Isokauris eli saksanhirvi on keskieurooppalainen laji, joka on leviämässä meille sekä Ruotsista että Venäjältä. Suomesta on jo yhdeksän havaintoa sekä idästä että lännestä. Miten sen leviämiseen kannattaa varautua ja voiko sitä nopeuttaa?

Kaivosteollisuuden etujärjestö järjesti 11. toukokuuta “neutraalia näkökulmaa” hakevan Kuuma Malmi -tilaisuuden Mikkelissä. Tilaisuuteen ei otettu mukaan ympäristöjärjestöjä tai kaivosliikkeitä, ja kaivosteollisuuden vastuullisuudesta oli alustamassa kaivosyhtiön edustaja.

Luonnonsuojeluliiton piirit ja yhdistykset ovat saavuttaneet viime aikoina ympäristönsuojelunäkökulmasta merkittäviä oikeusvoittoja. Tuomioistuimet ovat kumonneet Kuopioon suunnitellun Finnpulpin sellutehtaan, Lappiin aiotun Soklin kaivoksen ja Harjavaltaan jo rakennetun BASFin akkutehtaan luvat. Mitä näistä tapauksista voidaan oppia tulevia hankkeita ajatellen?

Tiedon avoimuus, kansalaistoiminnan vapaus ja yksilön koskemattomuus ovat demokratian perusta. Näistä on pidettävä huolta myös meillä Suomessa.

Kun rahkasammalen korjuun ongelmia pohtinut työryhmä päätti työnsä vuoden alussa, jäi toiminnan kestävyyden varmistaminen edelleen alan yritysten varaan. Yritysten kestävyyspuheelle odotetaan nyt katetta.

Saimaalla ei saa kalastaa miten tahansa. Sekä lakiin että vapaaehtoisuuteen perustuvia rajoituksia tarvitaan Saimaan luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Yhtenä konkreettisena keinona edistää norppaturvallista kalastusta ovat Luonnonsuojeluliiton järjestämät Saimaa-katiskatalkoot. Kaarina Tiainen kirjoittaa blogissaan maaliskuisista talkoopäivistä Vehkataipaleella.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tehnyt ilmastopoliikasta oleellisen osan myös turvallisuuspolitiikkaa. Sen takia hallituksen tuleva ilmasto- ja energiastrategia on entistä tärkeämpi.

Maataloudelle suunnitellaan noin 300 miljoonan euron tukipakettia Ukrainan sodan ja muun kustannusten nousun takia. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä mahdolliset lisärahat kannattaisi akuuttien kysymysten ohella suunnata maatalouden kestävään siirtymään pitemmällä aikavälillä. Keinolannoitteista on järkevää siirtyä luomuun ja eläintuotteista kasvisruokaan sekä ravinteiden kierrätykseen. Näin saataisiin ratkaisuja, joilla ratkaistaan monia ongelmia yhdellä kerralla, kirjoittaa toiminnanjohtaja Tapani Veistola.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheuttaa suurta kärsimystä lukemattomille ihmisille. Nyt tarvitaan solidaarisuutta Ukrainan kansalle ja luonnonsuojelijoille. Sota heikentää sotaan syyttöminen ihmisten ja esimerkiksi järjestöjen oloja ja mahdollisuuksia toimia. 

Kaivoslakiluonnos tulisi pian saada valmiiksi, jotta se ehditään lähettää tällä hallituskaudella eduskunnan hyväksyttäväksi. Luonnonsuojeluliitto nostaa ennen kaivoslakityöryhmän helmikuun kokousta esiin ratkaisuja, joilla kaivoslakiluonnosta on mahdollista parantaa nopealla aikataululla.

Apukinoskolaukset saimaannorpan pesinnän tueksi ovat sekä konkreettista suojelutyötä että retkeilyä upeissa Saimaan maisemissa. Saimaannorppa-asiantuntija Kaarina Tiainen kertaa blogissaan tunnelmia Luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalassa järjestämästä kolausreissusta.

Kia Aarnio kirjoittaa Rebekka Solnitin Hope in the Dark -teoksen pohjalta aktivismista, toivosta ja maailman muuttamisesta.

Vesilain mukainen intressivertailu kaivoslupaa myönnettäessä mahdollistaisi yhteiskunnan muutosten huomioimisen kaivostoiminnan sääntelyssä ja takaisi pitkäikäisen kaivoslain paremmin kuin nykyinen jäykkä oikeusharkintamalli, joka huomioi huonosti yhteiskunnallisen muutoksen ja on herkkä kansalaisyhteiskunnan arvostelulle, kirjoittaa Luonnonsuojeluliiton ympäristöjuristi Matti Kattainen

Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen eduskuntakäsittely on nyt tullut päätökseen. Kiitos kaikille mukana olleille – näytimme yhdessä koko Suomelle, että avohakkuille on vaihtoehtoja!

Luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija Anna Ikonen osallistui Glasgow’ssa YK:n ilmastokokoukseen innokkaana ensikertalaisena. Tässä blogissa hän kertoo havaintojaan ja kuulumisia paikan päältä.