Toiminta ja saavutukset
Suojelu- ja tutkimustyön ansiosta saimaannorpan kanta on hitaasti kasvanut 1980-luvun puolivälistä, jolloin norppia oli arviolta vain 120–150 yksilöä. Norppakanta on noussut nyt noin 430–440 yksilöön, mutta saimaanorppa on edelleen yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Suojelutyö jatkuu ja tavoitteena on, että saimaannorppakanta kasvaa vakaasti ja saavuttaa suotuisan suojelun tason, mikä tarkoittaa käytännössä nykyisen kannan moninkertaistumista.
Saimaannorpan kohtalo riippuu meistä suomalaisista
Saimaannorppakanta on saatu elpymään 1950–1980-luvun notkoista. Se tarvitsee silti edelleen suojelua. Teemme kaikkemme, että myös jälkipolvet saavat ihailla tätä upeaa ja ainutlaatuista norppaa.
Kuva: Hanne Kosonen
Koska saimaannorppa elää ainoastaan Suomessa, on sen tulevaisuus meidän suomalaisten varassa. Saimaannorpan suojelu on yksinkertaista, jos yhteistä tahtoa löytyy. Lisääntyneet kalastusrajoitukset ja riittävän hyvät pesimäolosuhteet, joita on parannettu apukinoksilla, ovat edesauttaneet kannan kasvua. Kanta kasvaa kuitenkin edelleen hyvin hitaasti ja voi kääntyä laskuun pienestäkin häiriötekijästä.
Teemme kaikkemme, jotta saimaannorppa säilyy jatkossakin Saimaalla. Kolaamme norpille apukinoksia, osallistumme pesälaskentoihin, edistämme norppaturvallista kalastusta, rauhoitamme saaria norpan pesinnälle, teemme ympäristökasvatusta, vaikutamme lainsäädäntöön, toimimme yhteistyössä tutkijoiden, viranomaisten ja yritysten kanssa sekä viestimme ja kampanjoimme aktiivisesti norpan suojelun puolesta.
Apukinostalkoot, keinopesät ja pesälaskennat
Arktisena lajina saimaannorppa tarvitsee lunta ja jäätä pesintäänsä. Leutoina ja vähälumisina talvina kolaamme vastuualueellamme apukinoksia norpan pesinnän tueksi. Täysin lumettomien talvien varalle on kehitteillä erilaisia keinopesiä. Norpan pesiminen apukinoksiin ja keinopesiin on antanut toivoa siitä, että pesintää voidaan auttaa.
Keväisin osallistumme saimaannorpan pesälaskentoihin omalla vastuualueellamme. Pesälaskennat tarjoavat tärkeää tietoa saimaannorppakannan seurantaa varten.
Norppaturvallisen kalastuksen edistäminen
Tarjoamme tietoa norppaturvallisista kalastusmuodoista ja opastamme norppaturvallisen Saimaa-katiskan rakentamiseen. Järjestämme Saimaan alueen luonnonsuojelupiireissä yleisölle avoimia norppaturvallisen Saimaa-katiskan rakennustalkoita, joihin kaikki ovat tervetulleita.
Järjestämme joka vuosi Saimaan alueella vähintään yhden Vaihda verkot katiskaan -tapahtuman, jolla kannustamme vapaa-ajankalastajia norppaturvalliseen kalastamiseen.
Jaamme kalastajille maksutta nielurajoittimia, joilla löysänieluisen katiskan voi tehdä norppaturvalliseksi. Nielurajoittimia voi kysellä Savonlinnan ja Lappeenrannan paikallistoimistoilta.
Ympäristökasvatus
Ympäristökasvatus on osa Luonnonsuojeluliiton tekemää suojelutyötä, jonka tavoitteena on tuoda lapsille tietoa ja elämyksiä heidän omasta lähiluonnostaan. Nykyiset lapset ja nuoret ratkaisevat norpan kohtalon tulevaisuudessa, joten ympäristökasvatus on tärkeässä roolissa myös norpan kannalta.
