Kaksinkertaisesti suojeltu suo vai kaivos? Viiankiaavan kohtalo siirtyy poliitikkojen pöydälle

Sodankylässä sijaitseva Viiankiaapa on yksi Euroopan merkittävimmistä ja edustavimmista luonnontilaisista aapasuokokonaisuuksista. Se on tuplasuojeltu sekä Natura2000-ohjelmassa että soidensuojelulailla. 

Suon pitäminen turvassa on ollut vuosikymmenten työ, mutta suon tuhoutuminen kaivoksen myötä voi tapahtua nopeasti. Kaivosyhtiö AA Sakatti Mining Oy:n tavoitteena on perustaa suon alle maanalainen kaivos, jonka seurauksena pohjaveden pinta voi laskea merkittävästi, suo kuivua osittain ja useille uhanalaisille luontotyypeille ja lajeille aiheutua suurta haittaa. 

Suomessa kaivosta ei voi perustaa Natura2000- tai soidensuojelualueelle, ja siksi Sakatin-kaivoksen toteutuminen vaatisi sekä poikkeuksen Natura2000-suojelusta että soidensuojelulainsäädännön muuttamista. Tämä veisi pohjan ja uskottavuuden suomalaisen luonnonsuojelujärjestelmän pysyvyydeltä. Se veisi myös luottamuksen niiltä paikallisilta, jotka ovat aikoinaan antaneet maitaan valtiolle nimenomaan suojellakseen Viiankiaavan ainutlaatuista luontoa.

Viiankiaavan ja koko suojelualuejärjestelmän kohtalon hetki koittaa mahdollisesti vielä tämän hallituskauden aikana. Viiankiaavan suojelualue on perustettu turvaamaan pysyvästi arvokkainta luontoa, ei odottamaan uutta elinkeinotoimintaa.

Miten kaivoshanke on edennyt?

Monikansallisen Anglo Americanin tytäryhtiö AA Sakatti Mining Oy on jo 20 vuotta suunnitellut nikkeli- ja kuparikaivoksen avaamista Viiankiaavalle. Suunnitellun kaivoksen elinkaari olisi kokonaisuutena noin 30 vuotta. 

Aluksi yhtiö suunnitteli avolouhosta, mutta myöhemmin kaivosyhtiö alkoi edistää maanalaista kaivosta, mikä ei kuitenkaan poista suunnitellun toiminnan vahingollisuutta Viiankiaavalle. Yhtiö on tehnyt malminetsintää ja jatkaa sitä edelleen – paljon suuremmalla alueella kuin mihin kaivostoimintaa suunnitellaan. Tämän vuoksi on olemassa riski siitä, että toimintaa pyrittäisiin laajentamaan nyt esitetystä, mikäli kaivos perustetaan. 

Viiankiaavan  tapahtumat pähkinänkuoressa: 

• Viiankiaapa suojeltiin (1988): Eduskunnan säätämä soidensuojelulaki tuli voimaan. Sen nojalla suojeltiin mm. Viiankiaavan alue, johon kuuluu noin 4 400 hehtaaria valtion omistamia alueita Sodankylän kunnassa. 
• Natura2000-alueen perustaminen (1998): Valtioneuvoston päätöksellä perustettiin Euroopan unionin erityissuojelun asemaa nauttiva Viiankiaavan Natura2000-suojelualue, johon kuuluu yhteensä 6 595 hehtaaria valtion omistamia maita sekä joitain yksityisiä suojelualueita.
• Valtaus (2006): AA Sakatti Mining Oy:n valtausoikeudet tulivat voimaan.
• Esiintymän löytyminen (2009): Viiankiaavalla sijaitsevan Sakattilammen mukaan nimetty monimetalliesiintymä löydetään.
• Vastustusta ja oikeusjuttuja (2010-luku): Aikaa leimasivat oikeusprosessit malminetsintäluvista. Vuonna 2012 malminetsintä oli vastatuulessa, sillä Rovaniemen hallinto-oikeus kumosi AA Sakatti Mining Oy:n malminetsintäluvan puutteellisena. 
• Lapin maakuntaliitto käynnistää maakuntakaavan muutoksen (2020): Lapin liitto alkoi valmistella kaavamuutosta kaivostoiminnan sallimiseksi suojellulla Viiankiaavalla.
• Lapin ELY-keskuksen perusteltu päätös (2023): Sakatin kaivoshankkeen täydennetyn ympäristövaikutusten arvioinnin pohjalta ELY teki perustellun päätöksen, jonka mukaan hankkeesta aiheutuu merkittäviä ympäristövaikutuksia. Myös haittavaikutukset poronhoidolle olisivat merkittäviä. Hankkeen eteneminen edellyttäisi uutta Natura-arviota.
• EU:n pikakaista (2025): Sakatin hanke hyväksyttiin EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksen (CRMA) strategisten hankkeiden listalle. Tämä määritteli hankkeen ”erittäin tärkeän yleisen edun mukaiseksi”, mikä velvoittaa viranomaisia käsittelemään kaivoksen tarvitsemat luvat nopeasti. Petteri Orpon hallitus ei vastustanut kaivoshankkeen CRMA-statusta. 
• Lapin ELY-keskuksen ja Metsähallituksen kriittiset lausunnot (2025): Hankkeen päivitetystä Natura-arvioinnista kirjoitetuissa lausunnoissa tuodaan esille se, että hankkeella voi olla merkittäviä heikentäviä vaikutuksia alueen suojeluarvoihin. 

