Vieraslajit

Mitä vieraslajit ovat?

Haitalliset vieraslajit uhkaavat suomalaista alkuperäistä lajistoa ja luontotyyppejä, aiheuttavat ihmisille pahimmillaan terveydellisiä haittoja sekä synnyttävät suoria ja epäsuoria taloudellisia kustannuksia. On arvioitu, että vieraslajit aiheuttavat vuosittain EU:n alueella 12–20 miljardin euron kustannukset. Ilmastonmuutoksen myötä vieraslajien haitat tulevat Suomessa lisääntymään.

Vieraslajit kulkeutuvat alueelta toiselle ihmisen myötävaikutuksella. Ne ylittävät sellaisia leviämisesteitä, kuten vuoristoja tai valtameriä, joita lajit eivät pystyisi ylittämään omin keinoin. Leviäminen tapahtuu joko tarkoituksella, kuten viljely- tai koristekasvien kansainvälisessä kaupassa, tai vahingossa esimerkiksi tavarakuljetusten salamatkustajina.

Suurin osa uudelle alueelle päättyvistä vieraslajeista katoaa nopeasti epäsuotuisan ilmaston tai muiden ympäristöolosuhteiden vuoksi tai häviämällä kilpailun alueen alkuperäiselle lajistolle. Erotuksena vieraslajeista, tulokaslajit leviävät uusille alueille “omin voimin” laajentamalla nykyistä esiintymisaluettaan lähialueille.

Haitallisiksi vieraslajeiksi luokitellaan vain pieni osa vieraslajeista – ne, jotka menestyvät kilpailussa alkuperäislajiston kanssa ja leviävät siksi tehokkaasti aiheuttaen merkittäviä haittoja.

Vieraslajien aiheuttamat haitat

Vieraslajit aiheuttavat useita erilaisia haittoja:

• Ekologiset haitat alueen alkuperäiselle lajistoille ja luontotyypeille
• Terveydelliset haitat, kuten taudit, loiset ja allergisoivat lajit
• Taloudelliset haitat, kuten satotappiot, maan arvon aleneminen ja torjuntakustannukset
• Sosiaaliset haitat, esimerkiksi virkistysalueiden tai uimavesien käyttö vaikeutuu

Yksi haitallinen vieraslaji voi aiheuttaa monenlaista haittaa; esimerkiksi jättiputket aiheuttavat ekologista haittaa valtaamalla muilta kasvilajeilta kasvupaikkoja, taloudellista haittaa torjuntakulujen muodossa sekä suoraa terveydellistä haittaa kasvinesteen aiheuttamien iho-oireiden vuoksi.

Kysyttyä vieraslajeista

Miten vieraslajit leviävät Suomeen?

Ihmiset ovat jo vuosisatoja kuljettaneet etenkin kasveja ja eläimiä maanosasta toiseen. Nettikaupankäynnin avauduttua myös tavalliselle kuluttajalle kuljetettavat tavaramäärät ovat kasvaneet valtavasti. Samalla myös vieraslajien liikkuvuus maanosasta toiseen on kasvanut merkittävästi.

Vieraslajeja kuljetetaan maasta toiseen rahtilaivoissa tai lentokoneissa, joko tarkoituksella tai salamatkustajina pakkausmateriaalien joukossa tai ruumassa. Meressä elävät vieraslajit kulkeutuvat satamasta toiseen laivojen painolastivesien mukana tai laivoihin kiinnittyneinä. Matkustajaliikenne ja turistit siirtävät lajien siemeniä, munia, nuoria tai täysikasvuisia yksilöitä maasta toiseen joko tarkoituksella matkamuistoina tai vahingossa matkatavaroiden mukana.

Miten vieraslajit leviävät Suomessa?

Uudella alueella lajit päätyvät luontoon tavallisesti karkaamalla puutarhoista ja pelloilta, turkistarhoista tai kalankasvattamoista. Vieraslajit leviävät ihmisten toiminnan seurauksena myös kuljettaessamme puutarhajätteemme lähistön luvattomaan tunkioon, siirtäessämme haitallisten kasvien siemenpankkeja multakuormien mukana tai kun hylkäämme lemmikkieläimen luontoon. Rahtilaivojen painolastivesien mukana tulleet, vedessä elävät lajit voivat lisääntyä ja levitä rannikoillemme tai jokia pitkin sisävesiin.