Pidämme pyynnöstä norppaoppitunteja Saimaan alueen päiväkodeissa ja kouluissa. Järjestämme vuosittain helmikuussa perheille suunnatun Kuutin synttärit -tapahtuman, jossa juhlitaan Nestorin päivän aikoihin syntyviä saimaannorpan kuutteja.
Tuemme Luonto-Liiton norppaleiritoimintaa ja vierailemme leirillä vuosittain kertomassa lapsille norpan kuulumisia.
Osallistumme suomalais-venäläiseen ympäristökasvatusyhteistyöhön, jonka aiheina ovat suuret järvet Saimaa, Laatokka ja Baikal sekä niiden norpat.
Luonnonsuojelualueet
Noin kolmasosa Saimaan rannoista on jo sellaisen ihmistoiminnan piirissä, ettei norpan pesintä onnistu siellä enää normaalisti. Luonnonsuojeluliitto on hankkinut lahjoitustusvaroin sopivia rantoja saimaannorpan suojelua varten. Omistamme kolme rantakohdetta Etelä-Savossa sekä yhden saaren Etelä-Karjalassa.
Omistamamme kaksi pikkusaarta ja yksi isomman saaren niemenkärki Etelä-Savossa sijaitsevat saimaannorpan keskeisillä levinneisyysalueilla. Näiden alueiden lisäksi omistamme yhden saimaannorppasaaren Taipalsaarella Etelä-Karjalassa, ja yksi on aiemmin myyty osaksi Koloveden kansallispuistoa.
Kaikki omistamamme kohteet ovat rauhoitettuja luonnonsuojelualueita. Suojelualueiksi rauhoitettujen saarten rannat ovat tärkeitä norpan pesimäpaikkoja ja karvanvaihtoaikaisia levähdyspaikkoja. Luonnonsuojelualueilla on voimassa maihinnousukielto vuosittain 15.12.–15.6. Tällä turvataan saimaannorpan talven pesimärauha ja kevään karvanvaihtorauha.
Lainsäädännöllinen vaikuttaminen
Pyrimme aktiivisesti vaikuttamaan saimaannorppaa ja sen suojelua koskevaan lainsäädäntöön. Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on saada koko saimaannorpan levinneisyysalue täysin verkoista vapaaksi.
Luonnonsuojeluliitolla on edustus Maa- ja metsätalousministeriön sekä Ympäristöministeriön saimaannorpan suojelua koskevissa työryhmissä. Työryhmien tehtävinä on laatia saimaannorpan suojelustrategia ja toimenpideohjelma, tarkentaa ja seurata suojelun tavoitteita, suunnitella suojelutyötä kokonaisuutena sekä sopia saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittamisesta. Vaadimme työryhmissä lisää kalastusrajoituksia Saimaalle sekä muidenkin suojelutoimenpiteiden ja suojelutavoitteiden lisäämistä.
Ministeriöiden työ- ja seurantaryhmien lisäksi Luonnonsuojeluliitto on vaatinut tehokkaita suojelutoimia ja antanut lausuntoja ohjelmista, esityksistä, asetuksista ja kaavoituksesta. Lausuntojamme ja tiedotteitamme on käytetty pohjana myös muun muassa saimaannorpan suojeluun liittyvissä kansalaisaloitteissa ja eduskunnan kirjallisissa kysymyksissä.
Yhteistyö tutkijoiden ja viranomaisten kanssa, kansainvälinen yhteistyö
Teemme tiivistä yhteistyötä tutkijoiden, viranomaisten, kalastusosakaskuntien ja muiden sidosryhmien kanssa, niin Suomessa kuin kansainvälisesti.
