Luon­to­ys­tä­väl­li­sen retkeilijän vinkit, osa 1: Retken suunnittelu

Kohdevalinta

Onnistunut retki alkaa suunnittelupöydältä. Huolellinen ennakkosuunnittelu säästää hermoja ja luontoja: Tutustumalla kohteeseen kotona osaat varautua retkeen oikein, ja mikä hienointa, tiedät myös etukäteen mitä upeaa perillä odottaa. On jännittävää huomata, miltä kartalta tutkitut maastonkohdat ja maisemapaikat näyttävät paikan päällä koettuna.

Ensimmäiseksi täytyy päättää, minne haluaa lähteä retkeilemään. Kansallispuistot ovat upeine maisemineen syystä suosittuja, mutta korona-aikaan niitä kannattaa välttää varsinkin viikonloppuisin. Etenkin kauniilla säällä suurissa retkikohteissa on ollut kevään aikana ruuhkaa, eikä virus ei tee eroa kadun ja kansallispuiston välillä, vaan tarttuu missä hyvänsä lähikontaktissa. Metsähallitus onkin sulkenut ruuhkaisimpia taukopaikkoja ja luontokeskuksia.

Suosi siis lähikohteita. Läheltä kotia löytyy todennäköisesti enemmän nähtävää kuin äkkiseltään arvaisi. Monet kunnat ja kaupungit ovat listanneet verkkosivuilleen alueellaan sijaitsevat ulkoilualueet, retkikohteet ja luonnonsuojelualueet. Sinunkin kotipaikkakunnallasi voi olla mainioita luontokohteita, joiden olemassaolosta et välttämättä vielä tiennytkään! Uudenmaan kuntien retkeilykohteet löytyvät listattuna myös Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen verkkosivuilta.

Suositulta Retkipaikka-sivustolta voi etsiä kohteita kartalta ja maakunnittain listattuna. Luonnonsuojeluliiton valitsemien 100 luontohelmen joukosta löytyy useita suurelle yleisölle tuntemattomia elämyksiä. Lisäksi esimerkiksi Metsähallituksen luontoon.fi-verkkopalvelun kohdehaku yllättää runsaudellaan: kuuluisien kansallispuistojen lisäksi valtio hoitaa lukuisia pienempiä luontokohteita sekä linnojen ja raunioiden kaltaisia historiakohteita. 

Netistä löytyviä kohdevinkkejä on hyvä tutkia lähdekritiikin kera. Keskustelupalstoilla saatetaan suositella vaikkapa yksityisessä omistuksessa olevaa laavua, jonne ulkopuolisilla ei pitäisi olla asiaa.

Kun olet valinnut retkikohteesi, ota selvää, millaisia sääntöjä ja mahdollisia rajoituksia alueella on voimassa. Näin tulet huomioineeksi kohteen luontoarvot ja voit keskittyä retkestä nauttimiseen, kun pelisäännöt ovat kirkkaana mielessä. Jokamiehenoikeudet antavat suomalaisille ainutlaatuisen mahdollisuuden liikkua luonnossa, mutta ne eivät ole sellaisenaan voimassa suojelualueilla. Esimerkiksi kaikissa kansallispuistoissa ei saa yöpyä lainkaan ja joihinkin kansallispuiston osiin ei saa välttämättä mennä ollenkaan. Luonnonpuistoissa reiteiltä poistuminen on kokonaan kielletty.

Muista myös, että jokamiehenoikeuksia tulee käyttää vastuullisesti. Niiden mukana tulevat jokamiehenvelvollisuudet, jotka tarkoittavat, ettei vapaa luonnossa liikkuminen saa aiheuttaa vahinkoa tai häiriöitä luontoa ja muita siellä liikkujia kohtaan.

Kulkuyhteydet

Retkeily edustaa monille vapautta arjen kahleista. Oma auto on houkutteleva valinta retkikohteeseen siirtyessä: Aikataulut eivät sido, ja mukaan voi pakata varmuuden varalta ylimääräistä rompetta, kun kaikkea ei tarvitse kuljettaa lähtöpaikalle selässä. Päästöjen lisäksi yksityisautoilu on kuitenkin rasite luonnonrauhalle, ja varsinkin sesonkiaikoina autoliikenne aiheuttaa harmia myös lähiympäristön asukkaille.

Autolla liikkumisen joustavuuskin on suhteellista, sillä jos retkikohteessa odottaa täysi parkkialue, voi päivän suunnitelma mennä saman tien myttyyn, kun autolle täytyy lähteä etsimään vaihtoehtoista säilytyspaikkaa – fiksu retkeilijä ei nimittäin pysäköi minne sattuu, jos ylipäänsä autolla liikkuu. Suurten luontokohteiden reiteille pääsee yleensä useasta eri aloituspisteestä, eikä retkeä tarvitse välttämättä aloittaa juuri sen ruuhkaisimman parkkipaikan kupeesta.

Julkinen liikenne on luonnon ja kukkaron kannalta järkevä tapa matkustaa retkikohteeseen, mutta juuri nyt moni haluaa ymmärrettävästi vältellä junia ja busseja tartuntariskien vähentämiseksi. Polkupyörä onkin korona-ajan retkeilyyn oivallinen kulkuväline, jota kannattaa toki suosia myös normaaliolosuhteissa. Vaikka polkupyörällä toimintasäde on autoa lyhyempi, tuo fillari vähintään oman kaupungin ja naapurikuntien luontokohteet päiväretkien ulottuville. Polkupyörä kulkee myös raiteilla. Fillaria saa kuljettaa junissa ja metrossa, pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä jopa ilman lisämaksua. Jos vaunussa on täyttä, odota suosiolla seuraavaa junaa. Niin kiire ei saa retkelle lähtiessä olla, että pitäisi ruuhkaan tunkea.

