Kan­sain­vä­li­nen yhteistyö

Uusi suomalais-venäläinen hanke yhdistää luonnonsuojelutoimia Venäjällä ja vesistöjen virkistyskäytön parantamista Saimaalla. Vuosina 2020–2022 hankkeessa suojellaan Laatokan rantavyöhykkeitä ja Hiitolanjoen vesistöalueella Saimaalla rakennetaan erämelontareitistöä.

Suomen luonnon hyväksi tehty toimintaohjelma toteutui paremmin kuin sen tavoite, koska luonnon köyhtyminen jatkui. Ensi vuonna tehtävässä uudessa ohjelmassa toimia tulee tehostaa. Siinä koko työn ajan jatkuva vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta voi olla suureksi avuksi.

EU:ssa puhaltavat nyt ympäristölle myönteiset tuulet. Kansalaisten tuki ilmastotoimille ja ympäristön suojelulle on vahva, ja uuden komission vihreän kehityksen ohjelma lupailee hyvää moneen suuntaan. Mutta onko vauhti riittävä, kysyy suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella saavutettiin voittoja ympäristölle, mutta etenkin monivuotisen budjetin valmistelussa ja maataloustukien uudistamisessa saavutukset jäivät niukemmiksi, kirjoittaa suojelupäällikkö Jouni Nissinen.

Ilmastokriisin hillintä  oli Suomen puheenjohtajuuskauden tärkeimpiä tavoitteita viime syksynä. Julkista keskustelua hallitsivat EU:n ilmastotavoitteet, mutta puheenjohtajuuskauden tärkein ilmastovoitto tuli muualta, kirjoittaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Euroopan unioni ei onnistunut totetuttamaan lupaustaan lopettaa ylikalastus vuoteen 2020 mennessä. Tämä ratkesi lokakuun ja joulukuun kalastusministerien neuvostoissa, joissa päätettiin ensi vuoden kalastuskiintiöistä. Tästä voidaan kuitenkin oppia kolme asiaa muuta ympäristöpolitiikkaa ajatellen, kirjoittaa erityisasiantuntija Tapani Veistola.

Tänään julkaistu ehdotus Suomen metsien hiilinielun vertailutasoksi ei ole EU-lainsäädännön mukainen. Hallitukselta tarvitaan nopeasti lisää keinoja hiilinielujen vahvistamiseksi.

Luonto sai aikaisen joululahjan, kun Euroopan komissio totesi vesipuitedirektiivin toimivaksi, kirjoittaa erityisasiantuntija Tapani Veistola blogissaan.