Olemme kumppaneina kansallisissa ja kansainvälisissä norppia koskevissa hankkeissa. Hankkeita, joissa olemme nyt tai olemme aiemmin olleet mukana, ovat muun muassa
- Metsähallituksen koordinoima, Euroopan Unionin rahoittama Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hanke, 2020–2025
- Itä-Suomen yliopiston koordinoima, ENI CBC -rahoitteinen CoExist -hanke, 2019–2022
- Metsähallituksen koordinoima, Euroopan Unionin rahoittama Saimaannorppa-LIFE-hanke, 2013–2018
- Laatokka-Saimaa-Baikal -ympäristökasvatusyhteistyö (oli osa Saimaannorppa-LIFE-hanketta), yhteistyö jatkuu nyt osana CoExist-hanketta.
Saimaannorppatyömme yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Metsähallitus, Itä-Suomen yliopisto, WWF Suomi, Ely-keskukset, Ympäristöministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Saimaan ympäristö- ja tiedekasvatuksen tuki (SYTKT) ry, päiväkodit ja koulut Saimaan alueella sekä Kurkijoen museo ja koulu Venäjällä.
Viestintä
Viestintä on myös suojelutyötä. Kerromme saimaannorpasta ja sen suojelusta sekä tiedotamme ajankohtaisista asioista. Otamme kantaa ja jaamme tietoa, pyrimme vaikuttamaan norpansuojelun myönteisen ilmapiirin kehittymiseen sekä vaadimme lisää suojelua lukuisissa eri kanavissa ja tapahtumissa.
Julkaisemme mediatiedotteita ajankohtaisista saimaannorppa-asioista. Annamme pyydettäessä asiantuntijahaastatteluja medialle. Otamme kantaa mediassa myös muun muassa mielipidekirjoituksin ja vastinein.
Saimaannorppaan liittyvistä ajankohtaisista asioista viestimme Saimaannorppa-Facebook-sivullamme. Lisäksi jaamme tietoa saimaannorpasta vaihtelevasti muun muassa Luonnonsuojeluliiton somekanavissa sekä Luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piirin sivuilla.
Järjestämme yleisötapahtumia, kampanjoita, tukikonsertteja, tempauksia ja mielenosoituksia saimaannorpan puolesta sekä osallistumme kutsuttuina muiden järjestämiin tapahtumiin.
Tuotamme saimaannorppa-aiheista viestintämateriaalia kuten esitteitä ja julisteita, ja jaamme niitä eri tapahtumien sekä päiväkoti- ja kouluvierailujen yhteydessä. Suunnittelemme ja toteutamme myös saimaannorppa-aiheisia näyttelyjä.
Saimaannorppa-aiheinen uutiskirje
Toimitamme noin kahden kuukauden välein sähköpostitse ilmestyvää Saimaannorppa-uutiskirjettä, jossa kerromme saimaannorpan kuulumisia ja tiedotamme muista ajankohtaisista norppa-asioista kuten tapahtumista.
Postituslistalle voi halutessaan liittyä lähettämällä sähköpostia saimaannorppakoordinaattori Sanna Leppäselle, sanna.leppanen(at)sll.fi. Uutiskirjeet ovat ladattavissa myös verkkosivuiltamme.
Vuosina 2021–2025 uutiskirjettä tuotetaan osana Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hanketta. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.
Lisätietoja
Saimaannorppa-koordinaattori Kaarina Tiainen
- +358 50 530 3270
- kaarina.tiainen(a)sll.fi
Saimaannorpan suojelun saavutuksiamme
- Olemme lisänneet tietoa saimaannorpasta ja erityisesti verkkokalastuksen vaaroista aktiivisen tiedottamisen ja kampanjoinnin avulla.
- Osaltaan vaikuttamistyömme ansiosta saatiin vuonna 2011 norppien keskeisistä lisääntymisalueista vajaa 2000 km² keväisten kalastusrajoitusten piiriin. Myös ympärivuotisen pyydystyyppiasetuksen alueita laajennettiin ja pyydysrajoituksia lisättiin.
- Kalastusrajoitusasetukset ja -sopimukset uusittiin vuonna 2016 osaltaan vaikuttamistyömme ansiosta. Ympäristöministeriö laati myös saimaannorpan suojelustrategian ja toimenpideohjelman.
