Näkökulma: Business Finlandin tulee oppia viranomaisen tavoille

Työ- ja elinkeinoministeriö antoi kesäkuussa ratkaisunsa Business Finlandin rahoituspäätöksiä koskevassa hallintokanteluasiassa, jonka Luonnonsuojeluliitto laittoi vireille tämän vuoden maaliskuussa. Luonnonsuojeluliitto pyysi työ- ja elinkeinoministeriötä tutkimaan alaisensa Business Finlandin viranomaismenettelyn lainmukaisuuden sekä ohjaamaan Business Finlandia toimimaan hyvän hallinnon mukaisesti.

Kyse oli siitä, voiko valtion viranomainen eli Innovaatiorahoituskeskus Business Finland myöntää mittavia verohelpotustukia Sodankylän Viiankiaavalle suunnitellulle, voimassa olevan luonnonsuojelulain ja soidensuojelulain vastaiselle Sakatin kaivoshankkeelle tai Kemijärven ympäristöön suunnitelluille pumppuvoimaloille. Siitäkin oli tarpeen muistuttaa, että viranomaispäätökset asiakirjoineen ovat Suomessa lähtökohtaisesti julkisia. 

Ensin huonot uutiset 

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Innovaatiorahoituskeskus Business Finland on täysin laillisesti myöntänyt 150 miljoonan euron verohelpotuksen Sakatin kaivoshankkeelle. Päätös on valtion lupaus mittavasta verohyvityksestä kaivostoiminnan harjoittamisen aikana, mikäli hanke toteutuu. Luonnonsuojeluliiton ja monen kansalaisen näkökulmasta päätös on ristiriitainen ja oikeustajua koetteleva.

Ymmärrettävämmän asiasta tekisi se, jos luonnonsuojelualueelle suunniteltu kaivoshanke olisi ennen tukipäätöstä saanut kaikki tarvittavat luvat ja poikkeusluvat eikä ristiriitaa voimassa olevaan lainsäädäntöön nähden olisi. Sitä on hankalampi hyväksyä, että viranomainen voi tehdä jättimäisen rahoituspäätöksen nykytilassaan selkeästi lainvastaiselle hankkeelle. Suurin osa suomalaisista ei tuoreen kyselytutkimuksen mukaan hyväksy kaivosta Viiankiaavan Natura-suojelualueelle.

Kyseisessä, vuoden 2025 voimassa olleessa investointihyvityslaissa näyttääkin olleen 150 miljoonan euron kokoinen porsaanreikä. Nyt Suomen hallituksella on vireillä uuden vastaavan investointihyvityslain säätäminen vuosille 2026-2027. Luonnonsuojeluliitto lausui jo 2024 ensimmäisen investointihyvityslain valmistelun aikana puutteista, jotka olisi pitänyt korjata.

Yksi tärkeimmistä korjausvaatimuksista on se, että investointihyvityksen myöntämisen edellytyksenä tulisi kaikille hankkeille olla, ettei hanke aiheuta merkittävää haittaa ympäristölle. EU:n määritelmän mukaisen Ei merkittävää haittaa -kriteerin täyttymistä on kotimaisessa vuoden 2025 investointihyvityslaissa edellytetty vain uusiutuvan energian ja energiavarastojen hankkeilta – ei siis esimerkiksi kaivoshankkeilta. Uudessakin lakiluonnoksessa näin esitetään asian jatkuvan.

Sitten hyvät uutiset 

Luonnonsuojeluliitto moitti hallintokantelussaan Business Finlandia siitä, että se arvioi ilman asiaankuuluvaa osaamista ja täysin puutteellisin tiedoin, että Kapustan ja Vaaranlampien pumppuvoimalahankkeet eivät aiheuta ympäristölle merkittävää haittaa. Business Finlandin tekemän, perusteettoman arvion myötä verotukea hakeneet pumppuvoimalahankkeet saivat yhteensä 120 miljoonaa euroa verohyvitystukea, jonka yhtiöt voivat siis vähentää verotuksessaan, mikäli hankkeet toteutuvat.

Tosiasiassa kummankaan hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ei ole edelleenkään valmistunut. Ennakkotietojen pohjalta tiedetään jo, että pumppuvoimalat vaikuttavat kohdevesistön virtaamiin, ekologisiin olosuhteisiin ja kalastoon, etenkin kun huomioidaan useiden Kemijärvelle suunniteltujen hankkeiden yhteisvaikutukset.

