Marjaana Tammela on yksi Suomanifestin perustajista ja Luonnonsuojeluliiton vesistölähettiläs.

Koronakriisistä johtuva pitkään jatkunut poikkeustila on pannut arkemme uusiksi. Retkeily lähi­luonnossa on auttanut suomalaisia löytämään voimaa ja tasapainoa elämään rajoitteiden keskellä.

Kaivoslaissa ympäristöjuristi Matti Kattaista sytyttävät isot globaalit kysymykset, joita yritetään lainsäädännöllä ratkaista.

Kestää aina pari päivää laskeutua maisemaan. Kesällä tassuttelen kumisaappaissa tummanpuhuvien jättiläiskuusten ali pienelle, vanhaan vilja-aittaan vievälle polulle. Vasemmalle olemme jättäneet miniluonnonsuojelualueen, jossa kaatuneet ja pystyyn lahoavat puut saavat muuttua elämäksi rauhassa. Oikealla pilkistelee Oulujärvi koivikkoisen niityn takana.

Monet Luonnonsuojeluliiton suojelualoitteet toteutuivat, ympäristölle haitallisista tuista luopuminen ja turpeen poltosta irtautuminen edistyivät.

Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja yhdistykset ovat saaneet torpattua useita turpeenkaivuhankkeita. Myös vesien­suojelu­työn tulokset alkavat näkyä.

Markku Marttinen on seuraillut Kiskon Kirkkojärveä ja lähialueiden luontoa lähes 60 vuoden ajan. Järven kunto on viime aikoina parantunut, mutta siihen valuu edelleen pelloilta ravinteita ja lakkautetun kaivoksen jätealueelta metallipitoisia vesiä. Runsaassa rehevöitymisessä on kuitenkin jotain hyvääkin.

Meillä suomalaisilla on yksi selkeä teko, jonka toteuttamalla voimme näyttää, että välitämme ihmiskunnan tulevaisuudesta. Suomi on yksi maailman soisimmista maista. Meillä on myös kyseenalainen kunnia pitää maailman turpeenpolton kärkeä.

Piirros: Seppo Leinonen

Elävä suo varastoi valtavasti hiiltä. Suon ojittaminen vapauttaa hiilen ilmakehään.

Uhanalaisen lahokaviosammalen suojelua vaikeuttaa se, ettei sen levinneisyyttä tunneta kovin hyvin. Luontoharrastajien havainnot lajista ovatkin tutkijoille hyvin arvokkaita.

Pimeästä löytyy valoa

Saimaa ja Olavinlinna ovat olleet ehdolla maailmanperintökohteeksi aiemminkin. Nyt hanke on lähellä toteutumista.

Rauno Ruuhijärven elämäntarina kietoutuu Suomen soidensuojelun ympärille. Ruuhijärvi, 90, on nähnyt Suomen luonnonsuojelusta kaiken – ja vaikuttanut vielä enemmän.

Suomessa vettä sataa enemmän kuin haihtuu. Siitä alkaa veden pitkä matka maan kamaralla. Ennen kuin vesi saapuu järveen ja mökkirannalle, se suodattuu suon kautta. Jos suo on jäljellä.