Meidän vuotemme 2024
Tällä sivulla kerromme, mitä olemme yhdessä saaneet aikaan vuonna 2024. Kaikkea tätä ei olisi voitu tehdä ilman jäsenten, lahjoittajien ja yhteistyökumppaneiden tukea.
Toiminnanjohtajan tervehdys
On sanottu, että nykyisen Suomen hallituksen ja EU:n komission vauhti ei olisi ympäristöasioissa yhtä hyvä kuin edeltäjiensä. Ei ole kuitenkaan syytä lannistua. Todellisuudessa ympäristöasiat etenevät pinnan alla monella tavalla.
Ensinnäkin vanhojen päätösten toteutus etenee koko ajan. Mutta uusiakin asioita on tulossa. Vuonna 2024 iso asia oli ennallistamisasetuksen hyväksyminen EU:ssa. Se vaikuttaa Suomeenkin. Luonnonsuojeluliitto tekee jo käytännön yhteistyötä esimerkiksi kuntien kanssa pölyttäjille tärkeiden alueiden luonnonhoidossa. Lisäksi ennallistamme yritysten kanssa soita.
Tämä laaja yhteistyö on merkittävä osa lähiluonnon teemavuottamme.
Luonnonsuojeluliitolla on tärkeä rooli ympäristöasioiden nostajana, kanavoijina ja tekijöinä. Olimme esimerkiksi eduskunnassa eniten kuultu ympäristöjärjestö. Vuonna 2024 merkittävä voitto oli maamme viimeisen suuren vesivoimalan, Kemijoen Sierilän, suunnittelun lopettaminen. Työmme näkyy muun muassa myös siinä, että saimaannorppia ja suurpetoja on enemmän kuin pitkään aikaan.
Työhön ympäristön puolesta meillä on hyvät edellytykset jatkossakin. Meillä on ainoana luontojärjestönä vaikuttamisen koko ketju kunnossa kuntien paikallisyhdistyksistä maakunnallisiin piireihin ja valtakunnan liitosta EU- ja YK-yhteistyöjärjestöihimme. Lisäksi tutkimusten mukaan ympäristöasioilla on yhä kansan laaja tuki sekä meillä että muualla.
Suuri kiitos kaikille tavalla tai toisella mukana olleille! Jatketaan työtä ympäristön hyväksi yhdessä!
Tapani Veistola
Toiminnanjohtaja
Suomen luonnonsuojeluliitto on luonnonsuojelijoiden liitto.
Suomen luonnonsuojeluliitto kutsuu suomalaisia mukaan yhteiseen työhön luontomme puolesta. Yhdessä saamme aikaan muutoksia.
32 110
jäsentä, lahjoittajaa ja yritystukijaa suojeli luontoa kanssamme
27810
luonnonystävää pääsi luontoon ja tapahtumiin mukanamme
149
yhdistystä ja 15 piiriä suojeli lähiluontoa eri puolilla Suomea
Suomen luonnonsuojeluliiton tuotot ja kulut vuonna 2024
Luonnonsuojeluliiton ja koko norppakonsernin talous eteni budjetin mukaisesti, ja varainhankinnassa onnistuttiin toimintaympäristön epävakauksista huolimatta.
Toinen ilmasto-oikeudenkäynti
Suomen luonnonsuojeluliitto ja viisi muuta järjestöä veivät hallituksen toimettomuuden ilmaston kuumenemisen torjunnassa korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi heinäkuussa 2024. Tämä oli toinen kerta, kun Luonnonsuojeluliitto valitti asiasta oikeuteen. Valituksessa todettiin, että Suomen pitäisi rajoittaa metsien liiallisia hakkuita ilmastolain tavoitteiden saavuttamiseksi ja hiilinielujen pelastamiseksi.
Luonnonsuojeluliitto vaatii jatkossakin nykyiseltä ja tulevilta hallituksilta ilmastolain noudattamista. Jatkamme myös hyvää yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa, jotta planeettamme pysyy elinkelpoisena jokaiselle.
Meillä on hieno ilmastolaki, joka on kansainvälisesti tunnettu. Sen tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet ovat saavutettavissa, kun tutkijoiden suosituksia noudatetaan. Ilmastolain noudattamisessa on kyse siitä, että Suomi tekee oman osansa nykyisten ja tulevien sukupolvien perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisessa.
