Maakotkakamera – draamaa ja sattumia kotkan pesällä

Suomen luonnonsuojeluliiton satelliittiseurannassa oleva maakotkan saalistuspaikkoja ja liikkumista reviirillään ruvettiin seuraamaan helmi-maaliskuussa. Huhti-toukokuussa kuitenkin kotkaparin pesintä loppui. Tarkempaa aikaa tai syytä ei tiedetä, mutta joka tapauksessa kesäkuun alussa pesä oli tyhjä ja emot tiessään.

Kotkan pesinnän luontainen keskeytymisen syy on usein paha takatalvi. Jos haudontavaiheessa tulee usean päivän lumipyry, eikä koiras saa saalista, nälkiintyy hautova emo pesällä. Noin kolmen vuorokauden paaston jälkeen sen on lähdettävä saalistamaan itselleen ruokaa. Tällöin munat jäävät kylmettymään ja vartioimatta ja sen vuoden pesintä on sitten siinä. Tilanne on siis sama kuin tahattoman häirinnän tapauksessa; kun emo lähtee pesästä, pakkanen ja korpit hoitavat munat autuaammille laitumille.

Satelliittikotka joutui kuntoutukseen

Satelliittilinnun saalistusalueista ehdittiin tehdä havaintoja ja ihmettelin hieman pesivän linnun saalistusalueen kokoa; pesältä käytiin useamman kerran yli 30 kilometrin päässä. Miten sieltä jaksaa kantaa jäniksen poikasille? No, ehkä pesintä olikin siinä vaiheessa jo loppunut ja emot vain kiertelivät itsekseen alueella, vailla tarvetta kuljettaa saalis pesään. Pesimäaikaisen saalistusalueen käytön seuraaminen siis epäonnistui.

Vähän myöhemmin satelliittikotka löytyi maastosta siipensä loukanneena. Se oli lentokyvytön ja saatiin maastosta kiinni juoksemalla. Väliä pesinnän keskeytymisen ja loukkaantumisen välissä on sen verran paljon, että todennäköisesti tapahtumat eivät liity toisiinsa. Loukkaantumisen syy on todennäköisesti törmäys sähkölankaan. Lankoihin törmääminen on varsin yleinen ja usein kuolemaan johtava tapaturma. Etenkin saalistustilanteessa sekä saalis että saalistaja käyttävät kaikki voimavaransa pakenemiseen/saaliin saamiseen. Kun katse on kohdistettuna saaliiseen, syöksyssä ei lankaa havaitse. Törmäysvoima katkaisee kaulan, siiven tai mitä vain. Olen itse nähnyt kuinka jopa taivaanvuohi, lennossaan äärimmäisen nopea mutkittelija, törmää sähkölankaan ja katkaisee siipensä. Isommalle ja hitaammin kääntyvälle linnulle lanka on todella vaikea väistettävä. Metson suoraviivainen lento päättyy lankaan ihan peruslennossakin. Kotkan törmäys liittynee yleensä saalistustilanteeseen.

Törmäys sattui tällä kertaa suureen siipeen. Lintua yritetään nyt kuntouttaa, mutta siipivammat ovat linnuilla aina vakavia. On mahdotonta ennustaa, kuinka sille käy. Toivoa kuitenkin on: sen osoitti Mauno-maakotkan tarina. Maunon siiven tärkeimmistä lenninluista, kyynär- ja värttinäluista, toinen oli ammuttu poikki. Se tuettiin Joen eläinlääkäriasemalla paikalleen ja talven kuntoutuksen jälkeen lintu pääsi vapauteen. Maunon rengas on sittemmin luettu useampana vuonna eri puolilla Suomea ja Mauno on elänyt vapautuksensa jälkeen jo viitisen vuotta normaalia maakotkan elämää. Todennäköisesti se on nyt pesivä lintu jossakin päin Suomea.

Sattuma toi pesälle toisen satelliittikotkan

Sattumalta aivan eri pesällä sijainnut maakotkan pesäkamera oli tänä keväänä oikeassa paikassa. Pesäkameran tekniikka petti kevättalvella, eli kamera ei käynnistynyt. Rengastusaikaan kesäkuun alussa pesällä käytiin ja havaittiin, että maakotka pesi kamerapaikalla ja kameran sähkönsyöttö saatiin toimimaan. Alkoi toisen maakotkaparin seuranta, Luonnonsuojeluliiton pesäkameralla. Tässä pesässä varttuu parhaillaan yksi poikanen. Palataan sen elämään piakkoin.

Mutta jottei sattuman puuttuminen asioiden kulkuun olisi liian yksinkertainen, havaittiin pesäkamerasta pian, että naaraskotkan selässä on pieni aurinkopaneeli, eli silläkin on satelliittilähetin. Pesäkameran pesällä ei siis ole Luonnonsuojeluliiton satelliittikotka, mutta siellä on toinen satelliittilintu. Pienen salapoliisityön jälkeen selvisi, että kyseisen satelliittilähettimen on asennuttanut eräs toinen tuulivoimafirma. Täälläkin tavoitteena on ollut seurata linnun liikkumista reviirillään ja tuulivoimapuistoa perustettaessa ottaa sitten maakotkan pesäpaikka paremmin huomioon. Seuraava sattuma oli kuitenkin se, että kyseinen lähetin oli asennettu aivan eri paikkakunnalla sijaitsevan pesän lähellä, tarkoituksena seurata siellä pesivää lintua. Pian lähettimen asennuksen jälkeen naaraskotka kuitenkin siirtyi satakunta kilometriä, ja asettui juuri Luonnonsuojeluliiton pesäkamerapesälle pesimään. Melkoinen sattumien summa.

Tällä hetkellä pesäkameran seuraamalla pesällä poikanen on jo iso. Jos haluatte vielä nähdä sen pesällä, alkaa olla oikea aika katsoa kameraan… Poikanen lähtee ensilennolle lähiaikoina. Oma veikkaukseni on, että ehkä jo heinäkuun aikana, mutta viimeistään elokuun puolivälissä.

Risto Sulkava

 

Katso video:

Koiras tuo saaliin pesälle

Lue lisää:

Maakotka-sivu

Luonnonsuojeluliiton pesäkamera on paljastanut uutta tietoa maakotkan elämästä

Maakotka palaamassa eteläiseen Suomeen – tekopesät auttavat kuningaspareja