Työ- ja elinkeinoministeriö katsoikin, että Business Finland ei ollut Kapustan ja Vaaranlampien pumppuvoimalahankkeiden osalta perustanut haitta-arvioitaan ajantasaisiin ja riittäviin tietoihin, ja kehotti Business Finlandia kiinnittämään tähän jatkossa huomiota. Ministeriö myös lausui, että olisi ollut parempi tehdä ehdollinen päätös, joka olisi sidottu esimerkiksi YVA-menettelyn valmistumiseen. Näin olisi varmistettu, että Business Finland itse seuraa aktiivisesti hankkeiden YVA-menettelyn tai muun sidonnaisen päätöksenteon valmistumista. Tämän perusteella Business Finland olisi voinut viimeistellä lopullisen haitta-arvion ja päätöksen Ei merkittävää haittaa -periaatteen toteutumisesta. Tällä olisi merkitystä niin ympäristöarvojen toteutumisen kuin päätöksen kohteena olevien yritysten oikeusturvan kannalta.

Työ- ja elinkeinoministeriö kiinnitti huomiota myös siihen, että Business Finlandin pumppuvoimalahankkeista tekemistä haitta-arvioista ja arvioinnin lopputuloksista olisi tullut laatia erillinen, virallinen arviointiasiakirja.

Business Finlandia kehottettiin kiinnittämään jatkossa huomiota yllä mainittuihin seikkoihin sen varmistamiseksi, että investointihyvitykselle tai muulle rahoitukselle ehdoksi asetettuun Ei merkittävää haittaa -arviointiin liittyvät sisältövaatimukset ja hallintolain mukainen vaatimus viranomaisen selvittämisvelvollisuudesta tulevat varmasti täytetyiksi.

Työ- ja elinkeinoministeriö kiinnitti Business Finlandin huomion myös siihen, että investointihyvityslain mukaiset valvontatehtävät tulevat joka tapauksessa asianmukaisesti huomioiduiksi käsillä olevissa tapauksissa ympäristövaikutusten arviointien valmistuttua. Luonnonsuojeluliitto seuraa tilannetta ja tuleviakin tukipäätöksiä.

Viranomaisen toiminnan tulee olla avointa ja julkista

Työ- ja elinkeinoministeriö kehotti Business Finlandia jatkossa kiinnittämään erityistä huomiota myös julkisuuslain lähtökohtaan, jonka mukaan viranomaisen asiakirjat ovat julkisia. Viranomaisella on nimittäin velvollisuus antaa tieto asetetussa määräajassa sellaisista asiakirjoista, joiden salassapidolle ei ole julkisuuslain mukaisia perusteita. Viranomaisen on myös omilla aktiivisilla toimillaan edistettävä julkisuuslailla suojattujen intressien toteutumista. 

Business Finland toimitti investointitukipäätöksiin liittyviä asiakirjoja Luonnonsuojeluliitolle toistuvasti vasta sen jälkeen, kun Luonnonsuojeluliitto oli pyytänyt viranomaisen kielteisistä vastauksista valituskelpoista päätöstä. Business Finland myös arvioi samojen asiakirjojen salassapidon perusteita useaan eri otteeseen, muuttaen näkemystään saatavilla olevien asiakirjojen laajuudesta useita kertoja. Ratkaisussaan työ- ja elinkeinoministeriö katsoi, että menettely ei ole ollut julkisuuslain eikä hyvän hallinnon edellyttämällä tavalla asiallista ja huolellisuusvelvollisuuden mukaista.

Työ- ja elinkeinoministeriö katsoi lisäksi, että Business Finlandilla ei ole ollut pyydettyjen asiakirjojen laajuuteen tai sisältöön liittyviä perusteita poiketa julkisuuslain mukaisesta 14 päivän määräajasta. Pyydettyjen tietojen toimittaminen Luonnonsuojeluliitolle kesti reilusti yli 30 vuorokautta. Ministeriö kehottikin Business Finlandia kiinnittämään jatkossa erityistä huomiota julkisuuslain määräaikojen noudattamiseen.

Onkin toivottavaa, että Business Finland korjaa toimintaansa työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistamalla tavalla niin julkisuuslain, hyvän hallinnon kuin selvittämis- ja huolellisuusvelvoitteenkin osalta. Luonnonsuojeluliitto seuraa Business Finlandin toiminnan asianmukaisuutta ja verohyvityspäätösten läpinäkyvyyttä jatkossakin. 

Lisätietoja
puheenjohtaja Hanna Halmeenpää, p. 050 564 4122, hanna.halmeenpaa@sll.fi