Hannes Koljonen
Ympäristöoikeuden asiantuntija
Aktiivista työtä luonnon puolesta
Kun Uusi Suomi -media kävi läpi kaikki eduskunnan valiokuntien kuultavana käyneet etujärjestöt vuosilta 2015–2023, selvisi, että Suomen luonnonsuojeluliitto on edelleen aktiivisin ympäristöjärjestö poliittisessa vaikuttamistyössä.
Luonnonsuojeluliitto oli kaiken kaikkiaan viidenneksi aktiivisin sidosryhmä Suomen Kuntaliiton, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n ja Suomen Yrittäjien jälkeen. Kahdenkymmenen aktiivisimman sidosryhmän joukossa ei ollut muita ympäristöjärjestöjä tai -liikkeitä.
“Luonnonsuojeluliitto on jo toista kertaa tutkitusti aktiivisin ympäristöjärjestö eduskunnan vaikuttamistyössä. Puolustamme ympäristöä myös esimerkiksi lukuisissa työryhmissä ja oikeudessa. Ympäristönsuojelun lainsäädännön ja rahoituksen vahvistaminen on Luonnonsuojeluliiton vaikuttamistyön keskiössä.”
Antti Heikkinen
Ympäristöpäällikkö
Pala vapaata Kemijokea säästyi jälkipolville
Vuosia jatkunut Kemijoen viimeisen vapaan osuuden sitkeä puolustaminen palkittiin, kun Kemijoki Oy luopui Sierilän vesivoimalahankkeesta 5. tammikuuta 2024. Voitto on todellinen merkkipaalu, sillä Sierilä-hanke mainittiin jo 1950-luvulla osana Kemijoen patoamissuunnitelmia. Kemijoki Oy aloitti hankkeensa 1990-luvulla YVA-prosessein ja eteni hakemaan vesitalouslupaa vuonna 2005. Valistuskäsittelyjen jälkeen vuonna 2017 Korkein hallinto-oikeus hyväksyi Sierilän vesitalousluvan ehdollisena. Tämän jälkeen Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen Rovaniemen yhdistys aloittivat vaikuttamaan hankkeen toteutettavuuteen vesitalousluvan ehtojen eli kaavoituksen ja rakennusluvituksen kautta sekä kartoittamalla EU:n luontodirektiivin suojelemien lajien esiintymiä. Hankkeen viivästyessä vesitalouslupa ehti kertaalleen umpeutua vuonna 2021, mutta yhtiö haki jatkoaikaa. Kesäisin Sieriniemen Siunaus -soudut kokosivat joen huolestuneet puolustajat yhteen vuosina 2017–2023, kunnes vuonna 2024 pidettiin helpottuneissa tunnelmissa Vapaa Kemijoki -juhlasoutu.
On valtava ilo ja helpotus, että patoa ei rakenneta. Pato olisi hukuttanut altaaseensa kymmeniä kilometrejä vielä vapaana virtaavaa mahtavaa Kemijokea ja hävittänyt sen viimeiset luonnolliset jokirannat niittyineen ja hiekkatörmineen. Nyt tämä upea luontomaisema ja kulttuuriympäristö säilyy tuleville sukupolville. Kun kalankulku Ala-Kemijoen vesivoimaloiden ohi tulevaisuudessa järjestyy, on Kemijoen patoamaton osuus yhdessä rakentamattoman Ounasjoen kanssa tärkeä virtakutuisen vaelluskalan lisääntymisalue.
Virpi Sahi
Kehityspäällikkö
Suurpetojen suojelu onnistui
Yksi viime vuosien luonnonsuojeluonnistumisista on ollut suurpetojen suojelu. Niitä on nyt enemmän kuin sataan vuoteen, eivätkä ilves ja karhu ole enää uhanalaisia. Asiat eivät kuitenkaan vielä ole hyvin koko maassa. Poronhoitoalueella suurpetoja metsästetään voimakkasti jopa luonnonpuistoissa – se on asia, jonka olemme vieneet tuomioistuimeen. Karhut ovat keskittyneet itään. Susikanta on jakaantunut itäiseen ja läntiseen osaan, joiden välissä ei ole toimivaa geenivaihtoa.
