisellePelloilta ja ojitetuista suometsistä valuva maa-aines tukkii ja voi lopulta jopa peittää vaelluskalojen kutusoraikkoja. Onneksi ongelman ratkaisemiseen on monia keinoja.
-
Kuva: MKFI CC0 Hallinto-oikeus vahvisti: Fortumin lyhytaikaissäännöstely Tainionkoskella on lainvastaista
LUE LISÄÄ: Hallinto-oikeus vahvisti: Fortumin lyhytaikaissäännöstely Tainionkoskella on lainvastaistaFortum oli hakenut aluehallintovirastolta vesiluvan selventämistä, sillä se katsoi lyhytaikaissäännöstelyn kuuluvan Tainionkosken vesivoimalaitoksen lupaan. Aluehallintovirasto kuitenkin piti selvänä, että lupaan ei kuulunut oikeutta harjoittaa lyhytaikaissäätöä. Fortum valitti aluehallintoviraston päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi Fortumin valituksen ja piti aluehallintoviraston päätöksen voimassa.
-
Kuva: Petteri Hautamaa Vesilain uudistus ei täytä sille asetettuja tavoitteita: vaelluskalakantoja ei saada elvytettyä
LUE LISÄÄ: Vesilain uudistus ei täytä sille asetettuja tavoitteita: vaelluskalakantoja ei saada elvytettyäVesilakia on uudistettu kahden hallituskauden ajan, ja nyt Orpon hallitus on antanut lakiesityksensä eduskunnalle. Luonnonsuojeluliiton mielestä eduskunnan pitäisi kuitenkin hylätä esitys, koska vesivoimayhtiöiden voimakkaan lobbauksen takia esitetyillä säännöksillä vaelluskalakantoja ei saada elvytettyä. Vesilain uudistamisen alkuperäinen tavoite ei siis toteudu.
Lisätietoja
Freshabit LIFE IP (LIFE14 IPE/FI/023)
Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai EASME ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.
