Luonnonsuojeluliiton lausunto vieraslajien torjuntaa koskevasta hallintasuunnitelmaehdotukseta

Asia: VN/10059/2026-MMM-1

Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi VI – Maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntö koskien vieraslajien torjuntaa koskevaa hallintasuunnitelmaehdotusta

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta ”Hallintasuunnitelma kansallisesti haitallisten vieraslajien torjumiseksi VI”

Luonnonsuojeluliitto pitää perusteltuna, että hallintasuunnitelman sisältämien kansallisesti haitallisten vieraslajien kartoitusta ja torjutaa esitetään ensisijaisesti kohdennettavan herkimmille ja luontoarvoiltaan tärkeämmille alueille, joilla niistä on suurin ekologinen haitta. Luonnonsuojeluliitto pitää myös myönteisenä, että hallintasuunnitelmassa on tunnistettu tarve perustaa vieraslajivapaita puskurivyöykkeitä arvokkaiden luontokohteiden ja lajiesiintymien ympärille. Arvokkaina luontokohteina tulisi huomioida vieraslajien torjuntaa kohdennettaessa myös rakennetun ympäristön luontotyypit — esimerkiksi liikenneväylien varsien kasvillisuuden monimuotoisuuskeskittymät. Piennarten merkitys luonnonkasveille ja hyönteisille on kasvanut perinnebiotooppien pinta-alan ja määrän romahduksen seurauksena. Suunnitelmaluonnoksen kasveista ainakin viitapihlaja-angervoa esiintyy jo teiden varsilla, ilmaston lämmetessä on mahdollista että myös vieraslajipiiskut alkavat levitä nykyistä vauhdikkaammin piennarniityillä.

Suunnitelmassa mainitaan rahoituksen lähteenä eri EU-rahoitusinstrumentteja. Vieraslajien hävittäminen vaatii kuitenkin pitkäjänteistä vuosikausien mittaista työtä, eikä lyhytikäisillä hankkeilla useinkaan saada pysyviä torjuntatuloksia aikaiseksi. Hankerahoitus sopii hyvin tutkimus- ja kehitystyöhön, mutta hyvien torjuntatulosten aikaansaamiseksi tarvitaan pitkäjänteistä kansallista rahoitusta. Onkin hyvä, että hallintasuunnitelmassa on tunnistettu tarve turvata myös kansallinen vieraslajien hallintatoimien rahoitus. Tällä hetkellä vieraslajien torjunnan resurssointi on ollut kansallisesti riittämätöntä, eikä edes kaikille luontoarvoiltaan tärkeille kohteille tahdo löytyä rahoitusta torjuntatöiden suorittamiseksi.

Kuten hallintasuunnitelmassa todetaan, Lupa- ja valvontavirasto valvoo EU:n vieraslajiasetuksen ja kansalliseen lakiin sisältyvien kieltojen ja velvoitteiden noudattamista. Vieraslajitietoisuuden kasvun myötä viraston toimintaan kohdistuu suuria odotuksia niin kansalaisten kuin kuntienkin osalta. Tällä hetkellä ymmäryksemme mukaan viraston resurssit käytännössä valvoa vieraslajilain noudattamista ovat jossain määrin rajalliset. Luonnonsuojeluliitto toivoo, että Lupa- ja valvontaviraston kyky täyttää viranomaisvelvoitteensa turvataan jatkossa nykyistä paremmilla resursseilla. Kansallinen rahoitustason nostaminen onkin myös viranomaisten valvontatyön mahdollistamisen kannalta tärkeää. Hyvin resurssoidulla valvonnalla voidaan vieraslajien aiheuttamiin uhkiin reagoida riittävällä nopeudella ja ehkäistä tulevaisuuden luontohaittoja sekä torjuntatyön ja vieraslajihaittojen aiheuttamia kustannuksia, jotka IPBES:n mukaan ovat nelinkertaistuneet joka vuosikymmen 1970-luvulta lähtien. Haittojen kustannukset oletettavasti kasvavat Suomessakin sitä suuremmiksi, mitä hitaammin vieraslajien aiheuttamiin ongelmiin reagoidaan.

Lisätietoja: Hankepäällikkö Titta Vikstedt, p. 040 632 7578, titta.vikstedt@sll.fi