Kun ei osta ja touhota koko ajan jotain, ei kuluta luonnonvaroja eikä tuota niiltä osin haitallisia ympäristövaikutuksia. Joutilaisuus sinällään ei ole pääpyrkimys, vaan mielekäs toiminta ja elämä", sanoo kirjailija, Luonnonsuojeluliiton vuoden 2021 Kultainen sulka -palkinnon saaja Kaarina Davis.

Vuosi 2022 sai synkän käänteen helmikuussa, kun Ukrainan sota alkoi. Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtajan Tapani Veistolan mielestä on ollut tärkeää nähdä, että ympäristöasiat ovat pysyneet silti politiikan keskiössä. Vaihtoehtona olisi ollut ympäristöpolitiikan takatalvi.

Sosiaalinen media on oivallinen paikka vaikuttaa ympäristöasioihin. Somessa sana on vapaa jokaiselle eikä vaikuttaminen ole aika- tai paikkasidonnaista, kirjoittaa some-vaikuttaja Ami Värtö.

Heinäveden Aitolammen grafiittikaivosta vastustava Jukka Leppänen on saanut tuekseen uusia ihmisiä. Rutiinit auttavat oman kotiseudun puolustamisessa.

Luonnonsuojeluliiton kunniapuheenjohtaja, professori Rauno Ruuhijärvi on menehtyi 91-vuotiaana Vantaalla. Loppuun saakka virkeänä toiminut Ruuhijärvi jättää suuren aukon luonnonsuojelun toimijoiden kenttään ja suuren kiitollisuuden hänen työstään luonnon puolesta.

Ilmastodelegaatti Maija Kuivalainen pyrkii saamaan luonnontuhonnan rangaistavaksi toiminnaksi.

Suomen kaivosteollisuus ei ole kestävää, vaikka toisin väitetään. Keräsimme viisi piirrettä, jotka kaikkien tulisi tietää Suomen kaivosten ympäristövaikutuksista ja niiden säätelystä.

Kuin vahingossa lumouduin siitä monitahoisesta haasteesta, minkä haitalliset vieraslajit luontokadon aiheuttajina asettavat, kirjoittaa Markus Seppälä Luonnonsuojelija-lehden kolumnissaan.

Luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piirin metsäryhmä kouluttaa aktiiveja, jakaa tietoa ja kartoittaa metsiä. rangaistavaksi toiminnaksi.

Tapio Kujala löysi lempipaikastaan äärimmäisen uhanalaisia isotoukohärkiä. jakaa tietoa ja kartoittaa metsiä. rangaistavaksi toiminnaksi.

Vapaaehtoisten ilmoittamilla lajihavainnoilla kerätään tietoa lajien esiintymistä ja levinneisyydessä tapahtuneista muutoksista. Tiedolla on tärkeä rooli myös luontokadon torjunnassa.

Elämme luontokadon aikaa. Luontoa tuhotaan valtavalla skaalalla niin meillä kuin maailmalla, mutta ainakin joissain asioissa on myös edistytty – luontokadosta puhutaan yhteiskunnallisessa keskustelussa aivan eri mittakaavassa kuin aikaisemmin. Ehkä pääsemme lopulta sanoista tekoihin, ja esimerkiksi uhanalaisten lajien osuus koko Suomen lajistosta lähtee laskuun.