Ylikulutus
Luonnonvarojen ylikulutus on keskeinen syy ilmastokriisiin ja luontokatoon. Nykyinen talousmalli perustuu kulutuksen kasvuun, joka ylittää maapallon kantokyvyn planetaariset rajat. Se uhkaa sekä luonnon monimuotoisuutta että ihmisten hyvinvointia. Luonnonsuojeluliitto tavoittelee kohtuutaloutta, joka asettaa luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin talouskasvun edelle.
Ylikulutus numeroina
24.7.
Maailman ylikulutuspäivä vuonna 2025 oli 24.7.
6.4.
Suomen ylikulutuspäivä vuonna 2025 oli 6.4.
218
Kotimainen materiaalien kokonaiskulutus oli 218 miljoonaa tonnia vuonna 2024.
7,3
Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki oli vuonna 2023 7,3 tonnia CO2e.
Ylikulutus on Suomessa EU:n kärkiluokkaa
Suomalainen materiaalien kulutus on suurinta koko EU:ssa, jopa kolminkertaista EU:n keskiarvoon nähden. Vastaavasti kierrätettyjen materiaalien käyttö on Suomessa EU:n alhaisinta. Suomalaisten ylikulutuspäivä taas on sijalla 25 koko maailman kattavassa vertailussa.
Myös EU-tasolla luonnonvarojen kulutus on maailmanlaajuisessa vertailussa korkeaa eikä ylikulutus osoita merkkejä pienenemisestä.
Suomessa suurimmat kulutetut luonnonvarat ovat ei-metalliset mineraalit ja biomassa, joiden käyttö kuormittaa sekä luontoa että ilmastoa.
Suomalaisten kotitalouksien kulutuksen keskimääräinen hiilijalanjälki on pienentynyt lähes puolella 2000-luvun aikana. Muutoksen taustalla on tuotannon kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen Suomessa ja ulkomailla. Eniten päästöjä aiheuttavat asuminen, liikkuminen, elintarvikkeet ja muut tavarat ja palvelut. Kulutuksen kasvu ja sen suuntautuminen hieman päästöintensiivisempiin tuotteisiin on kuitenkin syönyt osan tuotannossa saavutettujen päästövähennysten vaikutuksesta.
Sitran 1,5 asteen elämäntavat -selvityksen mukaan globaalisti kestäväksi arvioitu taso vuoteen 2030 mennessä on 2,5 tonnia eli toisin sanoen suomalaisen keskiarvohiilijalanjälkeä per henkilö pitäisi pienentää nykyisestä kolmannekseen. Suunta on siis oikea, mutta työtä on vielä edessä.
Suomessa on kehitetty myös luontojalanjäljen laskentaa. Luontojalanjäljen mittarina käytetään osuutta maailman lajeista, jotka ovat riskissä kuolla sukupuuttoon (globally potentially disappeared fraction of species, PDF). Siinä huomioidaan ilmastonmuutoksen lisäksi myös maankäyttö, saasteet, luonnonvarojen hyödyntäminen ja vieraslajien leviäminen.
Elämää kantokyvyn rajoissa
Kuuntele podcast-jakso, jossa pohditaan ylikulutusta. Romahtaako talousjärjestelmä, jos kulutusta leikataan? Tuoko kulutus onnea?
Tavoitteemme
1.
Luonnonsuojeluliitto tavoittelee kohtuutaloutta maapallon kantokyvyn rajoissa.
2.
Luonnonsuojeluliitto tavoittelee ympäristölle haitallisista tuista luopumista.
3.
Luonnonsuojeluliitto kannattaa kulutusperäisten päästöjen sääntelyä.
4.
Luonnonsuojeluliitto kannattaa lentoveroa.
Miten ylikulutusta voidaan hillitä?
Kulutusyhteiskunnalla on edessään perustavanlaatuinen ekologinen jälleenrakennus, ja Suomi voi juuri nyt näyttää kestävän talouden suuntaa muille. Materiaalinen ylikulutus tulee korvata ympäristöllisesti kestävällä kohtuutaloudella. Tämä edellyttää rakenteellisia muutoksia tuotantoon ja kulutukseen, sekä siirtymistä kestäviin ratkaisuihin, jotka vähentävät luonnonvarojen käyttöä, vähentävät päästöjä ja vahvistavat kiertotaloutta.
Ensimmäinen askel on ympäristölle haitallisten tukien lopettaminen ja rahoituksen suuntaaminen kestävästi.
