Luonnonsuojeluliitossa iloitaan jälleen kerran siitä, miten aktiivisesti suomalaisyritykset ja yhteisöt ovat joulun alla tukeneet työtämme lahjoituksilla. Tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavaa vuotta ja Luonnonsuojeluliiton 80-vuotisjuhlia.
Kolme Suomen luonnonsuojeluliiton omistamaa pikkusaarta suojellaan Etelä-Savossa. Kaikki saaret sijaitsevat saimaannorpan keskeisillä levinneisyysalueilla. Saarten suojelu on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden Luontolahjani-kampanjaa.
Vesiensuojelu, etenkin veden laadun parantaminen, olisi ensiarvoisen tärkeää rapukantojen ylläpidossa. Siksi kokonaisvaltainen vesiensuojelu on rapuvesillä ensiarvoisen tärkeää.
Ahman metsästys alkoi Suomessa vuosikymmenten tauon jälkeen viime talvena. Maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt metsästyksen jatkamista tänäkin talvena. Suomen luonnonsuojeluliitto vastustaa ahman metsästystä, koska laji on erittäin uhanalainen. Myös muut ympäristöjärjestöt ovat vastustaneet jyrkästi Ahman metsästystä. Monta parempaa vaihtoehtoa on.
Suomalaisista 70 % ei hyväksy avohakkuita ja metsänomistajista runsas neljännes olisi valmiita siirtymään metsien jatkuvaan kasvatukseen. Mitä metsien jatkuva kasvatus tarkoittaisi metsäluonnolle, ilmastolle tai metsänomistajan kukkarolle? Tähän etsittiin vastauksia Luonnonsuojeluliiton seminaarissa.
Yksitoista eläin- ja ympäristönsuojelujärjestöä luovutti jälleen perinteeksi muodostuneen kasviskorin presidenttiparille. Kasviskorilla halutaan muistuttaa ruuantuotannon kestävyydestä. Myös tuoreen pohjoismaisen raportin mukaan alueellisesti tuotetuilla, luonnonmukaisilla elintarvikkeilla voi elättää koko Pohjoismaiden väestön ja samalla vähentää päästöjä vuonna 2030.
LULUCF-asetuksesta sorvattu sopu velvoittaa EU:n ja sen jäsenmaat huomioimaan jatkossa myös metsien hakkuiden ilmastovaikutukset. Pääkysymys neuvotteluissa on ollut, miten lisähakkuut ja metsien hiilinielun pieneneminen huomioidaan laskentasäännöissä.
Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä asetusesitykseen liittyy vakavia biologisia ja oikeudellisia ongelmia. Metsästykselle on myös muita tyydyttäviä vaihtoehtoja, jotka tekevät poikkeusluvista turhia ja lainvastaisia. Viimevuotinen asetus johti myös kahden ahmanaaraan tappamiseen, mikä tulee estää jos lupia vielä myönnetään.
Suomen suurin tulevaisuuden toivo on yhä jälkiteollisessa palvelu- ja tietoyhteiskunnassa, korkeassa jalostusasteessa ja luonnon ekosysteemipalveluissa. Siksi Luonnonsuojeluliitto korostaisi kaupunkipolitiikkaa ja Itämeri-strategiaa, kun pohjapaperissa korostuvat nyt arktiset luonnonvarat.
Itsenäisyyttään juhliva satavuotias Suomi-neito saa uumalleen merkittäviä suojelualueita lahjoituksena. Suomen Luonnonsuojelun Säätiön ja espoolaisen yksityishenkilön lahjoitukset suojelevat erityisesti arvokkaita soita ja metsiä. Valtion lupauksen mukaisesti suojeluun päätyy lopulta kaksinkertainen määrä arvokasta luontoa, yhteensä 1620 hehtaaria.
Luonnonsuojeluliitto vei ministerille huolensa Suomen soista ja palan pian tuhoutuvaa Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen rajalla sijaitsevaa Kaitasuota. Samalla Luonnonsuojeluliitto avasi julkisen vetoomuksen soiden pelastamiseksi.
Ilmastonmuutos muuttaa alueita elinkelvottomiksi kuivuuden ja tulvien vuoksi. Vuonna 2050 miljoonia ilmastopakolaisia lähtee ruuan ja veden perässä liikkeelle. Pakolaisuuden vaikutukset tulevat vaikuttamaan kaikkiin maihin, myös Suomeen.