Kimalainen pajun kukinnossa.

Puolusta pölyttäjiä

Kuva: AdobeStock
Hohtosinisiipi. Kuva: Titta Vikstedt

Puolet pihasta pölyttäjille

Me tarvitsemme pölyttäjiä: maailmanlaajuisesti yli 75 % ravintokasvien sadosta on pölyttäjien ansiota. Monet pölyttäjät ovat uhanalaistuneet maankäytön muutosten seurauksena – etenkin niittyjen ja ketojen katoamisen myötä. Pölyttäjien elinympäristöjä uhkaa myös kaupungistuminen.

Yksityispihat ovat tärkeä osa viheralueverkostoa. Ne kytkevät pölyttäjien luontaisia elinympäristöjä toisiinsa ja ovat pinta-alansakin puolesta on merkittäviä. Esimerkiksi omakotitalojen pihojen yhteenlaskettu pinta-ala (1500 km2) vastaa 33 kansallispuiston yhteenlaskettua pinta-alaa. Kun tähän lisätään taloyhtiöiden pihat, puistot ja tienvarret, ovat ratkaisun avaimet käsissämme.

Voimme auttaa pölyttäjiä lisäämällä luonnon monimuotoisuutta kotipihoilla, puistoissa ja muilla viheralueilla. Se ei ole edes vaikeaa – pitkälle päästään jo hoitoa vähentämällä. Annetaan nurmikoiden ja tienpientareiden rehottaa, pajujen ja vanhojen puiden kasvaa sekä lehtien jäädä lojumaan!

Ryhdy toimeen – voit puolustaa pölyttäjiä monella tapaa. Pienetkin teot auttavat.

Kimalainen imee mettä maitohorsmasta.
Kuva: Erkki Makkonen
Nokkosperhonen
Eerik Voimanen
Kuvassa kaksi talkoolaista haravoi lehdesniityllä.
Kuva: Outi Neuvonen
perinnemaisematalkoot
Perinnemaisematalkoot Seitsemisessä. Kuva: Tommi Taipale

Pölyttäjiä autetaan talkoilla

Kaikki Suomen perinneympäristöt eli kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet ovat uhanalaisia, ja myös niissä elävät pölyttäjähyönteiset ovat harvinaistuneet. Luonnonsuojeluliiton piirit ja paikallisyhdistykset järjestävät vuosittain kymmeniä niitty- ja vieraslajitalkoita perinneympäristöjen ja muiden uhattujen luontotyyppien pelastamiseksi.

Talkoista tiedotetaan Luonnonsuojeluliiton tapahtumakalenterissa, ja niihin ovat kaikki lämpimästi tervetulleita!

Ajankohtaista

  • Haitallisen vieraslajin, valkopajuangervon kukinta.
    Kuva: Titta Vikstedt/Suomen luonnonsuojeluliitto

    Haitallisen vieraslajin valkopajuangervon siirtymäaika päättyy – nyt kerätään lajihavaintoja 

    Suositun mutta haitallisen vieraslajin kurtturuusun myynti- ja kasvatuskielto keskustelutti Suomessa kolme vuotta sitten. Nyt sama menettely on edessä toisen yleisen koristekasvin, valkopajuangervon, kohdalla. Siinä, missä kurtturuusu uhkaa etenkin merenrantojen luontaista lajistoa, levittäytyy valkopajuangervo sisävesien rannoille. Tietoa luontoon levinneistä valkopajuangervoista on kuitenkin vähän. Tämän vuoksi Suomen Luonto -lehti kerää niistä havaintoja.

    LUE LISÄÄ: Haitallisen vieraslajin valkopajuangervon siirtymäaika päättyy – nyt kerätään lajihavaintoja 
  • Lupiini niityllä
    Kuva: Titta Vikstedt

    5 keinoa torjua vieraslajeja kunnissa

    Monessa kunnassa haitallisten vieraslajien torjunta on jo osa arkea ainakin jossain määrin. Mutta miten kunnissa voitaisiin ehkäistä vieraslajeista koituvia haittoja tehokkaammin sekä parantaa luonnonkasvien ja niistä riippuvaisten pölyttäjien elinolosuhteita?

    LUE LISÄÄ: 5 keinoa torjua vieraslajeja kunnissa
  • Harakankelloja.
    Kuva: Keijo Luoto

    Luonnonkukkien päivänä 15.6. ihaillaan harakankelloja ja muita luonnonkukkia

    Yhteispohjoismaista Luonnonkukkien päivää vietetään sunnuntaina 15.6.2025, jolloin Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykset ja monet muut tahot järjestävät eri puolilla Suomea 71 opastettua kasviretkeä. Ensimmäinen Luonnonkukkien päivän retki on järjestetty Suomessa 15.6.2003. 

    LUE LISÄÄ: Luonnonkukkien päivänä 15.6. ihaillaan harakankelloja ja muita luonnonkukkia

Liity kuukausilahjoittajaksi

Luonto tarvitsee sitkeitä puolustajia. Kuukausilahjoittajana suojelet suomalaisia elinympäristöjä ja lajeja.

Nokkosperhonen

Tee kertalahjoitus

Kertalahjoitus on nopea tapa auttaa luontoa. Jokainen lahjoitus on tärkeä.

Liity jäseneksi

Suomen luonnonsuojeluliiton toiminta kattaa koko maan. Etsi lähin paikallisyhdistys ja liity mukaan!

Hankkeen rahoittajat

Puolusta pölyttäjiä -sivut on toteutettu osana Suomen luonnonsuojeluliiton Priodiversity LIFE -hanketta, jonka budjetti on 1 milj. euroa. Hankkeen päärahoittaja on Euroopan unioni, ja lisäksi sitä rahoittavat MMM, Ylöjärven kaupunki ja Naantalin kaupunki.

Verkkosivujen sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan unioni, CINEA tai muut hankkeen rahoittajat ole vastuussa aineistojen sisältämien tietojen käytöstä.

Maa- ja metsätalousministeriön logo