Pallo on seuraavaksi hallituksella

Vaikka Sakatin kaivos on ollut vastatuulessa viranomaisten lausunnoissa ja oikeuden päätöksissä, ja paikalliset aktiivit ja luonnonsuojelujärjestöt ovat perustellusti vastustaneet kaivosta, useat poliitikot edistävät silti hanketta ja kaivosyhtiön toiveita. Millään poliittisella tasolla ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä hankkeen puolesta. 

Lapin maakuntahallitus hyväksyi toukokuun puolivälissä vaihemaakuntakaavaehdotuksen, joka mahdollistaisi kaivoksen perustamisen. Kaava ei kuitenkaan voi edetä maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi ellei valtioneuvosto myönnä hankkeelle Natura-poikkeuslupaa ja ellei eduskunta muuta soidensuojelulakia. Poikkeuslupa tarvitaan, koska Natura-suojeluverkostoon kuuluvien kohteiden suojeluarvoja ei saa merkittävästi heikentää. 

Päätöksen tästä tekee valtioneuvosto eli maan hallitus, jolle Lapin liitto on lähettänyt poikkeuslupahakemuksen. Hakemuksen perustelut tutkii ympäristöministeriö. Vastuu päätösesityksen tekemisestä hallitukselle on ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multalalla. 

Kaivoksen toteutuminen vaatisi poikkeuksellisen järeitä ja historiallisia toimia:

1. Natura-poikkeus: Suomessa ei ole koskaan tehty vastaavaa Natura-poikkeusta kaivosteollisuutta varten. Poikkeusluvan myöntämiseksi valtioneuvoston pitäisi linjata yleisistunnossaan, että hanke on toteutettava ”erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä” tilanteessa, jossa vaihtoehtoja ei ole. 
2. Lain muuttaminen: Koska suo on suojeltu myös lailla, kaivos vaatisi soidensuojelulainsäädännön muuttamista eduskunnassa.

Hanketta ei tällä hetkellä siis voi lain mukaan toteuttaa. Kyseessä on kuitenkin osittain poliittinen päätös, sillä poliitikot voivat muuttaa lainsäädäntöä, siis purkaa soidensuojelupäätöksen.

Jos Natura-poikkeus myönnetään, se luo vaarallisen ennakkotapauksen, sillä eri kaivosyhtiöillä on malminetsintää käynnissä ja kaivoshankkeita vireillä muillakin Natura-alueilla, kuten kaivoshanke Mustiaapa-Kaattasjärven Natura2000-alueella Ylitorniolla ja Rovaniemellä. 

Mikäli Sakatin vaihemaakuntakaava saa lainvoiman, kaivoshankkeella on edessään kuitenkin vielä monta vaihetta: 

• Sodankylän kunnan pitää sisällyttää kaivos yleiskaavaan ja asemakaavaan 
• Kaivos-, ympäristö-, ja vesiluvan hakeminen viranomaisilta

Lopullisesti Viiankiaavan kohtalo saattaa selvitä oikeudessa. Juuri nyt Viiankiaavan kohtalosta tehdään kuitenkin ratkaisevat poliittiset päätökset, joilla voi olla vakavia seurauksia myös tulevaisuudessa vastaavissa tapauksissa. Kerran annettua poikkeuslupaa ei voi perua. 

