Vesivoiman ympäristöystävällisyydestä on eriäviä näkemyksiä. Liikkeellä on useita väittämiä, jotka eivät pidä paikkaansa. Tämän sivun tarkoituksena on murtaa väittämät ja esittää vesivoimakysymykset luonnon ehdot huomioiden.

Tällä viikolla jokainen meistä voi olla ratkaisemassa ilmastokriisiä. Se onnistuu kahdella tavalla: lähettämällä mielipide ilmastolaista ja tekemällä hallituksen budjettiriihestä ilmastoriihen.

Luonnonsuojeluliiton kehityspäällikkö Virpi Sahi osallistui elokuun alussa Sieriniemen siunaus -soututapahtumaan Kemijoella. Soutamalla vapaassa virrassa vastustettiin Kemijoki Oy:n Sierilän vesivoimalaitoshanketta, joka uhkaa hukuttaa Kemijoen viimeiset vapaat kosket ja uhanalaista luontoa patoaltaaseen.

Purotalkkaritoimintaa on järjestetty Vantaalla jo viitenä kesänä. Talkkarien työ painottuu mm. virtavesien kunnostukseen, vaelluskalojen kutualueiden kunnostamiseen, vaellusesteiden poistoon ja haitallisten vieraslajien torjuntaan. Aikoinaan kaikkialle ulottuneella virtavesien muokkaamisella on ollut vaikutuksensa myös Vantaan virtavesiin.

Koillis-Helsingissä virtaavan Longinojan muodonmuutos sameasta hylkyojasta solisevaksi taimenpuroksi on rohkaiseva todiste siitä, että tulevaisuus ei vain tapahdu, se tehdään.

Luonto-Liiton Savo-Karjalan piirin ja Suomen luonnonsuojeluliiton järjestämä vajaan viikon kestävä norppaleiri 8–12-vuotiaille lapsille pystytettiin saimaannorpan kotivesillä jo kahdeksatta kertaa. Luonnonsuojeluliiton edustajat Kaarina Tiainen, Hanne Kosonen ja Marjaana Kovanen vierailivat leirillä kertomassa saimaannorpasta.

Suomen luonnonsuojeluliitto on osana Viekas LIFE -hanketta järjestänyt kesästä 2019 lähtien jo satoja vieraslajitalkoita. Useimmiten talkooporukka koostuu aikuisista paikallisaktiivista – mutta miten sujuu jättipalsamin torjunta päiväkodin kuninkaallisten, eskareiden kanssa? Kokemuksesta kertoo Etelä-Savon aluekoordinaattori Kerttu Hakala.

Kuluva vuosi on ollut ilmaston ääri-ilmiöiden aikaa. Ilmasto puhuu ja sitä kuunnellaan. Ilmastokriisiin on myös tartuttu. Luonnonsuojeluliiton va. toiminnanjohtaja Tapani Veistola näkee toivoa EU:n ilmastopaketissa ja puhuu luonnonmukaisten ratkaisujen, kuten soiden ennallistamisen, puolesta.

Melontareitti vaativalla historiallisella reitillä vastavirtaan koettelee kuntoa ja kärsivällisyyttä – mutta palkitsee vaihtelevuudellaan ja maisemillaan. Luonnonsuojeluliiton hankekoordinaattori Tuuli Hakulinen osallistui keväällä Hiitolanjoelle suunnitteilla olevan historiapohjaisen reitistön koemelontaan.

EU:ssa valmistellaan metsästrategiaa, jonka tarkoituksena on sovittaa aiempaa paremmin yhteen muun muassa taloudelliset- ja ympäristönäkökulmat. Valmistelussa ollut paperi on vuotanut julkisuuteen. Luonnoksessa muun muassa suojeltaisiin lisää vanhoja metsiä ja määriteltäisiin, mitä on “luonnonläheinen” metsätalous.

Peukalonpaksuinen juhannuskoivu ja ranteen paksuinen joulukuusi edustavat suomalaisen metsäluonnon tyypillisimpiä puuyksilöitä. Luonnonsuojeluliiton entinen puheenjohtaja Heikki Simola tutki valtakunnan metsien inventoinnin tuloksia ja järkyttyi. Puolet Suomessa kasvavista puista on enintään peukalon paksuisia.

Helsingin yliopiston maisteriopiskelija Aino Peltola kartoitti ja tutki pro gradu-työssään haitallinen vieraskasvilaji kurtturuusun esiintymistä ja elinvoimaisuutta Espoon rannoilla ja saaristossa.

Kuntavaalit ovat myös vesivaalit. Kunta voi ottaa vedet huomioon esimerkiksi kaavoissa, suunnitelmissa, luvissa ja erilaisissa hankkeissa. Voit vaikuttaa äänestämällä ja tekemällä aloitteita valituille, kirjoittaa suojelupäällikkö ja väliaikainen toiminnanjohtaja Tapani Veistola.

Kuntien valta kaivostoiminnan suhteen tulee lisääntymään, kirjoittaa ympäristöjuristi Matti Kattainen.

Kohta valittavat kuntapäättäjät ovat avainasemassa ilmastokriisin ratkaisussa, kirjoittaa suojeluasiantuntija Liisa Toopakka. Jos ilmastokriisi halutaan ratkaista, meidän on toimittava nyt.