Kulutuksen päästöt ja lentoliikenteen sekä tavaratuonnin piilopäästöt on saatava ilmastosääntelyn piiriin.
On panostettava palveluihin ja paikallistalouteen, kuten lähiruokaan ja kotimaan luontomatkailuun, sekä korkean jalostusasteen tuotteisiin, tuotteiden korjattavuuteen, materiaalitehokkuuteen, kierrätettävyyteen ja kiertotalouteen.
Tuotteisiin tulee saada pakolliseksi hiilijalanjälkimerkintä, joka heijastuu hintaan esimerkiksi kestävän kehityksen arvonlisäverotuksen kautta. Varoituksia voisi lisätä korkeapäästöisiin tuotteisiin.
Kestävän kulutuksen edistäminen vaatii tiedon lisäämistä ja vaihtoehtoisia toimintamalleja. Jakamistalous on tuotava kohtuutalouden rinnalle.
Luontovelka erääntyy
Olemme eläneet velaksi. Tilit on pian tasattava tai taloudeltamme katoaa pohja. Luontovelka maksetaan talouspolitiikkaa korjaamalla.
Mikä kohtuutalous?
Kohtuutalouden peruslähtökohtana on, että maapallon kantokyky määrittelee talouden rajat. Tavoitteena on talousjärjestelmä, joka turvaa luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin ilman luonnonvarojen ylikulutusta.
Suuri osa aikamme ympäristöongelmista juontaa juurensa markkinatalouden perusajatukseen, jonka mukaan talouden tulee kasvaa äärettömästi, jotta yhteiskunta ei romahda. Kohtuutalous suhtautuu kriittisesti tähän talouskasvun ideologiaan ja kyseenalaistaa talouden kulttuurisen ylivallan.
Kohtuullisempi talous edellyttää sekä rakenteellisia muutoksia, että arvo- ja asennemuutosta. Kulutuksen, materialismin ja kasvun korostamisen tilalle tarvitaan hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä vaaliva kohtuuden kulttuuri, jossa luonnon ja ihmisen hyvinvointi asetetaan talouskasvun edelle.
Kohtuusklubi Uudellamaalla
Uudellamaalla kokoontuu Kohtuusklubi, joka on verkosto kaikille kestävästä elämäntavasta kiinnostuneille.
Näin torjumme ylikulutusta
Haastamme kohtuutalouteen
Luonnonvarojen ylikulutus, ilmastonmuutos, talous- ja velkakriisit sekä kasvava eriarvoisuus ovat aikamme suuria haasteita, jotka pakottavat tarkastelemaan taloutta uusin silmin. Kohtuutalouden peruslähtökohtana on, että maapallon kantokyky luo reunaehdot, joihin talouden on sopeuduttava. Tavoitteena on talousjärjestelmä, joka tuottaa oikeudenmukaista hyvinvointia ympäristön asettamissa rajoissa.
Olemme järjestäneet erilaisia tapahtumia ja seminaareja kohtuutaloudesta ja tuomme kohtuuden näkökulman kaikkiin pöytiin, joissa vaikutamme. Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri pyörittää Kohtuusklubia eli kulutuskriittistä toimintaryhmää, joka tavoittelee luonnonvarojen kohtuullista käyttöä.
Vaadimme ympäristölle haitallisista tuista luopumista
Fossiilisten polttoaineiden tuet ja muut ympäristölle haitalliset tuet hidastavat siirtymää ilmastoa viilentävään Suomeen. Ne myös ylläpitävät luontokatoa kiihdyttävää toimintaa. Suurin ympäristölle haitallinen verotuki on puun polton verotuki. Myös turpeen polttoon kannustetaan verotuella. Osa metsätalouden tuista on ympäristölle haitallisia.
Vaikutamme valtion budjettiin ympäristölle haitallisista tuista luopumiseksi. Joitain haitallisia tukia on karsittu hallituskaudelta 2019–2023 lähtien, mutta työtä on vielä valtavasti jäljellä. Lue Luonnonsuojeluliiton kommentti vuoden 2025 valtion budjettiehdotukseen ja ympäristölle haitallisiin tukiin.
Tuomme Suomeen lentoveroa
Ehdotamme, että Suomi ottaa käyttöön monien muiden Euroopan maiden tavoin lentoveron, jolla hillittäisiin lentoliikenteen päästöjen erittäin nopeaa nousua. Verotulot tulisi kohdistaa ilmastonmuutosta hillitsevien liikennemuotojen tukemiseen. Vuonna 2024 tehdyn kyselyn mukaan 64 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että päästöjen vähentämiseksi pitäisi ottaa käyttöön lentovero.