Kyseenalaiset luontokompensaatiot

Koska Viiankiaapa on suojeltu sekä Natura-ohjelmassa että soidensuojelulailla, sen luontoarvot on todettu arvokkaiksi ja ainutlaatuisiksi moneen otteeseen. Kaivoshankkeen valmistelun yhteydessä luontoarvoja on kuitenkin kartoitettu lisää ja selvitetty sitä, miten kaivos vaikuttaisi niihin luontoarvoihin, joiden vuoksi Viiankiaapa on suojeltu Natura-ohjelmassa.

Lopputulos: Kaivosyhtiön palkkaaman konsulttiyhtiön mukaan hankkeella on vaikutuksia Viiankiaavan suojeluarvoihin. Lapin ELY-keskus ja Metsähallitus olivat vieläkin kriittisempiä arvioidessaan luontovaikutuksia. Riskinä on muun muassa pohjavedenpinnan muutos ja suon kuivuminen. Merkittävän heikennyksen uhka koskee luontotyyppejäja lajeja, joiden perusteella Viiankiaapa on aikoinaan valittu Natura-alueeksi. Hanke heikentäisi merkittävästi esimerkiksi mustaviklon, lapinleinikin ja isonuijasammaleen tilaa. 

Jotta Natura-poikkeuslupa voitaisiin myöntää, kaivosyhtiön onkin esitettävä uskottava suunnitelma luontohaittojen kompensoimiseksi. Sakatti Mining Oy osti aiemmin metsiä Inarista, mutta asiantuntijoiden mukaan tämä ei täyttänyt ekologisen kompensaation ehtoja. Heikennykset olisi pystyttävä korvaavaan samalla alueella ja luontotyypillä kuin mihin luontotuhoa aiheutetaan. Nyt yhtiö suunnittelee ennallistamistoimia neljällä muulla lähialueen suolla (Käppäläaapa, Särkiaapa, Isoaapa ja Hiivanaapa).

Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan Euroopan parhaimpiin kuuluvan luonnontilaisen aapasuon tuhoamista ei kuitenkaan voida korvata ennallistamalla muita soita. Suomi on jo ojittamalla tuhonnut valtaosan soistaan. 1960-luvulla silloinen suurin aapasuomme, Koillis-Lapin Posoaapa, hukutettiin Lokan tekojärven alle. Toistaiseksi säästyneen Viiankiaavan suojeluarvot ovat omaa luokkaansa koko Euroopassa. 

Viiankiaapa on korvaamaton, kaivos ei. Kerran tuhottua suota ei saa takaisin.

Mitä Suomen luonnonsuojeluliitto on tehnyt Viiankiaavan pelastamiseksi?

Luonnonsuojeluliitto, sen Lapin piiri ja alueen paikallisyhdistys Sompion Luonnonystävät ovat puolustaneet Viiankiaapaa vuosikymmenten ajan.

• Valitusprosessi malminetsintäluvista jo 2010-luvulla 
• Lausuntoja ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja -selostuksesta 
• Valitukset malminetsinnästä, joiden seurauksena hallinto-oikeus kumosi neljä Viiankiaavan suojelualueelle kohdistunutta malminetsintälupaa marraskuussa 2025 
• Vaatimus EU-komissiolle arvioida uudelleen hankkeelle myönnetyn CRMA-asetuksen strategisen hankkeen aseman, ja tiedotus uudelleenarvioinnin tuloksista
• Kriittinen lausunto vaihemaakuntakaavasta
• Kantelu Business Finlandin myöntämistä verotuista kaivosyhtiölle

Mitä sinä voit tehdä? 

Lapin maakuntahallitus on heittänyt pallon nyt ympäristöministeriölle ja valtioneuvostolle ministeri Sari Multalalle etunenässä. 

Viiankiaavan kohtalo on se, josta tämä hallitus tullaan muistamaan, hyvässä tai pahassa. Jos hallitus ei myönnä lupaa, kyseessä voi olla Orpon hallituksen merkittävin luontoteko.

Auta meitä tässä kriittisessä vaiheessa ja lähetä viestisi ministeri Multalalle Viiankiaavan puolesta täällä. 

Hanna Halmeenpää
Kirjoittaja on hallituksen puheenjohtaja

Hanna Aho
Kirjoittaja on johtava asiantuntija

Puolusta Viiankiaapaa – osallistu mielipidekyselyyn!

Osallistu mielipidekyselyyn ja kerro ilmasto- ja ympäristöministerille, miksi Viiankiaavan suojelusta on pidettävä kiinni.

Mielipidekyselyyn