Kan­sain­vä­li­nen yhteistyö

Suomelta toivotaan ilmastojohtajuutta tänään alkavalla EU-puheenjohtajuuskaudella. Odotukset ovat korkealla myös kansalaisilla etenkin juuri ilmastonmuutoksen torjunnan suhteen. Kevään ilmastovaalien synnyttämät toiveet eivät saa lässähtää nyt, kun vaalit ovat ohi.

Suomen tärkein tehtävä Euroopan unionin puheenjohtajamaana on vauhdittaa välittömiä toimia ilmastokriisin selättämiseksi, painottavat suomalaiset ympäristö- ja kehitysjärjestöt, kun Suomen EU-puheenjohtajuuskauden alkuun on vajaat kaksi viikkoa.

EU on koko maailman ympäristöpolitiikan veturi. Suomi taas on niitä jäsenmaita, jotka pitävät EU:n vauhtia yllä. Mutta miten käy maamme EU-puheenjohtajuuden aikana? Ajaako Suomi aktiivisesti ympäristön etua vai jääkö se vain passiiviseksi puheenvuorojen jakajaksi, kysyy erityisasiantuntija Tapani Veistola blogissa.

Suomen luonnonsuojeluliiton edustajat vierailivat toukokuussa kahdesti Laatokan rannalla sijaitsevassa Kurkijoen kylässä Venäjällä. Matkojen aiheina olivat norppaan liittyvä ympäristökasvatus sekä Saimaan, Laatokan ja Baikalin hylkeisiin kytkeytyvät Kaakkois-Suomen ja Venäjän väliset yhteistyöhankkeet.

Ilmastonmuutoksen tosissaan ottavien puolueiden menestys ja äänestysprosentin nousu kaikkialla Euroopassa ovat hyviä uutisia aikana, jolloin ympäristökriisien ratkaisemisella on kiire.

Muutaman lauseen muutos EU-lainsäädännössä voi saada luonnonsuojelussa paljon aikaan.

Toukokuun lopussa valittavilla uusilla europarlamentaarikoilla on iso rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisessä, kirjoittaa Luonnonsuojeluliiton tiedottaja Oona Lohilahti.

Suomen luonnonsuojeluliitto tavoittelee EU:ta, joka ottaa ympäristön- ja ilmastonsuojelun sekä ihmisten hyvinvoinnin tosissaan. Seuraaville sukupolville ei saa jäädä ratkaistavaksi ekologista velkaa, joka syntyy siitä, että pilaamme ympäristöämme.