Luontoliiton Savo-Karjalan piirin jo 11. kertaa järjestämä Lasten Norppaleiri kokosi 20 lasta Savonlinnan Turponsaareen heinäkuun toisella viikolla. Leirillä 8–13-vuotiaat lapset pääsevät tutustumaan Saimaan saaristoluontoon viiden päivän ajaksi. Suomen luonnonsuojeluliiton saimaannorppatyöntekijät vierailivat leirillä tutustuen tunnelmaan ja kertoen saimaannorppien elämästä.
Loppukeväisin vapaaehtoiset eri puolilla Saimaata etsivät merkkejä norppien pesinnästä ja laskevat norpanpesiä. Myös Suomen luonnonsuojeluliitto osallistuu vuosittain pesälaskentoihin vastuualueillaan. Pesälaskentojen tuloksia kuultiin Metsähallituksen järjestämässä tilaisuudessa Savonlinnassa toukokuun lopussa. Saimaanorppien talvella syntyneistä kuuteista saatiin sekä ikäviä että ilahduttavia uutisia.
Suomi toimitti 28.6.2024 Euroopan komissiolle päivitetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman (NECP). Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo lausunnossaan, että suunnitelma on erittäin heikko.
Jokaisella saimaannorpalla on yksilölliset kiehkurakuviot turkissaan. Tähän perustuu niin kutsuttu Photo-ID-menetelmä, jolla saimaannorppayksilöitä tunnistetaan valokuvissa näkyvien turkkikuvioiden perusteella. Photo-ID-menetelmän avulla arvioidaan norppakannan kokoa sekä saadaan tietoa tunnistettujen norppien käyttäytymisestä ja liikkumisesta.
Suomen luonnonsuojeluliitto on jo usean vuoden ajan järjestänyt Kuutin synttärit -nimeä kantavan perheille suunnatun tapahtuman helmi-maaliskuussa syntyvien kuuttien kunniaksi. Tänä vuonna synttäreitä vietettiin Mikkelissä lauantaina 24. helmikuuta. Iloisen juhlinnan lisäksi Kuutin synttäreiden vietolla muistutetaan ihmisiä myös saimaannorpan pesimärauhasta ja kehotetaan välttämään liikkumista Saimaan jäillä etenkin rantakinosten läheisyydessä.
Vuosituhannen alussa saimaannorppakanta lähti laskuun, kun suureen kalanpyydyskuolleisuuteen yhdistyivät parin leudon talven aiheuttamat pesintäongelmat. Silloin havahduttiin siihen, voitaisiinko saimaannorpan pesintää auttaa lämpenevässä ilmastossa.
Olemme olleet siinä käsityksessä, että saimaannorppa on läheinen sukulainen laatokannorpan ja itämerennorpan kanssa. Genetiikkatutkimus on nyt osoittanut, että näin ei ole. Mistä ja milloin saimaannorppa on sitten Saimaaseen tullut?
Metsähallituksen omistajaohjauslinjauksia laaditaan parhaillaan tuleville vuosille. Esitämme, että linjausten yhteydessä päätetään valtion vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelusta.
Vesivoiman ympäristöystävällisyydestä on eriäviä näkemyksiä. Liikkeellä on useita väittämiä, jotka eivät pidä paikkaansa. Tämän sivun tarkoituksena on murtaa väittämät ja esittää vesivoimakysymykset luonnon ehdot huomioiden.
Vielä 1970-luvulla vierasperäisten ja herkästi leviävien kasvien vaaroja ei osattu ennakoida. Suomalaisten puutarhoissa kukkivat monet idän eksoottiset tuontilajit – niin korkealle kurkottavat jättiputket kuin siemenkotia poksauttelevat jättipalsamit. Molemmat ovat nykyään haitallisina vieraskasveina tunnettuja lajeja, joiden hävittämiseen suhtaudutaan yleisesti myönteisesti.
Savansuo on Miehikkälässä, Kymeenlaaksossa sijaitseva suo, joka ennallistetaan osana Luonnonsuojeluliiton soiden ennallistamistyötä. Savansuon ennallistaminen tehdään yhteistyössä Lumenen kanssa.
Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenet saavat Hostellijärjestön majoituksista mukavan alennuksen ja päätimme testata minkälaisen majoituskokemuksen Helsingin Katajanokassa sijaitseva Eurohostel tarjoaa.
Maailman mielenterveyspäivää vietetään lauantaina 10.10. Elämme edelleen hyvin poikkeuksellisia aikoja koronaviruspandemiasta johtuen ja monet kokevat elämänhallintaan liittyvien haasteiden lisänneen henkistä ja fyysistä väsymystä. Eristäytymisen keskellä retkeily lähiluonnossa…
Jättipalsamin, Suomen ehkä tunnetuimman haitallisen vieraslajin, torjuntatyö on tuottanut loistavan rohkaisevia tuloksia ympäri maata. Luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE -hanke kokosi tiiviin tietopaketin jättipalsamin torjunnasta ja talkoiden järjestämisestä.