Isokauris eli saksanhirvi on keskieurooppalainen laji, joka on leviämässä meille sekä Ruotsista että Venäjältä. Suomesta on jo yhdeksän havaintoa sekä idästä että lännestä. Miten sen leviämiseen kannattaa varautua ja voiko sitä nopeuttaa?

Suomen maankäyttösektorin hiilinielujen kääntyminen päästölähteeksi vaarantaa sekä Suomen hiilinieutraaliustavoitteet että EU-velvoitteiden saavuttamisen, arvioi Suomen luonnonsuojeluliitto. Tämä voi tulla kansantaloudelle kalliiksi.

Suomen luonnonsuojeluliitto kannattaa valkohäntäkauriin lisäämistä Suomen kansallisen vieraslajiasetuksen haitalliseksi vieraslajiksi vuoteen 2030 mennessä. Se esittää tutkittavasi myös isokauriin kotiuttamista Suomeen, jotta suurpedoille on tarjolla luontaisia saaliseläimiä.

Kasvavat hakkuut ja metsien käyttö energiaksi ovat uhka sekä ilmastokriisin hillinnälle että luonnolle. EU uudistaa parhaillaan metsien ilmastopolitiikkaa koskevaa lainsäädäntöään. Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta rajoittaisi metsäenergian käyttöä ja varmistaisi, että hiilinielupolitiikka suojelee myös luontoa.

Suomen luonnonsuojeluliitto on tyytyväinen, että pääministeri Sanna Marinin hallitus on laatinut Suomen ensimmäisen maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman, jonka tavoitteena on kasvattaa hiilinieluja. Suunnitelma ei kuitenkaan varmista hiilinielujen riittävää kasvua. Siinä linjatut toimet ovat puutteellisia ja osittain toteuttamiskelvottomia. Toimet, jotka haittaavat luonnon monimuotoisuutta, on jätettävä suunnitelman ulkopuolelle. Liitto vaatii suunnitelman päivittämistä lausuntokierroksen jälkeen ennen sen viemistä eduskuntaan.

Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä on tärkeää, että energiapolitiikalla ei haitata luontoa. Ilmasto- ja energiastrategian toimenpiteiden pitää olla sellaisia, että ne ratkaisevat sekä ilmastokriisiä että luontokatoa.

Luonnonsuojeluliitto on iloinen siitä, että luonnonsuojelulain uudistus eteni tänään eduskuntaan. Lakiluonnos muun muassa suojaisi kansallispuistot malminetsinnältä. Ekologista kompensaatiota tulee kuitenkin jatkotyössä vielä laajentaa ja metsiensuojelua kehittää tulevaisuudessa parantamalla myös metsälakia.

Kaivosteollisuuden etujärjestö järjesti 11. toukokuuta “neutraalia näkökulmaa” hakevan Kuuma Malmi -tilaisuuden Mikkelissä. Tilaisuuteen ei otettu mukaan ympäristöjärjestöjä tai kaivosliikkeitä, ja kaivosteollisuuden vastuullisuudesta oli alustamassa kaivosyhtiön edustaja.

Työsuhde on vakinainen, ja haku siihen päättyy 31.5.2022.

Työsuhde on vakinainen ja haku siihen päättyy 31.5.2022. Toimenkuvan pääpainona tulee olemaan metsien ja soiden suojelu ja käyttö.

Haahka on nyt erittäin uhanalainen. MMM esittää koirashaahkojen kesämetsästyksenkin jatkamista, kun taas Luonnonsuojeluliitto vaatii lajin rauhoitusta.

Lausuimme eduskunnan ympäristövaliokunnalle EU:n kestävän rahoituksen taksonomian ydinvoimaa ja maakaasua koskevasta delegoidusta asetuksesta. Suomi kannatti ydinvoiman ja maakaasun sisällyttämistä taksonomiaa, mielestämme tämä on viherpesua ja esitämme Suomen kantaa muutettavaksi.

Luonnonsuojeluliiton piirit ja yhdistykset ovat saavuttaneet viime aikoina ympäristönsuojelunäkökulmasta merkittäviä oikeusvoittoja. Tuomioistuimet ovat kumonneet Kuopioon suunnitellun Finnpulpin sellutehtaan, Lappiin aiotun Soklin kaivoksen ja Harjavaltaan jo rakennetun BASFin akkutehtaan luvat. Mitä näistä tapauksista voidaan oppia tulevia hankkeita ajatellen?

Reilu parikymmentä vapaaehtoista talkoolaista lähti hoitamaan saariryhmä Jungfruskärin niittyjä. Kolmen päivän aikana haravat heiluivat ja lehtikasat paloivat, mutta talkoolaiset ehtivät myös seurailla luonnon heräämistä ja saaristoluonnon kauneutta. Suomen luonnonsuojeluliiton talkookausi alkaa tästä.