Suojelu- ja tutkimustyön ansiosta saimaannorpan kanta on hitaasti kasvanut 1980-luvun puolivälistä, jolloin norppia oli arviolta vain 120–150 yksilöä. Maailman uhanalaisimman hylkeen kanta on noussut nyt 380-400 yksilöön. Suojelutyö jatkuu ja tavoitteena on, että saimaannorppakanta kasvaa vakaasti ja saavuttaa suotuisan suojelun tason, mikä tarkoittaa käytännössä nykyisen kannan moninkertaistumista.

Sai­maan­norp­pa on erittäin uhanalainen

Norpan uhanalaisuuden syy on ihminen. Muita vihollisia sillä ei ole. Sen kohtalo riippuukin meistä.

Kuva: Hanne Kosonen

Etusivu Saimaannorppa Toiminta ja saavutukset

Koska saimaannorppa elää ainoastaan Suomessa, on sen tulevaisuus meidän suomalaisten varassa. Saimaannorpan suojelu on yksinkertaista, jos yhteistä tahtoa löytyy. Lisääntyneet kalastusrajoitukset ja riittävän hyvät pesimäolosuhteet, joita on parannettu apukinoksilla, ovat edesauttaneet kannan kasvua. Kannan kasvu on keskittynyt edelleen ydinalueille Pihlajavedelle ja Haukivedelle. Saimaannorpan pesimäalueen reunamilla kanta on edelleen muutaman yksilön varassa.

Kasvu on myös hyvin hidasta ja epävakaata nuorten norppien korkean pyydyskuolleisuuden takia, ja se voi kääntyä laskuun pienestäkin häiriötekijästä. Välillä kanta ei ole kasvanut juuri lainkaan. Uusimmat geneettiset tutkimukset sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamat uhat edellyttävät sitä, että saimaannorpan kanta pitää saada nykyistä voimakkaampaan kasvuun. Vuosien 2014-17 lauhat pesimätalvet ovat osoittaneet, miten herkkä lajin kanta on. Toisaalta norpan pesiminen apukinoksiin antoi toivoa siitä, että sitä voidaan auttaa.

Saimaannorpan uhkatekijät ja suojelukeinot

Kalanpyydyskuolemat

Vakavin saimaannorppia verottava tekijä on kalanpyydyskuolleisuus ja erityisesti verkkokalastuksen aiheuttamat kuolemat. Verkkokalastuksesta ja muista norpalle vaarallisista kalanpyydyksistä pitäisi luopua Saimaalla.

Vaihtoehtoja on olemassa: Verkot voidaan vaihtaa norppaturvallisiin katiskoihin. Kalastaa voi myös esimerkiksi onkimalla ja uistelemalla. Muikkua, kuten montaa muutakin kalaa voi ostaa norppaturvallisia pyyntimetodeja käyttäviltä ammattikalastajilta. Kaupassa voi tiedustella, miten kala on pyydetty ja jättää verkoilla Saimaalla pyydetyt kalat ostamatta.

Verkkojen lisäksi löysänieluiset katiskat voivat olla kuutille vaarallisia. Suomen luonnonsuojeluliiton vuonna 2012 käynnistämässä ”Kalasta oikein katiskalla” -kampanjassa tiedotetaan katiskakalastuksesta ja jaetaan katiskoihin sopivia nielurajoittimia, joilla katiskoista voi tehdä norppaturvallisia. Norppaturvallisia katiskoja löytyy markkinoilta myös valmiina ja niitä voi rakentaa helposti itsekin. Oleellista on, ettei katiskan nielu leviä yli 15 senttimetrin, jolloin kuutti ei mahdu tunkeutumaan katiskaan.

Lue norppaturvallisesta kalastuksesta

Kalastusrajoitukset turvaksi

Kalastusrajoitusten ja tiedotuksen ansiosta kuuttien kalanpyydyskuolemat ovat vähentyneet keväisin, jolloin ne lähtevät liikkeelle pesistään. Toisaalta keväisten (15.4–30.6.) verkkokalastusrajoituksien lisääminen vuodesta 2011 lähtien ei ole tuottanut toivottua tulosta, sillä kuutteja on kuollut kalanpyydyksiin rajoitusajan loputtua heinä- ja elokuussa sekä talvella.