Suojelun onnistumiseen on vaikuttanut EU:n luontodirektiivi ja tuomioistuinten ratkaisut metsästyksestä, joka on suurpetojen suurin uhka. Liitto on lausunut maa- ja metsätalousministeriön esityksistä ja tiedottanut valtakunnan tasolla. Piirimme ovat tehneet keskustoimiston ympäristöoikeuden asiantuntijoiden avulla tarvittaessa muutoksenhakuja, jotka ovat menestyneet oikeudessa hyvin. Olemme pitäneet suurpetojen suojelua esillä myös valtakunnallisissa, maakunnallisissa ja paikallisissa työryhmissä.
Kiitos kaikille suurpetojen suojelua edistäneille liiton kaikilla tasoilla! Kaikki se on tärkeää DNA-näytteiden keräämisestä paikallisten ihmisten kanssa puhumiseen, kuten myös viestintä, työryhmät ja kirjoitustyö.
Luonnonsuojeluliitto on esittänyt, että suden uhanalaisuuden takia lajin suojelua olisi parasta jatkaa nykyisillä säännöksillä, vaikka Euroopan komissio siirsi suden luontodirektiivissä löysemmän suojelun liitteeseen. Luontodirektiivin suotuisan suojelun tason velvoite koskee sutta kuitenkin myös sen uudessa liitteessä.
Olemme lähempänä suotuisan suojelun tasoa kuin koskaan aiemmin itsenäisen Suomen aikana. Olisi harmi, jos tavoite jäisi saavuttamatta liiallisen metsästyksen takia. Nyt on tärkeää on luoda keinoja ihmisen ja suurpetojen rauhalliseen rinnakkaiseloon. Tässä merkittävää työtä teki Susi LIFE -hanke, jossa kehitettiin vahinkojen ennaltaehkäisyyn monia käytännön keinoja.
Tapani Veistola
Toiminnanjohtaja
Vaalityötä koko kevät
Vuosi 2024 oli kaksien vaalien vuosi. Alkuvuodesta presidentinvaalien väittelyissä ympäristöasioita tuskin mainittiin. Luonnonsuojeluliitto teki vaalityötä pääosin somessa. Muistutimme, että presidentillä on valtaa ympäristöasioissa muun muassa arvojohtajuuden kautta. Selvitimme vaalikoneiden avulla toisen kierroksen ehdokkaiden näkemyksiä ympäristöasioista.
Kesäkuussa pidetyt europarlamenttivaalit ovat äänestysprosentiltaan ja mediahuomioltaan päinvastaiset presidentinvaaleihin nähden. Luonnonsuojeluliitto muistutti somessa äänestämisen tärkeydestä ja siitä, miksi nämä vaalit ovat ympäristön kannalta ratkaisevan tärkeät.
Konkreettista luonnonsuojelutyötä
143 norppaturvallista katiskaa
Saimaalla jaettiin ennätysmäärä norppaturvallisia katiskoja: 143 kappaletta. Vaihda verkot katiskaan -tapahtumissa Luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piiri jakaa talkoilla rakennettuja norppaturvallisia katiskoja ilmaiseksi kalastajille, jotka luovuttavat verkkonsa vastineeksi.
Viittä suota ennallistettiin
Luonnonsuojeluliitto ennallisti Lapinlahden Sarasuota, Haukivuoren Leponinsuota, Siuntion Korpirauha-Stormossen suota sekä Puolangan Myllypuron ja Tupakkipuron soita. Ennallistuksessa ojat tukitaan, ja vedenpinnan kohotessa suoluonto alkaa palata kohti luonnontilaa.
Ilvesten tappoluvat kumottiin
Suomen luonnonsuojeluliitto valitti lähes jokaisesta vuonna 2023 ilvesten tappamiseksi myönnetystä poikkeusluvista. Ilveksiä olisi saanut tappaa noin 300, eli yli 10 prosenttia ilveskannasta. Marraskuussa 2024 viimeinenkin hallinto-oikeus kumosi myönnetyt poikkeusluvat.
Suomen Luonnon lukijoita
220 400
Suomen Luonto levittää tietoa luonnosta ja luonnonsuojelusta. Voitot menevät lyhentämättöminä luonnonsuojeluun.
Luonnonsuojeluliiton kustantama lehti Suomen Luonto tavoitti vuonna 2024 220 400 henkilöä. Sosiaalisessa mediassa Suomen Luonto pysyi aikakauslehtien ykkösenä 248 800 seuraajan someyleisöllään.
