Sakatin kaivoshanke uhkaa Viiankiaavan suojeluarvoja – lausunto jätetty vaihemaakuntakaavasta
Ajankohtaista, Artikkelit, Lausunnot
–
Viiankiaapa on kansainvälisesti arvokas suoluontokohde ja osa EU:n Natura 2000 -verkostoa. Alueella esiintyy harvinaisia lettoja, lähteitä sekä useita EU:n luontodirektiivin lajeja. Kaivostoiminta voisi heikentää alueen vesitaloutta ja suoluonnon tilaa pitkäaikaisesti.
Suokukot. Kuva: Kaija Kiuru
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri on jättänyt lausunnon Sakatin kaivoshanketta koskevasta vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Mielestämme kaavaehdotusta ei tule hyväksyä esitetyssä muodossa, koska hankkeen vaikutuksia Natura-alueen luontoarvoihin ei ole voitu sulkea pois riittävällä varmuudella.
Keskeiset huolenaiheet
riski pohjaveden pinnan alenemisesta ja suoluonnon, erityisesti lettojen, heikkenemisestä
puutteet Natura-vaikutusten arvioinnissa
vaikutusten pitkä kesto (useita vuosikymmeniä)
suojeltujen lajien ja luontotyyppien arvioinnin epävarmuudet
ristiriita luonnonsuojelulain ja EU:n luontodirektiivin vaatimusten kanssa
Kaavaehdotuksen hyväksyminen edellyttäisi käytännössä poikkeamista Natura-suojelun perusperiaatteista. Arvioinneissa ei ole voitu osoittaa riittävällä varmuudella, ettei Viiankiaapan arvokas suoluonto heikkene.
Kyse on merkittävästä luonnonsuojeluratkaisusta
Viiankiaapa on yksi Suomen arvokkaimmista suoluontokokonaisuuksista. Se kuuluu EU:n Natura 2000 -suojeluverkostoon sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella, ja on myös osa kansallista soidensuojeluohjelmaa. Alue on laaja luonnontilainen aapasuo, jonka suojeluarvot perustuvat erityisesti harvinaisiin ja uhanalaisiin lettosoihin, lähteisiin ja lähdesoihin sekä niiden säilyneeseen vesitalouteen.
Alueella esiintyy useita EU:n luontodirektiivin lajeja, joista osa on Suomessa hyvin harvinaisia ja painottuu Lapin alueelle. Viiankiaapa on myös linnustollisesti erittäin merkittävä pesimäalue ja tärkeä osa pohjoisen suoluonnon kokonaisuutta. Sen suojeluarvojen ytimessä on herkkä hydrologinen tasapaino, jonka muutokset voivat nopeasti heikentää alueen luontotyyppejä ja lajistoa.
Maakuntakaavaa ei tule hyväksyä tilanteessa, jossa vaikutuksia suojeluarvoihin ei voida sulkea pois tieteellisesti luotettavalla tavalla.
Keskilinjakorotukseen perustuva rikastushiekka-altaan rakennustavan muutos sisältää merkittäviä ympäristöriskejä, erityisesti haitta-aineiden suotautumisen, vesistövaikutusten sekä rakenteellisen epävarmuuden osalta. Esitetty ratkaisu nojaa osin keskeneräisiin ja aktiivista ylläpitoa edellyttäviin järjestelmiin, minkä vuoksi sen pitkäaikaista turvallisuutta ja ympäristönsuojelulain mukaisten vaatimusten täyttymistä ei ole osoitettu riittävällä varmuudella.
Vastaselitys koskien Suhangon kaivoksen ja rikastamon ympäristö- ja vesitalouslupaa sekä toiminnan aloittamislupaa ja valmistelulupaa, Ranua ja Tervola
Suhangon kaivoshankkeen lupapäätös perustuu puutteellisiin ja osin virheellisiin lähtötietoihin, koska luvan myöntämisen kannalta olennaisia kysymyksiä on siirretty myöhemmin selvitettäviksi tai valvontaviranomaisen hyväksyttäviksi. Vaadimme, että lupamääräysten on oltava täsmällisiä ja velvoittavia, eikä keskeisiä kysymyksiä kuten ksantaatin hajotusta, typenpoistoa ja jätevesien käsittelyä voida jättää lupaharkinnan ulkopuolelle tai myöhempään ratkaisuun. Jätevesien koostumus, sulfaatti-, typpi- ja ksantaattipäästöt sekä niiden yhteisvaikutukset tulee arvioida luotettavasti jo lupavaiheessa, koska nykyisen aineiston perusteella hankkeen haitallisia vaikutuksia vesistöihin ja Natura-alueeseen ei voida sulkea pois.
Kevitsan yleisten ja yksityisten etujen vastaselitys
VTukes on arvioinut Kevitsan kaivostoiminnan vaikutuksia virheellisesti rajaamalla tarkastelun pääosin kaivospiirin alueelle, vaikka vaikutukset ulottuvat laajemmin. Lupamääräykset ja vakuudet eivät ole olleet riittäviä turvaamaan lain edellyttämiä ympäristö- ja turvallisuusvaatimuksia.