Purunpää on suojeltu!

Vuosikymmeniä kestänyt kampanjointi Purunpään puolesta päättyi onnellisesti yli 200 hehtaarin suojeluun. Työ on hyvä esimerkki Luonnonsuojeluliiton yhdistysaktiivien sitkeästä työstä luonnon puolesta.
Teksti & kuvat Rita Kovalainen
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 4/2019
Kun ely-keskus tiedotti heinäkuussa 2019, että se on hyväksynyt Purunpään rauhoitushakemuksen, sai päätepisteen vuosikymmeniä kestänyt kampanjointi niemen säilyttämiseksi luontokeitaana. Parempaa lahjaa ei 40-vuotista taivaltaan juhliva Kemiönsaaren luonnonsuojeluyhdistys olisi voinut saada.
Alueen omistaa Konstsamfundet, joka vaalii kulttuurimesenaatti Amos Andersonin perintönä Kemiönsaarella sijaitsevaa Söderlångvikin kartanoa sekä ylläpitää Amos Rexin taidemuseota Helsingissä. Yhdistys on myös merkittävä suomenruotsalaisen kulttuurin tukija.
Vapaiden rantojen puolesta
Kaikki alkoi vuonna 1985, jolloin havahduttiin paikkakunnalla suunnitelmaan kaavoittaa 150 mökkitonttia rantaan Purunpäässä, Ölmoksessa ja Söljeholmenilla. Hanke törmäsi pian valtavaan vastustukseen, kun Dragsfjärdin kunta, lääninhallitus, Ympäristöministeriö sekä luonnonsuojeluyhdistyksen keräämä 1858 ihmisen adressi kumosivat suunnitelman.
Ölmos-Purunpään rantojen suojelu sinetöitiin yksityisenä suojelualueena vuonna 1990. Saaren lounaiskulmaan tuli rauhoitettua rantaa 32 kilometriä, mutta suojelu ei rajoittanut metsätaloutta – lehto- ja kallioalueita lukuun ottamatta.
Purunpää nousi agendalle uudelleen, kun suuret avohakkuut eri puolilla Kemiönsaarta kohauttivat 2000-luvulla. Kemiönsaaren luonto vetosi, että Konstsamfundet ottaisi luonto- ja virkistysarvot huomioon metsätaloudessaan ja luopuisi arvokkailla alueilla avohakkuista. Silloisen toimitusjohtajan Carl-Gustaf Berghin vastaus delegaatiolle oli kuitenkin tyrmäävä: metsästä oli otettava hyöty irti mahdollisimman tehokkaasti.
Vuonna 2014 laajat hakkuusuunnitelmat natura-alueille nostivat jälleen tummia pilviä taivaalle. Purunpään rantametsiin oli kaavailtu avohakkuita reilut kuusi hehtaaria.

Save Purunpää
Kemiönsaaren luonto ja kansalaisliike Save Purunpää keräsivät pikaisesti liki 1400 nimeä Purunpään jättämiseksi metsätalouden ulkopuolelle.
Erillisen taiteilija-adressin allekirjoitti 52 pääosin suomenruotsalaista taiteilijaa, jotka halusivat takeet, että kulttuuriin kohdistuva tuki oli lähtöisin eettisesti kestävästä toiminnasta. Saaristoluonto nähtiin myös suomenruotsalaisen kulttuurin henkisenä kotimaana. Vetoomuksen allekirjoittajina olivat muun muassa suunnittelija Stefan Lindfors, elokuvaohjaaja Ulrica Bengts, kirjailija Monika Fagerholm, valokuvaajat Caj Bremer ja Katja Hagelstam, kuvataiteilijat Alvar Gullichsen ja Sophia Ehrnrooth, runoilija Caj Westerberg ja kapellimestari Jan Söderblom.
Adressien jättämisen jälkeen Purunpään rantametsien hakkuista luovuttiin, mutta hakkuut käynnistyivät toisaalla Purunpään ja Ekhamnin luonnonsuojelualueen tuntumassa. Luonto-Liiton metsäryhmä ja paikalliset aktiivit kiirehtivät mielenosoitukseen, kun aukkoa oli ehditty tehdä kolme hehtaaria. Leimikosta löytyi esimerkiksi erityissuojelua vaativa äärimmäisen uhanalainen lahokaviosammal.
”Jos hakkuut olisivat jatkuneet vielä puoli tuntia, olisi esiintymä tuolta alueelta menetetty”, kertoo Ville Laitinen Luonto-Liitosta.
Tapahtuman jälkeen Konstsamfundet lupasi pidättäytyä hakkuista, kunnes uusi metsänhoitosuunnitelma valmistuisi. Se aloitti myös säännölliset ” Skogsdiskussionit” eli metsäkeskustelut kartanon, asukasyhdistysten, kunnan ja luontoyhdistyksen edustajien kanssa.
”Haluamme huolehtia siitä, että toimenpiteemme koetaan vastuullisiksi ja nauttivat yhteiskunnassa laajaa hyväksyntää”, totesi tilanhoitaja Mikael Jensen.
Elokuussa 2019 seisoivat juhlavieraat rantakalliolla Purunpäässä ihailemassa 200 hehtaarin kokoista suojelualuetta. Alue oli suurempi, kuin luontoväki oli uskaltanut odottaa!
”Tämä on ainutlaatuinen paikka”, lausui Konstsamfundetin uusi toiminnanjohtaja Stefan Björkman avajaispuheessaan.
Hän totesi alueen suojelun olevan kulttuuriteko. Purunpää on kansallismaisema.