- ”Vaihda verkot katiskaan” -tempauksissamme jo yli tuhat vapaa-ajankalastajaa on saanut kauttamme norppaturvallisen katiskan.
- Sadat ihmiset ovat osallistuneet järjestämiimme norppaturvallisen Saimaa-katiskan rakennustalkoisiin.
- Olemme jakaneet vapaa-ajankalastajille jo noin 20 000 nielurajoitinta, joilla löysänieluisesta katiskasta saa tehtyä norppaturvallisen.
- Vuonna 2012 alkaneen ”Kalasta oikein katiskalla” -kampanjan myötä lainvastaisten katiskoiden määrä laski merkittävästi
- Osittain vaikuttamistyömme ansiosta Saimaalle on perustettu Koloveden kansallispuisto sekä muita suojelualueita norpan turvaksi.
- Olemme hankkineet lahjoitustusvaroin sopivia rantoja saimaannorpan suojelutarkoituksiin.
- Norpat ovat hyväksyneet kolaamiamme apukinoksia pesäkinoksikseen.
- Meidät on kutsuttu asiantuntijoiksi ministeriöiden saimaannorppaa koskeviin työ- ja seurantaryhmiin.
- Olemme luoneet yhteistyöverkoston tutkijoiden, viranomaisten, kalastuskuntien ja esimerkiksi Laatokalla toimivien venäläisten ympäristökasvattajien kanssa.
- Olemme arvostettu yhteistyökumppani, ja meidät on kutsuttu mukaan useisiin saimaannorppaa koskeviin EU-hankkeisiin.
- Olemme tavoittaneet yli 10 000 lasta Saimaan kouluissa sekä tuhansia asukkaita ja kesävieraita tapahtumissa norppalähettiläidemme kiertueilla.
- Olemme järjestäneet lapsille useita kesäisiä norppaleirejä Kolovedellä ja Pihlajavedellä.
- Olemme tavoittaneet tuhansia lapsia Saimaan alueen päiväkodeissa ja kouluissa pitämiemme norppaoppituntien kautta.
- ”Taru saimaannorpasta” -näyttelymme kiersi noin kahdellakymmenellä paikkakunnalla. Olemme toteuttaneet myös muita saimaannorpasta kertovia näyttelyitä.
Yllä olevat kuvat Hanne Kosonen, paitsi apukinoskolaus: Tapio Kujala, eduskuntatalo: Mia Niemelä.
Saimaannorppa lajina
Tiesitkö, että jos norppa selviytyy aikuiseksi, se elää todennäköisesti yli 20 vuotta? Norpat pysyvät uskollisena kotiseudulleen ja pesivät samoille seuduille vuodesta toiseen.
Opi norpastaSaimaannorpan suojelun lyhyt historia
Saimaannorpan suojelemiseksi on tehty paljon, ja sen selviytymismahdollisuuksia on saatu suojelun avulla lisättyä. Se on kuitenkin edelleen välittömässä vaarassa kuolla sukupuuttoon, ja suojelutyötä on tehtävä vielä paljon.
Lue lisää
Tavoitteena norpan säilyminen
Norppia arvioidaan eläneen parhaimmillaan Saimaassa tuhansia yksilöitä. Nyt se on erittäin uhanalainen ja välittömässä vaarassa kuolla sukupuuttoon. Tavoitteemme on, että saimaannorppakanta kasvaa vakaasti ja saavuttaa suotuisan suojelun tason.
Lue lisää tavoitteistamme
Auta saimaannorppaa
Tue norpansuojelutyötä lahjoituksella tai liittymällä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Auttaa voit myös esimerkiksi osallistumalla talkoisiin, välttämällä norpalle vaarallista kalastusta Saimaalla ja jakamalla tietoa saimaannorpan suojelusta. Pelastetaan yhdessä sympaattinen hylkeemme!
Katso mitä sinä voit tehdä