Rauno Ruuhijärven elämäntarina kietoutuu Suomen soidensuojelun ympärille. Ruuhijärvi, 90, on nähnyt Suomen luonnonsuojelusta kaiken – ja vaikuttanut vielä enemmän.

Suomessa vettä sataa enemmän kuin haihtuu. Siitä alkaa veden pitkä matka maan kamaralla. Ennen kuin vesi saapuu järveen ja mökkirannalle, se suodattuu suon kautta. Jos suo on jäljellä.

"Turvetta ei voi kaivaa soilta sateisina päivinä. Tietäen Suomen kesien sateisuuden tuntuukin hieman ironiselta, että turpeen käyttöä perustellaan energian huoltovarmuudella kriisiaikojen varalta", kirjoittaa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.

Hanko tunnetaan Regatastaan, rantabulevardin hulppeista huviloistaan ja valkeista hiekkarannoistaan. Harvempi tietää, että alueelle luontaisesti syntyneet hiekkarannat ovat myös perhosten, kovakuoriaisten ja kärpästen tärkeä elinympäristö.

Pohjois-Pohjanmaan pinta-alasta suurin osa on tai on ainakin alun perin ollut suota. Pohjanmaalla ja Keski-Suomessakin suota riittää. Ei ole siis ihme, että näiden kolmen Luonnonsuojeluliiton piirin työt keskittyvät monella tapaa soiden ympärille.

Kun Juha Sipilän hallitus teki biotaloudesta kärkihankkeen, ympäristöjärjestöt varoittivat metsien kasvavien hakkuiden vaikutuksesta luontoon ja hiilinieluihin. Sanna Marinin hallituksen on nyt varmistettava, ettei fossiilisia polttoaineita korvata puunpoltolla.

Koordinaattori Maija Suomela haluaa saada ihmiset liikkeelle soiden puolesta ja allekirjoittamaan Irti turpeesta -kansalaisaloitteen.

Muovin kierrätys säästää raaka-aineita ja energiaa, kun muovin valmistamiseen ei tarvitse käyttää uutta öljyä. Mutta mitä kaikkea muovinkeräysastiaan voi laittaa? Muovin kierrättämisessä on helppo muistisääntö: vain pakkaukset kierrätetään. Muovitavarat eivät kuulu keräysastiaan. Niillekin on kuitenkin paikkansa.