Tapani Veistola: ”Ym­pä­ris­tö­asiat etenivät kriiseistä huolimatta”

Ukrainan sota johti energian hinnan huimaan nousuun. Miten energiakriisi näkyi ympäristötyössä?

On hyvä, että vihreästä siirtymästä ei lähdetty tinkimään. Vaihtoehtohan olisi ollut ympäristöpolitiikan takatalvi, jolloin oltaisiin peruttu jo tehtyjä päätöksiä. Isoista tulevaisuusratkaisuista ei tingitty, vaikka turpeen ja puun käyttö hetkellisesti lisääntyykin. Nyt on yhteinen ymmärrys, että fossiilisista ja Venäjän tuontipolttoaineista on päästävä eroon. Tulevaisuus on uusiutuvissa ja poltonjälkeisissä energiamuodoissa. Ajoimme asiaa Suomessa ja yhteistyökumppaneiden kanssa EU:ssa.

Tämän ajan paradoksi on, että kriisin myötä energiansäästö ja ekotehokkuus etenevät vihdoin. Olemme puhuneet jo vuosia siitä, että negawatti on paras watti, mutta nyt siitä puhutaan laajemminkin. Euro on paras konsultti, näinhän se menee.

Sota on tuonut esille myös kestävyysvajeita. Esimerkiksi maatalouden riippuvuus keinolannoitteista, kemikaaleista ja fossiilisista polttoaineista on nyt kaikkien nähtävillä. Nyt, kun päättäjät rupeavat puuttumaan juurisyihin, pääsemme eteenpäin. Se osoittaa, että olemme olleet oikeassa.

Mikä oli vuoden tärkein saavutus ympäristörintamalla?

Vuoden yksittäinen tärkein edistysaskel on entistä tehokkaampi ilmastolaki. Se luo myös mallia luontokatotyölle. On ruvettu vaatimaan samanlaista luontolakia.

Muutoin tämä vuosi oli valmisteluvuosi, ja moni asia valmistuu syksyllä ja talvella. Odotan erityisesti luonnonsuojelulain uudistusta. Jos se toteutuu esitetyssä muodossa, saadaan vihdoin vietyä luontotyyppien suojelua kohti lajiensuojelun tasoa. Tärkeää on myös saada ekologiselle kompensaatiolle reunaehdot.

Muutenkin ilmastokriisin ja luontokadon suhde syveni vuoden aikana. Se korostui erityisesti metsäkeskustelussa, jossa hiilinielut ja uhanalainen metsäluonto kietoutuivat yhteen.

Mikä on ilahduttanut vaikean vuoden aikana?

On ollut hienoa, kun koronavuosien jälkeen on päästy jälleen kohtaamaan toisiamme. Vapaaehtoiset ovat kitkeneet vieraslajeja sadoissa talkoissa, soita on ennallistettu ja perinnemaisemia hoidettu. Tuhannet suomalaiset ovat päässeet jälleen yhdistystemme vetämille luontoretkille.

Henkilökohtaisesti muistelen lämmöllä, kun tulin maaliskuussa uutena toiminnanjohtajana puhumaan ilmastomielenosoitukseen. Eduskuntatalon edusta oli täynnä ihmisiä ja 22-Pistepirkon musiikki soi. Se kertoi, että sotauutisten keskelläkin kansalaisten tuki työllemme pysyi.

On hienoa, että kansalaisyhteiskunta haluaa pitää ympäristöasiat esillä. Sitä todistavat myös monet tehdyt gallupit ja mielipidetutkimukset.

Kaikki asiat eivät ole menneet eteenpäin suunnitellusti. Mikä jää harmittamaan?

Harmittaa tosissaan, että kaavoitus- ja rakentamislaki supistui pelkäksi rakentamislaiksi. Olisimme halunneet uudistaa myös kaavoitusta koskevat isot asiat, jotta luontokato olisi huomioitu. Ilmastokriisi on kyllä mukana, mutta luontokadon torjunta ei etene, koska varsinaisia kaavoituspykäliä ei käsitelty.

Vuosi on pian päättymässä. Minkä asian eteen täytyy työskennellä vuonna 2023?

Ensi vuonna mennään eduskuntavaaleja ja hallitusohjelmaa kohti, ja siinä meidän kärkemme Luonnonsuojeluliitossa on luontokadon pysäyttäminen. Ilman luontoa ei ole turvaa eikä taloutta.

Haluamme varmistaa, että luontokadon pysäyttämiseen on riittävä rahoitus. Sen pohjalla ovat tämän kauden hyvät kokemukset, kun lisääntynyt luonnonsuojelurahoitus on näkynyt luonnonsuojelualueina sekä luonnonhoitotöiden ja ennallistamisen kasvuna. Riittävän rahoituksen avulla voimme vihdoin pysäyttää luontokadon seuraavalla kymmenvuotiskaudella.

Mitä haluat sanoa Luonnonsuojeluliiton jäsenelle ja lahjoittajalle?

Haluan lämpimästi kiittää jäseniä, lahjoittajia, Suomen Luonto -lehden lukijoita ja yhteistyökumppaneita. Ilman teitä emme ole mitään.

Kovina aikoina on hyvä muistaa, että ympäristöasiat ovat kestäneet jo kolmen vuoden pandemian ja sodan kriisiajat. Pääsimme ja pääsemme eteenpäin, kun pidetään pää kylmänä. Vaikka pieniä ikäviä päätöksiä tulee välillä, muistetaan iso kuva eli se, että ympäristöasiat menevät eteenpäin.

Suurin haasteemme onkin aika. Ilmastokriisi ja luontokato on pysäytettävä nopeammin. Ylikulutuksen suitsiminen on saatava etenemään. Eli tekemistä riittää. Pysythän siis mukana!