Nykytilanteessa Luonnonsuojeluliitto suosittelee käyttämään norppaturvallisia katiskoja ja välttämään verkkokalastusta koko Saimaan alueella ympärivuotisesti. Tavoitteena on, ettei yksikään saimaannorppa kuolisi kalanpyydyksiin.

Vaikka norppa pesii vain osassa Saimaata, se liikkuu lähes koko Saimaalla. Kuutteja syntyy ja liikkuu myös rajoitusalueiden ulkopuolella. Kalastusrajoituksien olisi turvattava myös alueiden reunamille ja ulkopuolelle syntyvien kuuttien hengissä säilyminen ja näin autettava saimaannorppaa palaamaan entistä vankemmin takaisin sen luontaisille elinalueille.

Rantarakentaminen

Saimaan lisääntyvä rantarakentaminen ja loma-asuntojen määrä lisää häiriötekijöitä ja liikkumista pesimäalueilla. Norpan elinympäristöjä pitäisi vastapainoksi suojella ja vaikuttaa kaavoitukseen, niin että häiriötekijät saadaan minimoitua etenkin norppien pesimäalueilla ja lepäilyluodoilla. Saimaalle on perustettu kaksi kansallispuistoa, Linnansaari ja Kolovesi, sekä muita suojelualueita norpan turvaksi.

Mikäli maankäytön suunnittelulla ei saada turvattua riittävän rauhallisia pesimä- ja levähdyspaikkoja norpalle, on turvauduttava liikkumis- ja maihinnousurajoituksiin.

Ympäristömyrkyt

Ympäristömyrkyt hankaloittavat norppien elämää ja lisääntymistä. Orgaanisten hiiliyhdisteiden joutuminen vesistöihin on vähentynyt, mutta aikuisiin ja nuoriin norppiin ympäristömyrkkyjä on ehtinyt jo varastoitua. Elohopeaa kertyy norppiin edelleen, ja ilmastonmuutoksen seurauksena lisääntyvät valumat voivat pahentaa tilannetta.

Geeniperimän hupeneminen

Saimaannorpan geneettinen monimuotoisuus on vähentynyt jatkuvasti. Se vähenee edelleen, vaikka norppakanta kasvaa hitaasti. Kanta on jakaantunut hajanaisiksi osapopulaatioiksi eri vesistöalueilla. Tämä lisää sukupuuton riskiä, joten kanta pitäisi saada huomattavasti voimakkaampaan ja nopeampaan kasvuun.

Saimaannorppia on niin vähän, että yllättävä tautiepidemia tai laaja epäonnistuminen pesinnässä voi koitua sen kohtaloksi. Saimaannorpan suojelemiseksi tarvitaan lisää tutkimustietoa kannan koosta, genetiikasta, levinneisyydestä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

Pesimä- ja levähdysrauha

Norppa tarvitsee pesimärauhan joulukuusta huhtikuuhun. Jäällä liikkumisen aiheuttamat äänet voivat aiheuttaa emon sukeltamisen pakoon, ja poikasen paleltumisen tai imetyksen häiriintymisen. Häiriö voi näin heikentää kuutin selviytymismahdollisuuksia tai jopa aiheuttaa kuutin menehtymisen. Erityisesti moottorikelkkailua ei pitäisi harrastaa norppien pesimisalueilla. Pesimärauhan tärkeys korostuu norpalle vaikeina lämpiminä ja vähälumisina talvina.

Keväällä karvanvaihtoaikaan norpat nousevat mielellään kiville kuivattelemaan karvaa. Norppien levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty, joten norpan pitää antaa rauhassa loikoilla kivellään eikä häiritä ja hätistää sitä veteen.

Valistusta lapsillekin

Suojelutyön tehostamisen ohella on tärkeää jakaa tietoa saimaannorpan suojelusta ja siitä, kuinka ihmiset voivat käytännössä toimillaan auttaa norppaa. Usein norppiin kohdistuneet uhat johtuvat ihmisten tietämättömyydestä ja välinpitämättömyydestä.

Tietoa norpasta ja sille turvallisista kalastustavoista levitetään mökkiläisille, vapaa-ajan kalastajille, turisteille ja koululaisille. Kouluvierailujen tavoitteena on saada koululaiset ymmärtämään, miksi on tärkeää, että saimaannorppa elävöittää Saimaan luontoa myös tulevien sukupolvien aikana. Luonnonsuojeluliiton norppalähettiläät ovat kiertäneet Saimaan alueen kouluja aktiivisesti vuosina 2010-luvulla.

