Seppo Leinosen Muikku-pilapiirros. Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 3/2024.

Me tarvitsemme lähimetsiämme: henkinen ja fyysinen terveytemme on niistä monella tapaa riippuvainen. Kuntalaisina meillä on myös oikeus vaikuttaa siihen, miten lähimetsiä kohdellaan. Ovathan kuntien omistamat metsät meidän veronmaksajien metsiä.

Arja Kaasinen innostui uusiutuvasta energiasta ennen kuin siitä tuli muotia.

Kuka vielä muistaa Perämeren rannikon luontohelmen, 555 hehtaaria maa- ja vesialueita, luonnontilaisia rantakallioita, lehtoja, merenrantaniittyjä, kluuvilampia ja maankohoamisrannikon metsiä – kohteen, josta lähes puolet oli luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi?

Luonnonsuojeluliitto ja viisi muuta järjestöä veivät Orpon hallituksen riittämättömät ilmastotoimet korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöt vaativat valtioneuvostolta riittäviä ilmastotoimia ja perus- ja ihmioikeuksien turvaamista.

Suomen luonnonsuojeluliitto on yli vuosikymmenen ajan suositellut valitsemaan EKOenergia-ympäristömerkittyä energiaa.

Tänne ei juuri kuulu teiden ääntä, koska maastossa on korkeuseroja, ja metsässä ei ole aukkoja. Olen Tampereen sydämessä, lähes tuhannen hehtaarin laajuisella, luonnonsuojelullisesti merkittävällä virkistysmetsäalueella Kauppi-Niihamassa.

Ojituksista kärsineen Eteläisen Piitsonsuon luonto näyttää elpyneen ihmeellisen hyvin. Asiaa on auttanut se, että suo sijaitsee Ilomantsin Kesonsuon kuuluisan soidensuojelualueen välittömässä läheisyydessä. Sieltä moni uhanalainen laji pääsee siirtymään ennallistetulle alueelle.

Vesivoima on padonnut miltei kaikki Suomen suuret joet, minkä vuoksi jokiluonto on uhanalaistunut ja Suomen vaelluskalakannat ovat laajalti kuolleet sukupuuttoon. Nyt historiallinen virhe piti korjata vuosikymmenten jälkeen.

Suomessa perinteiset niityt, kedot ja hakamaat kuuluvat lajirikkaimpiin luontotyyppeihimme. Ihmisen luoma perinteinen maatalous, jossa lehmät ja lampaat laidunsivat ulkona, ylläpiti elinympäristöä, mutta tehomaatalouden myötä perinneympäristöistä on kadonnut yli 90 prosenttia.

Suomen luonnonsuojeluliitto jakoi kesäkuussa peräti 143 norppaturvallista Saimaa-katiskaa kalastajille Pohjois-Karjalassa. Ennätys syntyi neljän Saimaan alueen luonnonsuojelupiirin yhteistyöllä.

Telemast Nordic puolustaa luontoa Luonnonsuojeluliiton kannatusyrityksenä. Säännöllisinä tukijoina kannatusyritykset mahdollistavat pitkäjänteisen luonnonsuojelutyön.

Turpeen kaivu ja aktiivihiilen tuotanto uhkaavat Pohjois-Karjalan soita. Valokuvaaja Eveliina Korhonen kuvasi soita puolustamaan nousseita ihmisiä, joille suot ovat hyvinvoinnin lähde, työ ja elinehto.

Miia Pietiläisen Faabeleita-sarjakuva. Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 2/2024.

Lapuan Kankureiden ja Luonnonsuojeluliiton yhteistyömalliston nimi on kuvaava: Suon ääni. Mallistoa luodessaan suunnittelija Marianne Huotari antoi soiden puhua itse puolestaan.