Esimerkkejä muista Luonnonsuojeluliiton yhdistysten paikallisista saavutuksista 2019
Luonnonsuojeluliiton 160 yhdistystä ja 15 piiriä ovat tehneet valtavasti konkreettista suojelutyötä. Vapaaehtoiset tekevät metsien suojeluesityksiä, vastustavat metsähakkuita ja puolustavat soita turpeenotolta. Vuosittain järjestetään yli tuhat retkeä, joiden kautta kymmenettuhannet suomalaiset pääsevät luontoon. Talkootyöllä hoidetaan perinnemaisemien uhanalaisia lajeja sekä ennallistetaan puroja ja soita.
- Vuonna 2019 Pirkanmaan alueelle on perustettu yli 160 hehtaarin edestä uusia yksityisiä luonnonsuojelualueita, jotka perustuivat piirin ja Ylöjärven yhdistyksen esityksiin.
- Uudenmaan piiri sai kolme voittoa oikeudessa. Tärkein koski erittäin uhanalaisen lahokaviosammalen maamme ensimmäistä poikkeuslupaa.
- Oriveden kultakaivos suljetaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Pirkanmaan piiri on pitänyt yllä yhteiskunnallista keskustelua asiasta.
- Pohjanmaan piirissä Laihion kunnassa säästyi 70 hehtaarin Kotanevan suo turpeenotolta, kun Vaasan hallinto-oikeus kumosi valituksen jälkeen turpeenottoluvan.
- Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri yhdistyksineen sai Vuoden maisematekopalkinnon pitkäjänteisestä vieraslajien torjuntatyöstä. Palkinnon antoi Pohjois-Savon Maaseutu- ja kotitalousnaiset.
- Rovaniemen yhdistys ja Lapin piiri voittivat hallinto-oikeudessa yksityisten henkilöiden kanssa valituksen Kemijoki Oy:lle annetusta Sierilän voimalaitoksen rakennusluvasta.
- Hiitolanjoen voimalaitokset myydään, mikä tarkoittaa niiden osittaista purkua ja vaelluskalaesteiden purkamista tulevina vuosina. Asiaa on ajettu useita vuosikymmeniä.
- Jyväskylässä, Riihimäellä ja eri kaupungeissa onjärjestetty ilmastoahdistukseen liittyviä tilaisuuksia, joissa on ollut paljon osallistujia.
- Kaarinan luonnonsuojeluyhdistyksen hoitamalta Huttalanmäen kalliokedolta Piikkiöstä löytyy liki 300 kasvilajia, joista 38 huomionarvoisia ketolajeja.
- Erittäin uhanalaisen lietetattaren (Persicaria foliosa) kasvupaikan ruoppaus torjuttiin Oulun Kuusisaaressa.
Liisa Hulkko

Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija
”Lempilehteni, joka pitää airot meressä, jalat polulla ja sydämen taivaalla!”