Suomen Luonto menestyi Aikakausmedian Edit-kilpailussa. Numeron 2/24 kärppäaiheinen kansi palkittiin Vuoden aikakauslehtikantena ja Suomen Luonnon toimittaja Mari Pihlajaniemi Vuoden aikakausmediatoimittajana.
Suomen Luonnon digipuolella tarjonta kehittyi ja runsastui, ja yhdistelmätilausten osuus kaikista tilauksista kasvoi edelleen. Verkossa julkaistiin kaksi digiekstraa eli isoa juttukoostetta, maaliskuussa otsikolla Luonto & terveys ja kesäkuussa lähiluontoteemainen Mökkipihan lajit. Luonnon ääni -podcastsarjassa julkaistiin yhdeksän jaksoa ja säännöllisesti lehden ilmestyttyä lähetetty Suomen Luonnon uutiskirje kasvatti tilaajamääräänsä.
Luonnonsuojeluliitolla someseuraajia
218 300
Jo yli 200 000 suomalaista seuraa Luonnonsuojeluliittoa somessa! Instagramissa ja X:ssä Luonnonsuojeluliitto oli edelleen Suomen suurin ympäristöjärjestö. Some-kanavillamme keskustellaan, virkistytään ja inspiroidutaan luonnosta sekä kommentoidaan ja ruoditaan päivän politiikkaa. Vuonna 2024 Luonnonsuojeluliitto liittyi uuteen somekanavaan, Blueskyhin.
Vuonna 2024 Priodiversity LIFE -hankkeeseen liittyvä pölyttäjäsisältö kiinnosti seuraajia erityisen paljon.
Suojelemme luontoa monin keinoin
Vahvempaa suojaa raakulle
Vuonna 2024 Stora Enso aiheutti Suomussalmen Hukkajoella peruuttamattomat tuhot erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan, eli raakun, tärkeälle elinympäristölle. Vahingonteko on yksi viime vuosien räikeimmistä piittaamattomuuden osoituksista erittäin uhanalaista luontoa kohtaan. Luonnonsuojeluliitto vaati vahingon aiheuttajilta vastuunkantoa ja hallitukselta lisäresursseja ympäristörikosten ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan.
Koulutusta lähimetsien puolustajille
Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luontoliitto kouluttivat suurimpien kuntien asukkaita suojelemaan lähimetsiään. Koulutukset aloitettiin 2024 Helsingissä ja Turussa, ja ne jatkuvat seuraavana vuonna mm. Tampereella ja Jyväskylässä. Koulutuksen myötä muodostetaan paikallisryhmiä, jotka tekevät vaikuttamis-suunnitelmat kuntansa omistamien metsien puolustamiseksi.
Yläraja vuosittaisille metsähakkuille
Suomen luonnonsuojeluliiton liittovaltuusto vaati, että metsänhakkuut rajataan Suomessa 55–60 miljoonaan kuutioon vuodessa. Tällä hetkellä metsää hakataan yli 70 miljoonaa kuutiota. Rajaus kasvattaisi hiilinieluja ja auttaisi metsäluontoa toipumaan ylisuurista hakkuista. Samalla vähenisivät metsätalouden vesistöpäästöt. Vanhat ja luonnontilaiset metsät pitäisi jättää välittömästi hakkuiden ulkopuolelle ja suojella jo kartoitetut alueet välittömästi.
Tuloksia yritysyhteistyöllä
Soiden ennallistaminen etenee August Ludvig Hartwallin säätiön tuella
”August Ludvig Hartwallin säätiön tavoitteena on edistää ja vaalia puhdasta ympäristöä, ja arvostamme suuresti Suomen luonnonsuojeluliiton tekemää työtä. Ennallistamisprojektien ja lähiluontotapahtumien tukeminen on meille sydämen asia.”
Marika Oinonen
August Ludvig Hartwallin säätiö
Luonnonsuojeluliiton yhteistyökumppanin, August Ludvig Hartwallin säätiön tuella suomalaista suoluontoa ennallistetaan ja suojellaan. Tuen ansiosta suoluontokohteiden monimuotoisuutta palautetaan useilla alueilla ennallistamistoimin. Ennallistaminen edistää paitsi luonnon monimuotoisuutta, myös parantaa lähivesien vedenlaatua ja säilyttää soiden hiilenvarastointia.