Lue lisää ympäristökasvatuksesta

Apukinokset pesintään

Saimaannorppa pesii luontaisesti rannoilla, joihin tuuli pääsee kinostamaan lunta. Ilmastonmuutoksen myötä kinokset pienentyvät ja sopivia pesimäpaikkoja on niukemmin tarjolla. Apuna tähän on jäiden tultua ryhdytty kolaamaan talkoovoimin kinoksia norpalle. Paikat valitaan harkiten ja suunnitelmallisesti. Norppaemot ovat hyväksyneet vapaaehtoisten kolaamat apukinokset ja merkittävä osa kuuteista on syntynyt niihin!

Vuodet vaihtelevat ja joinakin talvina (esimerkiksi vuonna 2015) kevät on edennyt liian nopeasti, jolloin apukinoksistakaan ei olisi ollut apua, kun pesät romahtivat liian aikaisin.

Myös muita keinoja tutkitaan ja erilaisia rakenteita kokeillaan. Esimerkiksi turve- ja järviruokopohjaisia keinopesiä on kokeiltu onnistuneesti. Toimintaa voisi verrata linnunpönttöjen rakentamiseen. Saimaan jääpeitteen hupeneminen haastaa kekseliäisyyttämme. Mistä apu jäättömyyteen?

Olemme edistäneet saimaannorpan suojelua

  • Vaatimalla saimaannorpalle tehokkaita suojelutoimia: olemme antaneet lausuntoja ohjelmista, esityksistä, asetuksista ja kaavoituksesta.

  • Osallistumalla ministeriöiden työryhmiin ja seurantaryhmiin. Vuonna 2011 norppien keskeisistä lisääntymisalueista vajaa 2000 km² saatiin keväisten kalastusrajoitusten piiriin. Ympärivuotisen pyydystyyppiasetuksen alueita laajennettiin ja pyydysrajoituksia lisättiin. Kalastusrajoitusasetukset ja -sopimukset uusittiin vuonna 2016. Ympäristöministeriö laati saimaannorpan suojelustrategian ja toimenpideohjelman.

  • Osallistumalla Euroopan Unionin Saimaannorppa-LIFE -hankkeeseen vuodesta 2010 alkaen.

  • Norppalähettiläidemme kiertueilla tavoitimme yli 10 000 lasta Saimaan kouluissa ja tuhansia asukkaita ja kesävieraita tapahtumissa. Lapsille olemme järjestäneet norppaleirejä Kolovedellä ja Pihlajavedellä. Olemme kiertäneet myös päiväkoteja, pääasiassa Etelä-Karjalassa.

  • Osallistumalla talvisin apukinoskolauksiin ja pesälaskentoihin.

  • Taru saimaannorpasta” –näyttelymme on kiertänyt pian kahdellakymmenellä paikkakunnalla. Olemme toteuttaneet myös muita saimaannorpasta kertovia näyttelyitä.

  • Vaihda verkot katiskoihin” – tempauksissa jo sadat vapaa-ajan kalastajat ovat saaneet kauttamme norpalle turvallisen katiskan. Ne on toteutettu yhteistyössä kalastuskuntien kanssa. Olemme järjestäneet myös norpille turvallisen Saimaa-katiskan rakennustalkoita.

  • Kalastajille olemme jakaneet ilmaiseksi tuhansia nielurajoittimia, joiden avulla tavallisesta katiskasta saa norpalle turvallisen. Vuonna 2012 alkaneen ”Kalasta oikein katiskalla”– kampanjan myötä lainvastaisten katiskoiden määrä laski murto-osaan (50% => 2%). Uusien rajoitusalueiden myötä tämä työ jatkuu.

  • Olemme jakaneet jatkuvasti tietoa saimaannorpasta ja sen suojelusta verkossa, medioissa ja somessa.

  • Tukikonserteilla ja tempauksilla olemme tehostaneet tietoisuutta ja varainhankintaa suojelutyössä.