Lihasvoimin liikkuessa myös siirtyminen kohteeseen on osa retkeä. Suunnittele isoja teitä välttelevä reitti, niin saat nauttia maalaismaisemista ja luonnonrauhasta jo matkalla varsinaiseen retkipaikkaan. Tunnet, kuinka olotila rentoutuu kaupungin jäädessä taakse. Toisin kuin auton, fillarin voi pysäyttää milloin vain tien poskeen, jos kohdalle osuu hieno maisema tai metsästä kantautuu kiintoisa linnunlaulu. Vinkkejä pyöräretkeilyyn löytyy esimerkiksi luontoon.fi-sivustolta.

Jos luonnossa haluaa liikkua rauhassa ja tehdä paljon havaintoja, kannattaa kokeilla varhain aamulla retkeilyä. Aamun valossa tuttukin maisema voi näyttää kiehtovalla tavalla uudenlaiselta.

Varusteet

Kuten sanonta kuuluu, ei ole huonoa säätä vaan vääriä varusteita. Vaativissa olosuhteissa oikeanlaiset varusteet ovat välttämättömyys, mutta oikeanlainen ei tarkoita uusinta tai kalleinta. Vaikka retkeilyvaatteiden mallistot vaihtuvat kausittain kuin muotimaailmassa, retkeily ei ole välineurheilua.

Jotta luontoharrastuksesi ympäristötaakka pysyisi kevyenä, suosi kestäviä ja ekologisia varusteita, joiden elinkaari on mahdollisimman pitkä. Käytä tuotteet loppuun ja korjaa tai korjauta ne niin pitkään kuin mahdollista. Huoltamalla ja puhdistamalla pidennät varusteen kuin varusteen käyttöikää. Hajonneita solkia, revenneitä remmejä ja katkenneita klipsejä pystyy yleensä vaihtamaan pienellä vaivalla, eikä koko tuotetta tarvitse heittää pikkuvian takia menemään. Varaosia voi kysellä retkeilyliikkeistä. Suutarit tekevät monesti ihmeitä kurjaan kuntoon päässeille kengille ja laukuille.

Kovia kokenutta varustetta ei tarvitse kainostella, vaan ennemmin se kannattaa kantaa ylpeydellä. Jokainen paikka ja parsittu reikä on muisto menneeltä reissulta! Vaatteiden korjaus on palkitsevaa puuhaa, jonka opetteluun löytyy apua esimerkiksi Martoilta.

Kaikkia varusteita ei tarvitse ostaa uutena tai hankkia itse. Retkivarusteita voi ostaa käytettynä ja lainata, ja molempiin löytyy verkosta useita foorumeita ja palveluita. Koronaepidemian aikana kaupantekotilanteita on kuitenkin hyvä välttää.

Eväät

Eväät tekevät retken, mutta niistä ei pidä tehdä ulos lähtemiselle kynnyskysymystä. Voit hyvällä omallatunnolla päästää itsesi helpolla ja keskittyä luonnosta nauttimiseen. Ulkoilmassa tuiki tavalliset termarikahvit ja voileivät maistuvat erityisen hyvältä. Jos tarvitsee pitkän patikan tueksi tukevan aterian, voi lämpimän ruuan laittaa kotona ruokatermokseen ja nauttia retkiolosuhteissa todellisessa näköalaravintolassa. Korona-aikaan on suositeltavaa varustautua sellaisin eväin, jotka eivät vaadi kypsennystä ruuhkaisella nuotiopaikalla.

Jos pyrkii retkeilemään luontoa kunnioittaen, miksipä ei säästäisi luontoa myös eväsreppua täyttäessään. Ekologisesta näkökulmasta retkiruokaan pätee sama perussääntö kuin kotiruokaan: kasvisvaihtoehdon ympäristökuormitus on vähäisempi, ja monesti vegevaihtoehto vieläpä säilyy paremmin lämpimän repun uumenissa.

Perinteiselle nuotiomakkaralle on paljon vaihtoehtoja, kunhan uskaltaa kokeilla! Retkikelpoisia kasvisruokia löytyy vaikkapa partiolaisten koostamasta Vegeretki-verkkosivustosta tai retkiruokaan erikoistuneista Bonfire Appetit– ja Tunturikeittiö-blogeista. Myös luontoon.fi:n retkiruokaoppaassa on useita kasvisvaihtoehtoja. Jos sisäinen eräkokki innostuu taituroimaan makuelämyksiä maasto-olosuhteissa, yleistä tulipaikkaa ei kuitenkaan sovi kaapata kokkaushetkeään varten kohtuuttoman pitkäksi aikaa.

Jukka-Pekka Ronkainen

Kirjoittaja on Luonnonsuojeluliiton verkkoviestinnän suunnittelija

Lue juttusarjan muut osat:

Luontoystävällisen retkeilijän vinkit, osa 2: Retkikohteessa
Luontoystävällisen retkeilijän vinkit, osa 3: Suojele retkipaikkaasi