Luonnonsuojelija-lehti kokosi luonnonsuojelijoiden ja luonnonystävien teoksia joululahjavinkeiksi.

Fossiilisten polttoaineiden polttaminen ja ylikulutus ovat johtaneet vakaviin seurauksiin: ilmasto kuumenee ja luonto on ajettu ahtaalle. Tilanteen korjaaminen vaatii energiajärjestelmän ja elintapojen muuttamista. Luonnonsuojelija hahmotteli, minkälaista elämä voisi olla Suomessa 2050-luvulla, jos energiamurros etenisi hallitusti.

Suomen eduskunnassa on  vireillä historiallisen paljon ympäristön kannalta tärkeitä lakialoitteita. Keskeistä on, ehditäänkö ne hyväksyä ennen kevään 2023 vaaleja ja uutta hallitusta vai raukeavatko ne vallanvaihdokseen.

DNA-näytekeräyksellä saadaan tärkeää tietoa Suomen susikannasta. Näytekeräystä laajennetaan kaikille susilaumojen reviireille Suomessa osana SusiLIFE-hanketta.

Luonnonsuojelija-lehti esittelee kolme uuden vuoden lupausta. Tärkeää on tehdä päätöksiä, jotka muuttavat enemmän arkea kuin yksittäisiä juhlapäiviä. Ota siis joulu iisisti, mutta tee muutoksia jotka todella vaikuttavat. Samalla säästyy rahaa, kunto kohenee ja olo kevenee.

Palokkaan rauha säilyi, kunnes malminetsintäyhtiöt kiinnostuivat siitä. Alun perin lähistöltä löydettiin uraania, mutta nyttemmin kulta ja koboltti kiinnostavat. Kun talviset tieurat ja isot kairauskoneet ilmestyivät melkein paratiisina pitämääni maisemaan, olen pysynyt poissa talvisaikaan, mutta käynyt kesäisin katsomassa etsinnästä johtuvia arpia.

Vuonna 2022 on tapahtunut paljon. Luonnonsuojelija-lehti haastatteli toiminnanjohtaja Tapani Veistolaa poikkeuksellisesta vuodesta ja kokosi esimerkkejä siitä, mitä Luonnonsuojeluliitossa on saatu aikaan. Kaikkea tätä ei olisi voitu tehdä ilman jäsenten, lahjoittajien ja yhteistyökumppaneiden tukea.

Energiaa on säästynyt tänä syksynä helposti jo seitsemän prosenttia. Pystymme paljon parempaankin. Tehdään energiansäästöstä trendikästä. Vaaditaan päättäjiltämme enemmän. Vaaditaan, että Suomi ei riko juuri laadittua ilmastolakia.

Harva tietää, että Jouko Alhainen on tehnyt ja suunnitellut ison osan Suomen lintutorneista, rakentanut lukemattomia kilometrejä pitkospuita, rengastanut kymmeniä tuhansia lintuja ja tehnyt luontoselvityksiä. Suomen ensimmäinen satelliittikurki lähetettiin matkaan Alhaisen pihasta.

Kun ei osta ja touhota koko ajan jotain, ei kuluta luonnonvaroja eikä tuota niiltä osin haitallisia ympäristövaikutuksia. Joutilaisuus sinällään ei ole pääpyrkimys, vaan mielekäs toiminta ja elämä", sanoo kirjailija, Luonnonsuojeluliiton vuoden 2021 Kultainen sulka -palkinnon saaja Kaarina Davis.

Vuosi 2022 sai synkän käänteen helmikuussa, kun Ukrainan sota alkoi. Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtajan Tapani Veistolan mielestä on ollut tärkeää nähdä, että ympäristöasiat ovat pysyneet silti politiikan keskiössä. Vaihtoehtona olisi ollut ympäristöpolitiikan takatalvi.

Sosiaalinen media on oivallinen paikka vaikuttaa ympäristöasioihin. Somessa sana on vapaa jokaiselle eikä vaikuttaminen ole aika- tai paikkasidonnaista, kirjoittaa some-vaikuttaja Ami Värtö.

Heinäveden Aitolammen grafiittikaivosta vastustava Jukka Leppänen on saanut tuekseen uusia ihmisiä. Rutiinit auttavat oman kotiseudun puolustamisessa.

Suomea vaivaa kaivosbuumi, joka tuntuu nojaavan totuudenjälkeisen ajan periaatteisiin. Jos oikein kovasti toistetaan, että Suomessa kaivosteollisuus on kestävää, niin ehkä se sellaiseksi myös muuttuu. Mieleen tulevat Eppu Normaalin kappaleen sanat ”millään muilla mailla kuin Suomella se ei oo riskiä vailla”.