Ydinenergialakiin radikaaleja muutoksia – päätöksenteko pois eduskunnalta, voimalan sijaintikunnalla ei sananvaltaa periaatepäätökseen

Ydinenergialain uudistuksella hallitus haluaa tehdä Suomesta houkuttelevan paikan ydinvoimalaitosten rakentamiselle. Tavoitteeseen aiotaan päästä keventämällä ja oikaisemalla lupaprosesseja. Luonnonsuojeluliiton mukaan lopputulos uhkaa suomalaisten perusoikeuksia. 

“Ydinenergialain uudistuksessa kansalaisten osallisuus, kuntien itsemäärämisoikeus ja demokraattinen päätöksenteko sekä turvallisuuteen liittyvät näkökohdat ohitetaan liian suoraviivaisesti. Ukrainan sota osoittaa, mitä turvallisuusriskejä ydinvoima tuo mukanaan”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää. 

Lakiesityksen tavoitteena on mahdollistaa pienydinvoimaloiden rakentaminen lähelle kaupunkeja kaukolämmön tuottamiseksi. Tämä tuo isot ydinturvallisuusriskit tiheästi asutuille alueille. Lisäksi tavoitteena on vauhdittaa uraanin ja toriumin louhintaa ja talteenottoa Suomen kallioperästä. Hallitus myös esittää, että jatkossa Suomessa voitaisiin käsitellä ja varastoida ulkomailta tuotuja ydinjätteitä. Luonnonsuojeluliitto pitää esityksiä pöyristyttävinä.

Ydinvoimaa virkamiespäätöksenä

Ydinvoimalahankkeissa on heti aluksi, eli jo periaatepäätöksessä, arvioitava yhteiskunnan kokonaisetua ja -turvallisuutta. Onko hankkeesta enemmän hyötyä vai haittaa, ja tarvitaanko sitä maan energiahuollon takia? Arviointiin kuuluu myös se, missä laajuudessa yhteiskunta on valmis kantamaan ydinlaitoksen ja ydinjätehuollon riskit ja vastuut. 

Ydinvoimalaitosta koskeva periaatepäätös on poliittinen päätös. Siinä ratkaistaan, onko hanke yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. 

Lakiesityksen mukaan päätökset ydinvoimaloista siirrettäisiin kuitenkin kokonaan pois eduskunnalta. Yhden tai useamman, lämpöteholtaan enintään 50 megawatin pienydinvoimalan periaatepäätökset tehtäisiin työ- ja elinkeinoministeriössä virkatyönä. Tätä suurempien ydinvoimalaitosten periaatepäätökset ratkaisisi edelleen hallitus, mutta eduskunnalta poistettaisiin sille nykyisin kuuluva oikeus tarkastaa ja sellaisenaan hyväksyä tai hylätä hallituksen tekemä periaatepäätös.

“Periaatepäätökseen kuuluva kokonaisharkinta on sellaista poliittista tarkoituksenmukaisuusharkintaa, joka kuuluu kansalaisten demokraattisesti valitsemille päättäjille, ei yksin hallitukselle saati ministeriön virkakunnalle. Kansanvallan periaatteen ja kansalaisten osallisuuden kunnioitus on edellytys ydinenergian käytön sosiaaliselle hyväksyttävyydelle, olipa ydinvoiman lisärakentamisesta mitä mieltä hyvänsä”, Halmeenpää sanoo.

Tulevaisuudessa periaatepäätöstä varten ei enää selvitettäisi ja arvioitaisi ydinvoimalahankkeen yksityiskohtia ja ympäristövaikutuksia (YVA) lainkaan. Olennaiset osat periaatepäätöksen harkinnassa ovat turvallisuus, ydinjätehuolto ja riskien arviointi, joiden tarkastelu ei voi perustua yleispiirteiseen katsaukseen. 

Kuntien vaikutusmahdollisuuksia heikennetään

Lakiesityksen mukaan ydinvoimalahankkeen suunnitellun sijaintikunnan hyväksyntä ei olisi jatkossa edellytys myönteiselle periaatepäätökselle. Hyväksymistä kysyttäisiin vasta rakentamislupavaiheessa, mikä on Luonnonsuojeluliiton mielestä törkeää ja jälkijättöistä. Vasta tässä vaiheessa arvioitaisiin myös hankkeen ympäristövaikutuksia ja kansalaiset pääsisivät osallisiksi päätöksentekoon.

Sijaintikunnalla ei olisi myöskään veto-oikeutta ydinaineiden (uraani, torium) talteenottolaitosten lupiin, vaan niistä päättäisi Säteilyturvakeskus. Kunta voisi tarpeen vaatiessa ainoastaan valittaa lupapäätöksistä oikeusasteisiin, kuten kansalaiset ja ympäristöjärjestötkin.

“On päivänselvää, että ydinvoiman, radioaktiivisia ydinaineita käsittelevien laitosten ja ydinjätteistä päättämisen on perustuttava erittäin huolelliseen kokonaisharkintaan ja sijaintikunnan suostumukseen”, sanoo Hanna Halmeenpää.

Hallitus esittää valtion rahoitusta ydinvoimalahankkeille

Viime viikon kehysriihessä Orpon hallitus ilmoitti toteuttavansa pienydinenergialle investointituen ja aloittavansa valmistelut uuden ydinvoiman riskinjakomekanismien tai vastaavien tukiratkaisujen toteuttamiseksi. 

“Ydinvoiman lisärakentaminen ei ole nopein eikä kustannustehokkain tapa hillitä ilmastokriisiä. Julkinen rahoitus on suunnattava ensisijaisesti energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka eivät aiheuta ympäristölle merkittävää haittaa”, sanoo Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen.

Lisätiedot:     

Hanna Halmeenpää, puheenjohtaja, p. 050 5644122, hanna.halmeenpaa@sll.fi
Antti Heikkinen, ympäristöpäällikkö, p. 044 9010 461, antti.heikkinen@sll.fi