  • Yhteistyötä olemme tehneet tutkijoiden, viranomaisten, kalastuskuntien ja esimerkiksi Laatokalla toimivien venäläisten ympäristökasvattajien kanssa.

  • Olemme hankkineet lahjoitustusvaroin sopivia rantoja saimaannorpan suojelutarkoituksiin. Luonnonsuojeluliitolla on omistuksessaan saari Etelä-Karjalassa ja kolme rantakohdetta Etelä-Savossa, kaikki rauhoitettuja luonnonsuojelualueita.

Apukinostalkoot ja pesälaskennat Helpotusta leutoihin talviin

Olemme mukana kolaamassa apukinoksia saimaannorpan pesinnän helpottamiseksi. Joka kevät pesät ja syntyneet kuutit lasketaan pesälaskennoissa kannan seuraamiseksi.

Lue lisää

Lämpimät talvet ja vedenpinnan vaihtelut vaikeuttavat pesimistä

Ilmastonmuutos koskettaa Saimaatakin. Kun lunta ja pakkasta ei ole tarpeeksi, saimaannorppa ei pysty tekemään pesää tai sen pesä voi romahtaa ennenaikaisesti. Kun norppa joutuu synnyttämään poikasensa paljaalle jäälle, kuutin elinmahdollisuudet heikkenevät pakkasen ja petojen vuoksi.

Leudot talvet 2000-luvun alussa lisäsivät pesäpoikaskuolleisuutta. Myös lauhat alkutalvet vuosina 2014 – 18 olivat saimaannorpalle vaikeita.

Epävakaat jääolosuhteet saavat norpat etsimään sopivia pesimäpaikkoja uusilta alueilta, suojaisista lahdelmista läheltä rakennettuja alueita, mikä saattaa vuorostaan lisätä pesinnän häiriintymistä.

Onnistunut pesintä vaatii vakaan vedenpinnan tason pesinnän aikana. Jos vedenpinta laskee liikaa, rantajää ja -hanki romahtavat rikkoen pesät. Jos vedenpinta nousee liikaa, vesi tulvii pesiin. Juoksutuksilla voidaankin sekä tuhota että edesauttaa norppien pesintää. Jos luontainen vedenpinnan vaihtelu uhkaa pesintää, juoksutuksilla voidaan paikata tilannetta.

Talvella 2013 Saimaan vedenpinta laski norpan pesinnän kannalta liian nopeasti ja liian paljon. Silloin turvauduttiin poikkeusjuoksutuksiin Pieliseltä ja Kallavedeltä. Tästä huolimatta veden pinta laski pesimäkauden aikana lähes 40 cm. Tämän epäillään olleen syynä siihen, että pesälaskennoissa löytyi tavallista vähemmän saimaannorpan pesiä. Onneksi kuutteja kuitenkin syntyi tavanomainen määrä.

Ilmastonmuutoksen hillintä on myös saimaannorpan suojelua.

Norpan elämä

Tiesitkö, että jos norppa selviytyy aikuiseksi, se elää todennäköisesti yli 20 vuotta? Norpat pysyvät uskollisena kotiseudulleen ja pesivät samoille seuduille vuodesta toiseen.

Opi norpasta

Saimaannorpan suojelun lyhyt historia

Saimaannorpan suojelemiseksi on tehty paljon, ja sen selviytymismahdollisuuksia on saatu suojelun avulla lisättyä. Se on kuitenkin edelleen välittömässä vaarassa kuolla sukupuuttoon, ja suojelutyötä on tehtävä vielä paljon.

Lue lisää

Tavoitteena norpan säilyminen

Norppia arvioidaan eläneen parhaimmillaan Saimaassa tuhansia yksilöitä. Nyt se on erittäin uhanalainen ja välittömässä vaarassa kuolla sukupuuttoon. Tavoitteemme on, että saimaannorppakanta kasvaa vakaasti ja saavuttaa suotuisan suojelun tason.

Lue lisää tavoitteistamme

Auta saimaannorppaa

Tue norpansuojelutyötä lahjoituksella tai liittymällä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Auttaa voit myös esimerkiksi osallistumalla talkoisiin, välttämällä norpalle vaarallista kalastusta Saimaalla ja jakamalla tietoa saimaannorpan suojelusta. Pelastetaan yhdessä sympaattinen hylkeemme!

Katso mitä sinä voit tehdä