Toiminnanjohtaja Tapani Veistola puhui Vaelluskaladelegaation seminaarissa Eduskunnassa 1.12.2022. Luonnonsuojeluliitolle on tärkeää, että vaelluskalojen kulku ja virtavesien ympäristövirtaama turvataan kaikissa joissa – myös suurissa, kuten Kemijoessa.

Malminetsintä vahingoittaa saamelaisten poronhoitoa ja tulee kieltää saamelaisten kotiseutualueella.

Tutkijat ovat jo vuosia muistuttaneet, että puun poltolla on haitallisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Nyt Euroopan lainsäätäjät ovat heränneet muutoksen tarpeeseen. Myös suomalaisten päättäjien on aika herätä metsiemme rajallisuuteen, kirjoittavat Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntijat Päivi Tikkakoski ja Hanna Aho.

Puutteistaan huolimatta uusi kaivoslaki on vietävä läpi tällä hallituskaudella, jotta sen eteen tehty työ ei valu hukkaan.

Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran vuosijuhlissa toiminnanjohtaja Tapani Veistola kertoi onnittelupuheenvuorossaan liiton lakityöstä ja esitti ympäristöoikeuteen yhdentymisen aikaa.

Kaivosjätteiden luokittelussa, käsittelyssä ja jätteitä koskevassa sääntelyssä on useita puutteita. Tilanne on johtamassa ympäristön kannalta valtavaan riskinottoon kotimaan kaivoksilla, etenkin Terrafamessa.

Kaivosteollisuuden legitimiteetti on kotimaassa entistäkin kovemmalla koetuksella, jos hallitus ei saa lupaamaansa kaivosveron asettamista maaliin tällä hallituskaudella. Hallituskauden ollessa loppusuoralla kaivosverouudistuksella on jo kova kiire. Blogissa esitellään Luontopaneelin, Finnwatchin, MaRan ja Luonnonsuojeluliiton näkökulmia kaivosveromalliin.

Malminetsinnän ympäristövaikutuksia ei huomioida kaivoslain mukaisessa lupaharkinnassa. Kaikille hakijoille myönnettävien malminetsintälupien ympäristövaikutuksista tulisi olla huolissaan. Malminetsintälupia myönnetään Suomessa myös suojelualueille ja niiden läheisyyteen.

Fraser-instituutin taustalta löytyy niin öljy- ja tupakkateollisuuden lobbaamista kuin ilmastodenialismiakin. Kuinka paljon kyseisellä ajatushautomolla on vaikutusvaltaa Suomen kaivospolitiikassa, pohtii kaivosasiantuntija Anna Pulkka blogitekstissään.

Tämä kesä on ollut taas sinileväkesä. Helteen ohella kukintoja edistää vesistöjen rehevöityminen, jonka ehkäisykeinot tunnetaan. Ne pitää ottaa nyt tehokkaammin käyttöön.

SuomiAreenan "Metalleja tarvitaan – ymmärrämmekö akkubuumin seuraukset?"-paneelikeskustelussa nostettiin esiin useita kaivosteollisuuden ympäristöongelmia ja kritisoitiin kaivoslakiuudistusta.

Luontokadon pysäyttämistä on lykätty liian pitkään. Viivyttelylle ei ole enää sijaa ja tehokkaat suojelutoimet vaativat rahaa. SLL vaatii seuraavaan hallitusohjelmaan tuntuvaa luonnonsuojelun rahoituksen lisäämistä.

Isokauris eli saksanhirvi on keskieurooppalainen laji, joka on leviämässä meille sekä Ruotsista että Venäjältä. Suomesta on jo yhdeksän havaintoa sekä idästä että lännestä. Miten sen leviämiseen kannattaa varautua ja voiko sitä nopeuttaa?

Kaivosteollisuuden etujärjestö järjesti 11. toukokuuta “neutraalia näkökulmaa” hakevan Kuuma Malmi -tilaisuuden Mikkelissä. Tilaisuuteen ei otettu mukaan ympäristöjärjestöjä tai kaivosliikkeitä, ja kaivosteollisuuden vastuullisuudesta oli alustamassa kaivosyhtiön edustaja.

Luonnonsuojeluliiton piirit ja yhdistykset ovat saavuttaneet viime aikoina ympäristönsuojelunäkökulmasta merkittäviä oikeusvoittoja. Tuomioistuimet ovat kumonneet Kuopioon suunnitellun Finnpulpin sellutehtaan, Lappiin aiotun Soklin kaivoksen ja Harjavaltaan jo rakennetun BASFin akkutehtaan luvat. Mitä näistä tapauksista voidaan oppia tulevia hankkeita ajatellen?