Muistutamme myös maakuntalentojen tukemisen haitoista.
Aineistot
-
2015
Kasvunvara on käytetty –Kohtuutalouden ratkaisut
Julkaisu on tiivis tietopaketti kohtuutaloudesta. Sen tarkoituksena on antaa tavalliselle ihmiselle työkaluja puhua taloudesta ja eväitä viedä kohtuuden kulttuuria eteenpäin.
-
2014
Haitalliset tuet kestävän kehityksen esteinä
Raportissa kerrotaan, mitä Suomen luonnonsuojeluliitto selvitti haitallisista tuista ja mitä ehdotamme toimenpiteiksi päättäjille
”Kaiken A ja O on luonnonvarojen ylikulutuksen lopettaminen. Eikä se tarkoita suomalaisten hyvinvoinnin heikkenemistä, vaan sen edellytysten turvaamista. Se tarkoittaa hyvää elämää yhden maapallon rajoissa.”
Hanna Halmeenpää
Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja
Ajankohtaista
-
Kuva: Yura Borisov/AdobeStock Suomen Luonto -lehti: Vuoden turhake on vesiskootteri
LUE LISÄÄ: Suomen Luonto -lehti: Vuoden turhake on vesiskootteriSuomen Luonto -lehti on valinnut vuoden 2025 turhakkeeksi vesiskootterin. Valinnalla lehti haluaa kiinnittää kriittistä huomiota kulutukseen ja luonnonvarojen käyttöön ja lisäksi erityisesti vesiskootterien aiheuttamiin haittoihin vesilinnustolle. Vuoden turhake valittiin nyt jo 26. kerran.
-
Viiankiaapa. Kuva: Kaija Kiuru Luonnonsuojeluliitto vaatii komissiota arvioimaan Sakatin ja Terrafamen strategisen hankkeen statuksen uudestaan
LUE LISÄÄ: Luonnonsuojeluliitto vaatii komissiota arvioimaan Sakatin ja Terrafamen strategisen hankkeen statuksen uudestaanSuomen luonnonsuojeluliitto on käynnistänyt virallisen uudelleentarkastelumenettelypyynnön, jolla pyydetään EU-komissiota varmistamaan, että se on noudattanut sekä kansallista että EU:n ympäristölainsäädäntöä myöntäessään strategisen hankkeen statuksen Sodankylän Viiankiaavan ympäristössä toimivalle AA Sakatti Mining Oy:lle ja Terrafame Oy:lle Sotkamoon.
-
Kuva: Paul Stevens |
Ylikulutuksen hinta on luontokato
LUE LISÄÄ: Ylikulutuksen hinta on luontokatoMarraskuussa Black Week -viikko yllyttää kuluttamaan houkuttelevilla alennushinnoilla. Kulutuskeskeisessä kasvutaloudessamme ylikulutus on kuitenkin ongelma vuoden jokaisena päivänä. Tuotteiden todellisia hintoja ei mitata euroissa, vaan luontokadon määrässä.
Lausunnot
Lisää tietoa
Tärkeitä linkkejä luonnonvarojen kulutuksesta.
Sitran 1,5-asteen elämäntavat
Tilastokeskuksen tietoja kotimaisesta luonnonvarojen käytöstä vuonna 2022.
Materiaalitilinpito
Tilastokeskuksen tietoja kotimaisesta luonnonvarojen käytöstä vuonna 2022.
Ylikulutuspäivien vertailu
Suomalaisten ylikulutuspäivä on sijalla 25 koko maailman kattavassa vertailussa.
Ole yhteydessä
-
Hanna Halmeenpää
Liittohallituksen puheenjohtaja
+358 50 5644 122
hanna.halmeenpaa@sll.fi
Liity kuukausilahjoittajaksi
Luonto tarvitsee sitkeitä puolustajia. Kuukausilahjoittajana suojelet suomalaisia elinympäristöjä ja lajeja.
Tee kertalahjoitus
Kertalahjoitus on nopea tapa auttaa luontoa. Jokainen lahjoitus on tärkeä.
Tule mukaan
Suomen luonnonsuojeluliiton toiminta kattaa koko maan. Etsi lähin paikallisyhdistys ja liity mukaan!