Suomen jokien virtaama on nykyään laajalti täysin valjastettu sähköntuotantoon. Jokiluonto on uhanalaistunut, ja kaipaamme sukupuuttoon kuolleita vaelluskaloja takaisin. On korkea aika palauttaa osa virtaamasta takaisin luonnolle.

Tänäkin vuonna on tarjolla paljon mahdollisuuksia käytännön luonnon­suojelutyöhön ja oppiin haitallisista vieraslajeista. Liity mukaan!

Vuoden vapaaehtoiseksi 2020 valittu Matti Rintala on elättänyt itsensä kiertäen sahatyöntekijänä ja metsurina ympäri Suomea. Eläkkeelle päästyään hänestä kehkeytyi luonnonsuojelun monitoimimies.

Suomessa on noin 207 vesivoimalaa, jotka tuottavat sähköä valtakunnan verkkoon. Vain pienellä osasta vesivoimaloista on toimivat kalatiet. Niistä 150 on pien- ja minivoimaloita, joista pienimmillä ei ole merkittävää roolia sähköntuotannossa. Pienikin voimalaitos on suuri haitta vaelluskaloille ja raakulle. Vesivoimaa säätelevä lainsäädäntö on päivitettävä turvaamaan uhanalaista virtavesiluontoa, ei voimayhtiöitä.

Tiesitkö, että vesivoima on padonnut valtaosan Suomen joista? Entä tiesitkö, että virtavesiluontoa voidaan auttaa ilman, että vesivoimasta luovutaan? Luonnonsuojeluliitto käynnistää Vapauta virrat -kampanjan vangittujen virtojen vapauttamiseksi.

Miten saada ihmisten huomio, kun he selaavat ja svaippaavat?

Keravanjoen tila on muutaman kymmenen vuoden aikana parantunut lähes likaviemäristä tyydyttävään tilaan.

Luontoharrastus ilahduttaa, auttaa harhailevaa mieltä keskittymään eikä maksa mitään. Luontoa seuraamalla ja havainnot eteenpäin ilmoittamalla voi myös auttaa luontoa ja tutkijoita.

"Vesivoimapato ei herätä samanlaista ärtymystä kuin hiilikasa. Selfietä ei ehkä ottaisi hiilikasan edessä, mutta kuohuva vesivoimapato kerää turisteja ihailemaan veden voimaa", kirjoittaa Liisa Hulkko Luonnonsuojelija-lehden pääkirjoituksessa.

Virhon Vantaanjoki-vastaava Kari Stenholm haluaa Helsingin Vanhankaupunginkosken vapaaksi.

Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall hankki Kemijoen varrelta mökin, joka paljastui aikakapseliksi. Hämmentävien löytöjen myötä keriytyi auki Kemijoen riipaiseva menneisyys.

Miljoonia vuosia vanha laji, jokihelmisimpukka eli raakku, on odottanut vesivoimapadon takana jo vuosikymmeniä. Raakku kaipaa vaeltavia lohikaloja, joita ilman se ei voi lisääntyä. Milloin odotus palkitaan?

Metsä suojelee kulttuurimaisemassa kulkevaa Glimsinjokea. Luonnonsuojeluliiton hankepäällikkö Virpi Sahi toivoo, ettei harvinaislaatuista virtavettä tuhota turhalla rakentamisella.

Suomen ja Venäjän rajan ylittävä Hiitolanjoki on ollut muinaisihmisten ja eläinten kulkureitti. Patoja ollaan pian purkamassa. Mikko Europaeus haaveilee virrasta, jota pitkin vaelluskalat ja melojat voisivat taas liikkua vapaasti.