Vapauta virrat
Vielä 1900-luvun alussa Suomen joet virtasivat vapaana ja kosket kuohuivat. Sata vuotta myöhemmin vesivoima on padonnut miltei kaikki Suomen suuret joet. Laajalti jopa sata prosenttia joen virtaamasta on valjastettu pyörittämään voimalaitoksen turbiineita.
On kohtuullista, että edes kymmenys virtaavasta vedestä palautetaan takaisin uhanalaiselle jokiluonnolle, kalojen kulkuväyläksi ja raakun elinympäristöksi. Tehdään Suomesta vapautettujen virtojen maa!
Vesivoiman luontovaikutukset
Suomen ensimmäinen sähköä tuottava vesivoimala rakennettiin Tammerkoskelle vuonna 1891. Yli sata vuotta myöhemmin vesivoimasähkön tuotantoon on padottu lähes kaikki Suomen suuret joet. Suomen arviolta 159 000 joki- ja purokilometristä noin 90 prosenttia on ihmisen muuttamia. Vesivoimaloiden rakentamisella on muutoksessa merkittävä rooli.
Virtaavien vesien ja suurten jokien valjastamisen vaikutukset näkyvät Suomen luonnossa. Monet ovat varmasti kuulleet vaelluskalojen ahdingosta ja niiden kohtaamista ongelmista, mutta millaisia ovat muut patoamisen aiheuttamat luontovaikutukset?
4 keinoa virtojen vapauttamiseksi
Riittävä määrä vettä on saatava virtaamaan ympäri vuoden, jotta uhanlaista vesiluontoa ja vaelluskaloja voidaan auttaa. Pienempien, sähköntuotannolle merkityksettömien voimaloiden padot on avattava kokonaan.
Tee aloite
On aika vapauttaa Suomen vangitut virrat. Löydät täältä aloitepohjat sekä vinkkejä ja materiaaleja, joita hyödyntämällä voit lähteä vapauttamaan virtoja.
Vapauta Kemijoki
Vaelluskalat takaisin entisaikojen mahtavaan lohijokeen.
Vapauta Iijoki
Erittäin uhanalainen raakku odottaa lohen paluuta Iijokeen.
Vapauta Oulujoki
Oulujoesta tulevaisuuden vaelluskalajoki.
Vaelluskalat
Iso syy vaelluskalojemme uhanalaisuuteen on jokien patoaminen. Valtaosa joistamme on padottu, jolloin vaelluskalat eivät pääse nousemaan kutualueilleen ja takaisin mereen. Tämä heikentää merkittävästi niiden lisääntymistä. Esimerkiksi lähes kaikki Suomen lohijoet on padottu.
Ajankohtaista
-
Kuva: Petteri Hautamaa Vesilain uudistus ei täytä sille asetettuja tavoitteita: vaelluskalakantoja ei saada elvytettyä
LUE LISÄÄ: Vesilain uudistus ei täytä sille asetettuja tavoitteita: vaelluskalakantoja ei saada elvytettyäVesilakia on uudistettu kahden hallituskauden ajan, ja nyt Orpon hallitus on antanut lakiesityksensä eduskunnalle. Luonnonsuojeluliiton mielestä eduskunnan pitäisi kuitenkin hylätä esitys, koska vesivoimayhtiöiden voimakkaan lobbauksen takia esitetyillä säännöksillä vaelluskalakantoja ei saada elvytettyä. Vesilain uudistamisen alkuperäinen tavoite ei siis toteudu.
-
Kuva: Katja/AdobeStock |
5 uutista lokakuulta
LUE LISÄÄ: 5 uutista lokakuultaKokosimme viisi vähemmälle huomiolle jäänyttä uutista lokakuulta.
-
Kuva: Panu Oulasvirta |
Raakkutragediasta vuosi – onko mikään muuttunut?
LUE LISÄÄ: Raakkutragediasta vuosi – onko mikään muuttunut?Elokuussa 2024 suomalaiset järkyttyivät, kun metsäkone ajoi toistuvasti Hukkajoen yli ja murskasi alleen yhden Suomen suurimmista raakku- eli jokihelmisimpukkaesiintymistä. Opittiinko raakkutragediasta mitään?
Lisätietoja
Freshabit LIFE IP (LIFE14 IPE/FI/023)
Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai EASME ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.
