Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella saavutettiin voittoja ympäristölle, mutta etenkin monivuotisen budjetin valmistelussa ja maataloustukien uudistamisessa saavutukset jäivät niukemmiksi, kirjoittaa suojelupäällikkö Jouni Nissinen.

Ilmastokriisin hillintä  oli Suomen puheenjohtajuuskauden tärkeimpiä tavoitteita viime syksynä. Julkista keskustelua hallitsivat EU:n ilmastotavoitteet, mutta puheenjohtajuuskauden tärkein ilmastovoitto tuli muualta, kirjoittaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen kirjoittaa, että juuri nyt on oikea aika tarkastella luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavia lakeja kokonaisuudessaan ja tehdä muita muutoksia, jotta avohakkuumetsätalous vähenee.

Suojelupäällikkö Jouni Nissinen kirjoittaa blogissa Euroopan ympäristön tilaa ja näkymiä koskevasta raportista (SOER 2020) ja siitä, millaisen viestin se antaa. Raporttia käsiteltiin 14. tammikuuta seminaarissa ympäristöministeriössä. 

Euroopan unioni ei onnistunut totetuttamaan lupaustaan lopettaa ylikalastus vuoteen 2020 mennessä. Tämä ratkesi lokakuun ja joulukuun kalastusministerien neuvostoissa, joissa päätettiin ensi vuoden kalastuskiintiöistä. Tästä voidaan kuitenkin oppia kolme asiaa muuta ympäristöpolitiikkaa ajatellen, kirjoittaa erityisasiantuntija Tapani Veistola.

Luonto sai aikaisen joululahjan, kun Euroopan komissio totesi vesipuitedirektiivin toimivaksi, kirjoittaa erityisasiantuntija Tapani Veistola blogissaan.

Suomen ilmastopolitiikkaa eniten määrittävä lakihanke on ilmastolain päivittäminen. Tarvitsemme 65 prosentin päästövähennyksen vuoteen 2030 mennessä, tavoitteen hiilinielujen koolle ja entistä vahvemman ilmastopaneelin, kirjoittaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Yle uutisoi keskiviikkona 13. marraskuuta, että Luonnonvarakeskuksen (Luken) tekemiin hiilinielulaskelmiin on tulossa merkittävä muutos. Uusissa laskelmissa näyttää siltä, että hiilinielu putoaa puoleen aiemmin arvioidusta. Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen kirjoittaa, että metsien käyttö on nyt mietittävä kokonaan uudestaan.