Skandinavian alueella haitallisten vieraslajien merkittävien leviämisväylä luontoon on ammatti- ja kotipuutarhat sekä maatalous. (Lähde: Pohjoismaiden ministerineuvosto, 2015)

Miten EU:n ja Suomen vieraslajilainsäädäntö toimii?

EU:n ja Suomen vieraslajilainsäädäntö ohjaa sekä asettaa rajoituksia ja velvollisuuksia maanomistajille ja muille vieraslajitoimijoille.

EU:n vieraslajiasetus tuli voimaan 1.1.2015. EU:n vieraslajiluetteloon kuuluvia haitallisia vieraslajeja ei saa tuoda EU:n ulkopuolelta eikä toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kuljettaa, kasvattaa, myydä, välittää tai luovuttaa eteenpäin. EU-vieraslajien päästäminen ympäristöön on kielletty. Luetteloa päivitetään säännöllisesti, ajantasainen luettelo löytyy täältä: EU:n vieraslajiluettelo.

Suomen kansallinen vieraslajilaki ja valtioneuvoston asetus kansallisesta vieraslajiluettelosta tulivat voimaan 1.1.2016. Suomen lainsäädännön piiriin kuuluvia vieraslajeja koskevat samat rajoituksen kuin EU-lajeja. Myös kansallista luetteloa päivitetään säännöllisesti, ajantasainen luettelo löytyy täältä: Kansallinen vieraslajiluettelo.

Näin toimimme

Toimme vieraslajit suomalaisten tietoisuuteen

Perehdytimme suomalaiset haitallisiin vieraslajeihin ja niiden aiheuttamiin haittoihin vieraslajien jättihankkeessa. VieKas LIFE (2018–2023) oli Suomen luonnonsuojeluliiton koordinoima haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden levittämiseen keskittyvä hanke. Esimerkkilajeina toimivat jättipalsami, jättiputki ja keltamajavankaali. Vieraslajeihin liittyvät vuosittaiset Google-haut räjähtivät eli 8,5-kertaistuivat hankkeen aikana. Torjuimme vieraslajeja yli 400 kohteessa eri puolilla Suomea ja teimme yhteistyötä lukuisten kuntien ja kumppanien kanssa.

Perinneympäristöjä hoidetaan Uudellamaalla käsityönä

Viikatteet ovat viuhuneet ja haravat heiluneet Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin Ketosirkka-hankkeessa jo vuodesta 2003 lähtien. Hankkeessa hoidetaan perinnemaisemia ja torjutaan vieraslajeja. Työ on monipuolista ja pitkäjänteistä: entistä soranottoaluetta maisemoidaan monimuotoisemmaksi, hoidetaan kulttuurihistoriallisia perinneympäristöjä ja torjutaan haitallista vieraslajia kurtturuusua. Näiden lisäksi hankkeen työntekijät hoitavat useita kohteita Natura 2000 -alueilla, kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla.

Puolet pihoista ja puistoista pölyttäjille

Suomen luonnonsuojeluliitto edistää pölyttäjien elinolosuhteita kaupungeissa ja kotipihoilla. Olemme mukana Suomen kaikkien aikojen suurimmassa luontokatoa torjuvassa Priodiversity LIFE -hankkeessa. Osana hanketta koulutamme kuntien työntekijöitä kartoittamaan, tunnistamaan ja torjumaan sekä ennaltaehkäisemään vieraskasvilajien haittoja. Tarjoamme myös vieraslajeihin liittyvää koulutusta vapaaehtoisille sekä neuvomme kotipuutarhureita huomioimaan pölyttäjien lisäksi haitalliset vieraslajit kotipihan hoidossa.

Vaikutamme lainsäädäntöön

Suomen luonnonsuojeluliitto seuraa vieraslajilakien päivitystä ja uusien vieraslajien hallintasuunnitelmien valmistelua sekä antaa niihin liittyviä lausuntoja. Olemme jäsen MMM:n vieraslajiasioiden neuvottelukunnassa ja vieraslajiasiantuntijaryhmässä.

Yli 300 vieraslaji- ja niittytalkoota vuodessa

Suomen luonnonsuojeluliiton piirit ja yhdistykset hoitavat vuosittain uhanalaisia elinympäristöjä yli 300 niitty- ja vieraslajitalkoilla. Myös talkooleirejä järjestetään. Joitakin niittyjä on hoidettu jo kymmenien vuosien ajan. Talkoissa niitetään, kitketään vieraslajea sekä poistetaan puuntaimia, pensaita ja varjostavia puita.