Etusivu › Mitä me teemme › Saimaannorppa › Tavoitteemme

Tavoitteemme

Norppia arvioidaan eläneen parhaimmillaan Saimaassa tuhansia yksilöitä. Nyt se on erittäin uhanalainen ja välittömässä vaarassa kuolla sukupuuttoon. Tavoitteemme on, että saimaannorppakanta kasvaa vakaasti ja saavuttaa suotuisan suojelun tason.

Norpalle turvattu tulevaisuus

Yksikään saimaannorppa ei saa kuolla kalanpyydyksiin. Niin tutkimustulokset, kansainväliset sopimukset kuin lainsäädäntö edellyttävät pyydyskuolemien estämisen, jotta saimaannorpan kanta pääsee elpymään.

Kuva: Juha Taskinen

Siirry sisältöön

Tavoitteemme on, että saimaannorppa saa elää Saimaalla rauhassa ja lajin tulevaisuus varmistuu. Uhanalaisuuden poistuminen edellyttää norppakannan moninkertaistumista ja levittäytymistä entisille elinalueilleen. Saimaalle mahtuisi hyvin tuhansia norppia, ja silti myös me ihmiset mahtuisimme elämään rinnakkain norpan kanssa. Myös kalaa riittäisi molemmille.

Kasvutavoitteen nostaminen

Saimaannorppakanta on viime vuosina kasvanut, mutta hitaasti ja paikoin epävakaasti. Norppien geneettinen monimuotoisuus heikkenee jatkuvasti kannan kasvusta huolimatta. Saimaannorpan suotuisan suojelun tason saavuttaminen edellyttää kunnianhimoisia kasvutavoitteita. On arvioitu, että Saimaa voisi elättää tuhansia norppia, ja silti kalaa ja elintilaa jäisi myös ihmisten tarpeisiin.

Uusimmat geneettiset tutkimukset sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamat uhat pesinnän onnistumiselle edellyttävät sitä, että saimaannorpan kanta pitää saada nykyistä voimakkaampaan kasvuun. Kannan vuosittainen kasvutavoite tulee nostaa nykyisestä 3–4 prosentista vähintään 5–­6 prosenttiin.

Vaarallisten kalanpyydysten kieltäminen

Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on, ettei yksikään saimaannorppa kuole kalanpyydyksiin. Se tarkoittaa, että saimaannorpalle vaaralliset kalanpyydykset täytyy kieltää ympärivuotisesti koko levinneisyysalueella, ja myös muikkuverkot tulee sisällyttää vaarallisiin pyydystyyppeihin.

Kalastusrajoitusten valvontaa tulee tehostaa ja rangaistuksia tiukentaa. Norppaturvallisten kalastusvälineiden kehittelyä ja käyttöönottoa tulee jatkaa. Ammattikalastajille tulee jatkossakin maksaa korvaus rajoitusten takia menetetystä ansiosta.

Kannan levittäytymisen turvaaminen

Saimaannorppa on elänyt alunperin koko Saimaalla. Nykyisin norppakanta on eriytynyt osapopulaatioiksi eri puolille Saimaata, ja norppayksilöt pesivät vuodesta toiseen samoilla alueilla. Joillain alueilla kanta ei pääse kasvamaan, ja osasta Saimaata norppakanta on aikoinaan hävitetty kokonaan metsästämällä.

Uusimpien tutkimusten mukaan etenkin nuoret yksilöt pyrkivät levittäytymään nykyisen levinneisyysalueen reunoille ja vähitellen takaisin koko Saimaan alueelle. Levinneisyyden reuna-alueilla kalastusrajoitukset ovat osin puutteellisia, tai puuttuvat jopa kokonaan. Kannan levittäytyminen takaisin koko Saimaan alueelle tulee turvata entistä laajemmin kalastusrajoitusaluein – alueellisesti ja ajallisesti.

Pesimä- ja karvanvaihtorauhan suominen

Uuden tutkimuksen mukaan 30 % Saimaan rannoista on sellaisen ihmistoiminnan piirissä, ettei norpan pesintä onnistu normaalisti. Rantarakentamisen alueet eivät sovellu saimaannorpalle pesimäalueiksi. Saimaannorppa on erityisen herkkä häiriöille pesinnän aikaan talvella joulu–huhtikuussa sekä karvanvaihtoaikaan touko–kesäkuussa.

Rantarakentamista on rajoitettava ja ohjattava pois norppa-alueilta kaavoituksella. Lisäksi on turvattava saimaannorpan pesimä- ja karvanvaihtorauha. Saimaannorpille aiheutuva ihmislähtöinen häiriö on tarvittaessa minimoitava liikkumis- ja maihinnousurajoituksin sekä uusin suojelualuein.

Lumisten talvien turvaaminen

Saimaannorppa on arktinen hylje, jonka pesinnän onnistuminen on riippuvaista lumesta ja jäästä. Helmi–maaliskuussa syntyvät kuutit tarvitsevat lumikinospesän suojaa kylmyyttä, petoja ja häiriötä vastaan.

2000-luvulla talvet ovat muuttuneet entistä leudommiksi, ja norpille on yhä useammin jouduttu kolaamaan apukinoksia ja asentamaan keinopesiä. Saimaannorpan pesäpoikaskuolleisuus jää pienemmäksi luonnonkinospesissä. Tarvitaan entistä voimakkaampia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Tiedottamisen ja valvonnan tehostaminen sekä rikollisten saattaminen vastuuseen

Saimaan alueen kalastajille tulee entistä laajemmin suunnata tiedottamista kalastusrajoituksista ja norppaturvallisen kalastuksen tärkeydestä. Saimaannorppien elinalueella tulee tehostaa valvontaa kalastusrajoitusten noudattamisesta, ja valvonnan yhteydessä kalastajia tulee neuvoa sallituista ja kielletyistä kalastustavoista.

Valvonnan määrää pitää lisätä, jotta luvatonta ja rikollista toimintaa harrastavat saadaan kiinni. Saimaannorppaan kohdistuvia luonnonsuojelurikoksia on myös tutkittava nykyistä paremmin. Rikolliset tulee saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen. Saimaannorpan tappaminen on sanktioitava myös rahallisesti. Ympäristöministeriön asetus saimannorpan ohjeellisesta arvosta on 9 755 €.

Sivun kuvat ylhäältä alas: Heikki Kurkela, Hanne Kosonen, Heikki Kurkela, Hanne Kosonen, Kaarina Tiainen, Vesa Ala-Hakula

Toiminta ja saavutukset

Saimaannorppia on noin 420–430 yksilöä. Pitkäjänteisen suojelu- ja tutkimustyön ansiosta kanta on hitaasti kasvanut 1980-luvun puolivälistä, jolloin norppia oli arviolta vain 120–150 yksilöä. Teemme kaikkemme, että norppa säilyy jatkossakin osana luontoamme.

Tutustu suojelutyöhömme

Auta saimaannorppaa

Tue norpansuojelutyötä lahjoituksella tai liittymällä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Auttaa voit myös esimerkiksi osallistumalla talkoisiin, välttämällä norpalle vaarallista kalastusta Saimaalla ja jakamalla tietoa saimaannorpan suojelusta. Pelastetaan yhdessä sympaattinen hylkeemme!

Katso mitä sinä voit tehdä