Lisäksi säätiö on tukenut ihmisten luontosuhteen vahvistamista mahdollistamalla Suomen luonnonsuojeluliiton paikallistoimijoiden järjestämiä lähiluontotapahtumia eri puolilla Suomea vuonna 2024. Toimintaa tuetaan myös vuonna 2025.
Luonnonsuojeluliiton kumppanit vuonna 2024
Luonnonsuojeluliiton kannatusyritykset 31.12.2024
- Brainflight Oy
- Break Sokos Hotel Levi
- Certia Oy
- Colerus Oy
- data&mie Oy
- Eläinklinkka Norppa
- Espina Oy
- Feel Vivid
- Foto Fennica Oy
- GreenBuild Oy
- GreenStar Hotels Oy
- Gronlund Palvelut Oy
- Hagson-Provitek Oy
- Joog it Oy
- KH-Partio Oy
- KO-KO-A tuotteet Oy
- Koli24.fi
- Konsulttipalvelu Viher-Arkki
- Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO
- KotimaaTutuksi.fi
- Kotka Maretarium Oy
- Kuusakoski Oy
- LSS Long Special Services Ltd. Oy
- Lucky Bird Bikes
- Mainostalo Mainospuu Oy
- Mandariinimedia
- Meribottles
- More Joy Oy
- NorppaArt
- OAC Finland Oy
- Omase
- Original Sokos Hotel Arina
- Painava sana Oy
- Palokan Apteekki
- Pihailo Oy
- Pure Waste Textiles Oy
- Raisionkaaren Teollisuuspuisto Oy
- Seravo
- Skarppi Kirjoituspalvelut
- Suomalainen Kirjakauppa
- Suomen Kirjailijaliitto r.y.
- Talo Events Oy
- Telemast Nordic Oy
- Termex-Eriste Oy
- TST-Partner Oy/TST-Tarkastus
- Tuija Brilli Tmi
- Uniresta Oy
- Untuvikkopuoti Oy
- Vallilan Heili
- Visma Consulting Oy
- WL-Done Oy
1 037 117
euroa aurinkoenergiahankkeisiin
Ympäristömerkittyä energiaa
Uusiutuvaa energiaa ja vastuuta ihmisistä
”Vaikka maailmanlaajuinen energiamurros on ratkaisevan tärkeä, siihen liittyy usein haasteita, kuten energian saatavuus, vaikutukset ympäristöön ja yhteensovittaminen laajempien kehitystavoitteiden kanssa. EKOenergia on maailmanlaajuinen, voittoa tavoittelematon aloite, joka on omistautunut uusiutuvalle energialle ja varmistaa, että energiamurroksen hyödyt saavuttavat sellaiset ihmiset ja yhteisöt, jotka muuten ovat vaarassa jäädä jälkeen.“
UN Energy Compacts
Global Progress Report 2024
EKOenergia on Suomen luonnonsuojeluliiton hallinnoima ympäristömerkki uusiutuvalle energialle. Merkin kautta edistämme maailmanlaajuisesti uusiutuvan energian murrosta. Lisäämme energiayhtiöiden, suurkuluttajien ja yksityisten kuluttajien tietoisuutta uusiutuvan energian ja luonnonsuojelun välisestä yhteydestä sekä keräämme varoja uusiutuvan energian hankkeiden toteuttamiseen kehittyvissä maissa.
Näytä koko teksti
EKOenergia on konkreettinen työkalu, jonka avulla siirrytään pois fossiilisista ja luontoa eniten vahingoittavista energialähteistä. Käyttämällä EKOenergia-sähköä, kannustat muitakin toimimaan samoin. EKOenergiaa käyttävät kaikentyyppiset kuluttajat: kotitalouksista ja pk-yrityksistä Microsoftin kaltaisiin monikansallisiin suuryrityksiin.
Vuonna 2024 EKOenergia jatkoi kasvuaan. Rahoitusta myönnnettiin 23 uudelle aurinkoenergiahankkeelle 18 kehittyvässä maassa, kuten Madagaskarilla, Malawissa ja Perussa. EKOenergia jatkoi Ukrainan tukemista: uusiutuvan energian käyttöönottoon edistävälle kampanjalle myönnettiin 100 000 euroa. Saksassa ja Ruotsissa rahoitettiin kolmea kolmea virtavesien kunnostushanketta.
