Suomen hiilinielut ovat romahtaneet viimeisten kymmenen vuoden aikana. Se on lisännyt toiveita teknisten hiilinielujen käyttöönotolle. Vaarana on se, että huomio siirtyy pois nykyisten hiilivarastojen suojelusta ja luonnon nielujen vahvistamisesta, jotka ovat keino päästä maankäyttösektorin ilmastotavoitteisiin vuoteen 2030 mennessä. Teknisten nielujen käyttöönotto ei myöskään poista tarvetta muuttaa nykyistä metsäpolitiikkaa.

Lyhyen ajan sisään Suomessa on nähty useampi toivoa herättävä keskustelunavaus, joilla kaikilla on hyvin samansuuntainen viesti: luontokato on pysäytettävä, jotta taloutemme pyörii jatkossakin.

Toiminnanjohtaja Tapani Veistola piti Luonnonsuojeluliiton puheenvuoron ympäristöministeriön keskustelutilaisuudessa alueidenkäyton suunnittelun lainsäädännön kehittämisestä 3.2.2023. Kaavoitusta pitää kehittää ympäristöongelmien ratkaisemiseksi.

Joulukuussa 2022 päättyneessä YK:n Montreal-Kunmingin biodiversiteettikokouksessa (COP15) päätettiin tavoitteista, joilla pyritään luontokadon pysäyttämiseen vuoteen 2030 mennessä. Luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE- vieraslajihankkeen Markus Seppälä ja Titta Vikstedt pohtivat blogikirjoituksessa kokouksen päätösten merkitystä vieraslajien pysäyttämisen kannalta ja arvioivat Suomessa tehtävän vieraslajityön onnistumisia ja kehittämistarpeita.

Luonnonsuojeluliitto ja moni muu järjestö ovat jättäneet Kestävän kaivosteollisuuden verkoston. Kaivosala pohtii nyt sen jälkeistä kestävyystyötä. Olisi kaikkien edun mukaista, että lain minimit ylittävä kestävyystyö jatkuisi Suomessa ja syntyisi keskustelufoorumi, jossa sidosryhmätkin voisivat esittää kriittisiäkin ajatuksia.

MItä valkohäntäkauriille pitäisi tehdä? Se on ihmisen siirtämä vieraslaji, jonka kannan kasvu on aiheuttanut monia haittoja. Esitimme MMM:n selvitysmiehille uusia vaihtoehtoja Loimalla järjestetyssä kuulemistilaisuudessa.

Luonnonsuojeluliitto seurasi huolestuneena MTK:n järjestämää, maa- ja metsätalousaiheista vaalitenttiä. Suurin osa puolueista vaikuttaa hylänneen tieteen maa- ja metsätaloutta koskevissa linjauksissaan. 

Maailman maat pääsivät sopuun yhteisistä tavoitteista YK:n luontokokouksessa Kanadan Montrealissa. Seuraava tärkeä askel on toimeenpanna tavoitteet tulevaisuuden turvaamiseksi maapallolla.

Suomessa on ollut vuodesta 2013 voimassa kaivannaisjäteasetus, jonka avulla kaivannaisjätteitä ja niiden käsittelyä olisi mahdollista säännellä vastuullisesti. Miksi näin ei tehdä?

Toiminnanjohtaja Tapani Veistola puhui Vaelluskaladelegaation seminaarissa Eduskunnassa 1.12.2022. Luonnonsuojeluliitolle on tärkeää, että vaelluskalojen kulku ja virtavesien ympäristövirtaama turvataan kaikissa joissa – myös suurissa, kuten Kemijoessa.

Malminetsintä vahingoittaa saamelaisten poronhoitoa ja tulee kieltää saamelaisten kotiseutualueella.

Tutkijat ovat jo vuosia muistuttaneet, että puun poltolla on haitallisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Nyt Euroopan lainsäätäjät ovat heränneet muutoksen tarpeeseen. Myös suomalaisten päättäjien on aika herätä metsiemme rajallisuuteen, kirjoittavat Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntijat Päivi Tikkakoski ja Hanna Aho.

Puutteistaan huolimatta uusi kaivoslaki on vietävä läpi tällä hallituskaudella, jotta sen eteen tehty työ ei valu hukkaan.

Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran vuosijuhlissa toiminnanjohtaja Tapani Veistola kertoi onnittelupuheenvuorossaan liiton lakityöstä ja esitti ympäristöoikeuteen yhdentymisen aikaa.

Kaivosjätteiden luokittelussa, käsittelyssä ja jätteitä koskevassa sääntelyssä on useita puutteita. Tilanne on johtamassa ympäristön kannalta valtavaan riskinottoon kotimaan kaivoksilla, etenkin Terrafamessa.