Apukinoskolaukset saimaannorpan pesinnän tueksi ovat sekä konkreettista suojelutyötä että retkeilyä upeissa Saimaan maisemissa. Saimaannorppa-asiantuntija Kaarina Tiainen kertaa blogissaan tunnelmia Luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalassa järjestämästä kolausreissusta.

Kia Aarnio kirjoittaa Rebekka Solnitin Hope in the Dark -teoksen pohjalta aktivismista, toivosta ja maailman muuttamisesta.

Vesilain mukainen intressivertailu kaivoslupaa myönnettäessä mahdollistaisi yhteiskunnan muutosten huomioimisen kaivostoiminnan sääntelyssä ja takaisi pitkäikäisen kaivoslain paremmin kuin nykyinen jäykkä oikeusharkintamalli, joka huomioi huonosti yhteiskunnallisen muutoksen ja on herkkä kansalaisyhteiskunnan arvostelulle, kirjoittaa Luonnonsuojeluliiton ympäristöjuristi Matti Kattainen

Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen eduskuntakäsittely on nyt tullut päätökseen. Kiitos kaikille mukana olleille – näytimme yhdessä koko Suomelle, että avohakkuille on vaihtoehtoja!

Luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija Anna Ikonen osallistui Glasgow’ssa YK:n ilmastokokoukseen innokkaana ensikertalaisena. Tässä blogissa hän kertoo havaintojaan ja kuulumisia paikan päältä.

Tähän mennessä kaikille alkaa olla selvää, että ilmastokriisiä ruokkivasta fossiilisten polttoaineiden käytöstä on luovuttava. Energian ja materiaalien tuotannossa fossiiliset on korvattava jollakin. Katseet kääntyvät tässä kohtaa usein metsiin. Metsille on jo paljon käyttöpainetta ympäri Eurooppaa, myös meillä Suomessa. Yhteisistä ilmastotavoitteista huolimatta Euroopan metsien hiilinielu on pienentynyt viime vuosina. Puusta on moneksi, mutta kaiken korvaaminen puulla ei ole kestävä ratkaisu.

Suomi ja presidentti Sauli Niinistö ovat olleet kiitettävän aktiivisia ilmastopolitiikassa. Eilinen presidentin metsäpuhe YK:n ilmastoneuvotteluissa Glasgow’ssa oli kuitenkin valitettavan yksipuolinen. Puhe välitti vain metsäteollisuuden viestin, josta on jätetty pois alan todellinen vaikutus ilmastoon ja luontoon.

Saimaannorppien suojelussa on päästy eteenpäin, mutta jos ilmaston kuumeneminen etenee yli Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden, lumettomat talvet luovat norpille uuden uhkan. Luonnonsuojelu ja ilmastokriisin hillitseminen kulkevat käsi kädessä. Suojeluasiantuntijamme Anna Ikonen on lähtenyt Skotlannin Glasgowiin YK:n ilmastokokoukseen, COP26:een, ja tämän päivittyvän blogin kautta me muut suomalaiset saamme seurata neuvottelujen etenemistä ja ensikertalaisen kokoustunnelmia.

Toiveet ilmastokriisin selättämisestä ovat usein suurimmillaan ennen kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden alkua. Nyt on jälleen se aika vuodesta. Sunnuntaina maailman valtiot kokoontuvat kahdeksi viikoksi Skotlannin Glasgow’hun neuvottelemaan ilmaston kuumenemisen torjunnasta, päästövähennyksistä, markkinamekanismeista ja oikeudenmukaisuudesta. 

Sekä Suomi että EU ovat sitoutuneet pysäyttämään luontokadon ja torjumaan ilmastokriisin. 

EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Luxemburgissa maanantaina ja tiistaina. Jäsenmaiden ministerit päättävät muun muassa Itämeren ensi vuoden kalastuskiintiöistä. "Luonnonsuojelun kannalta kiintoisimmat lajit ovat lohi ja turska", kertoo EU:n kalapolitiikkaan vaikuttava va toiminnanjohtaja, ympäristöpäällikkö Tapani Veistola.

Ihmismielessä on psykologisia esteitä sille, ettei muutosta ekologisesti kestävään yhteiskuntaan ole vielä saatu aikaiseksi. Ilmastokriisin hillitseminen ja maailman muuttaminen vaatii sitä, että ihmiset voimaantuvat uskomaan omaan valtaansa, kirjoittaa Kia Aarnio.

Tällä viikolla jokainen meistä voi olla ratkaisemassa ilmastokriisiä. Se onnistuu kahdella tavalla: lähettämällä mielipide ilmastolaista ja tekemällä hallituksen budjettiriihestä ilmastoriihen.

Luonnonsuojeluliiton kehityspäällikkö Virpi Sahi osallistui elokuun alussa Sieriniemen siunaus -soututapahtumaan Kemijoella. Soutamalla vapaassa virrassa vastustettiin Kemijoki Oy:n Sierilän vesivoimalaitoshanketta, joka uhkaa hukuttaa Kemijoen viimeiset vapaat kosket ja uhanalaista luontoa patoaltaaseen.

Purotalkkaritoimintaa on järjestetty Vantaalla jo viitenä kesänä. Talkkarien työ painottuu mm. virtavesien kunnostukseen, vaelluskalojen kutualueiden kunnostamiseen, vaellusesteiden poistoon ja haitallisten vieraslajien torjuntaan. Aikoinaan kaikkialle ulottuneella virtavesien muokkaamisella on ollut vaikutuksensa myös Vantaan virtavesiin.