Vuonna 2024 EKOenergian henkilöstömäärä kasvoi viiteen työntekijään, joiden lisäksi työtä tukevat jatkuvasti kahdeksan pitkäaikaista vapaaehtoista Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelman kautta. Toivottavasti mahdollisimman moni liittyy mukaan myös vuonna 2025!
Vastuullisia tuotteita
Luontokaupan tuotoilla tuetaan Luonnonsuojeluliiton työtä
“Tavoitteenamme on tarjota merkityksellisiä tuotteita, jotka syventävät asiakkaidemme luontosuhdetta. Haluamme tarjota vastuullisemman vaihtoehdon arkeen ja vapaa-aikaan sopiville vaatteille, asusteille ja käyttötavaroille.”
Tapio Kujala
toimitusjohtaja
Vuonna 2024 Luonnonsuojeluliiton norppatuotteille riitti kysyntää sekä kuluttajien että yritysasiakkaiden keskuudessa. Luontokaupan oma verkkokauppa toimitti 7 753 tilausta. Luontokauppa uudisti Ekokompassi ympäristöjärjestelmän ja solmi yhteistyön Luontoliiton kanssa saaden valikoimiinsa Luontoliiton siilituotteet.
Näytä koko teksti
Myös useat jälleenmyyjät valitsivat Luonnonsuojeluliiton tuotteita valikoimiinsa. Yksi Luontokaupan pitkäaikaisimmista yhteistyökumppaneista Suomalainen Kirjakauppa teki luonnonsuojelutyötä tuotteiden kautta tutuksi asiakkailleen laajasti ympäri Suomen.
Vuoden aikana julkaistiin uusia tuotteita, joista suurta suosiota saivat metallimusiikin estetiikkaa mukailevat Luontokato-tuotteet. Syksyllä valikoimiin lisättiin ensimmäiset uudistetulla norppalogolla varustetut tuotteet.
77 850
euroa luonnonsuojeluun
618
asiakasta vuonna 2024
Ympäristöopas yrityksille
Ekokompassi auttaa yrityksiä keskittymään oikeisiin asioihin
”Missionamme on olla pk-yritysten paras apu ympäristötyöhön. Autamme yrityksiä tunnistamaan, miten oma toiminta vaikuttaa luontoon, ja miten hiilijalanjäljestä voidaan siirtyä kohti positiivista hiilikädenjälkeä.”
Heidi Salonen
toimitusjohtaja
Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä tarjoaa selkeän polun ja käytännön työkalut pk-yrityksille ympäristötyön toteuttamiseen. Palvelu auttaa tunnistamaan keskeisimmät ympäristövaikutukset ja asettamaan konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet. Jokainen asiakas saa tuekseen asiantuntijan ja valmiit resurssit ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi ja positiivisen kädenjäljen vahvistamiseksi. Ekokompassin omistaa Suomen luonnonsuojeluliitto.
Näytä koko teksti
Vuoden aikana Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän otti käyttöönsä 119 uutta organisaatiota, ja vuoden 2024 loppuun mennessä Ekokompassia käytti yhteensä jo 618 yritystä ja yhteisöä. Asiakkaiden aktiivinen ympäristötyö näkyi konkreettisina tekoina: vuonna 2024 Oma Ekokompassi -järjestelmään kirjattiin yhteensä 4700 ympäristötyön toimenpidettä, joista valmiiksi saatiin noin 2000. Asiakastyytyväisyys pysyi edelleen korkealla tasolla, ja yleinen kasvava kiinnostus ympäristöasioiden edistämiseen vahvisti Ekokompassin kasvua.
Kasvun ohella vuoden 2024 merkittävin panostus oli Ekokompassi-järjestelmän kriteeristön perusteellinen uudistaminen. Uuden kriteeristön myötä yritysten ja yhteisöjen ympäristötyötä ohjataan entistä vaikuttavampaan ja kunnianhimoisempaan suuntaan. Vuoden vaihteessa julkaistut uudistetut kriteerit auttavat yrityksiä vastaamaan entistä paremmin kiristyviin ympäristövaatimuksiin ja eri sidosryhmien odotuksiin. Samanaikaisesti uusi kriteeristö tukee myönteisten ympäristövaikutusten, eli positiivisen kädenjäljen, kasvattamista.