Hallitus ei leikannut, vaan lisäsi ympäristölle haitallisia tukia kehysriihessä

Tiedotteet

Luonnonsuojeluliitto hämmästelee, että hallitus jätti kehysriihessä käyttämättä miljardiluokan säästökohteet, eikä kajonnut lainkaan ympäristölle haitallisiin tukiin. Päinvastoin hallitus lisäsi niitä. Seuraavan hallituksen on pakko tarttua tähän säästömahdollisuuteen.
Kuva: Eero Saarela / Vastavalo

Pääministeri Orpon hallituksen viimeinen kehysriihi oli todellinen näytön paikka linjata toimia Suomen talouden tasapainottamiseksi. Luonnonsuojeluliitto pitää suurena virheenä sitä, että hallitus ei karsi menoja korottamalla ympäristölle haitallisen toiminnan veroja ja leikkaamalla haitallisia tukia.

“Kuinka paljon valtion talouden pitää huonontua, että ympäristölle haitallisia tukia leikataan? Kehysriihessä niistä olisi voitu saada merkittävät säästöt, sillä pelkästään puun polton verotuki on 440 miljoonaa euroa vuodessa. Sen sijaan hallitus lisäsi tukea fossiiliselle turpeelle, maakuntalennoille ja ammattikäytön dieseliin”, sanoo toiminnanjohtaja Tapani Veistola.

Kaivosten vastuullisuutta heikennettiin

Erityisen huono päätös oli kaivosten ympäristöriskien siirtäminen veronmaksajille laskemalla kaivosten ympäristövakuuksia.

“Sen sijaan, että kaivosten vastuullisuutta heikennetään, kaivosjätteistä pitäisi alkaa periä jäteveroa. Kaivokset tuottavat yli 75 prosenttia Suomen jätteistä, mutta ne eivät maksa senttiäkään jäteveroa. Joku muu siis kustantaa kaivosten jätteiden käsittelyn ja riskit, aivan kuten kaivosten riskit muutenkin. Viime kädessä veronmaksaja”, sanoo ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen.

Kirjaus, joka mahdollistaisi valtioneuvostolle kaivosten luvituspäätöksen tekemisen “kokonaisharkinnan” perusteella, ei ole Luonnonsuojeluliiton mielestä toteuttamiskelpoinen. Ympäristöä turvaavat säännökset on tehty syystä, eikä niistä pidä antaa erivapauksia kenellekään, eikä varsinkaan toimialalle, jolla on tutkitusti merkittäviä ympäristöongelmia.

Päästöjä kasvatetaan

Hallituksen päätökset vaarantavat päästöjen vähentämisen erityisesti liikenne- ja maataloussektoreilla. Ammattidiesel ja maatalouden energiaveron lisäpalautus ovat suoria tukia fossiiliselle polttoaineille, ja ne laskevat kannustimia siirtyä päästöttömiin polttoaineisiin. Ne myös pahentavat öljyriippuvuutta tilanteessa, jossa fossiilisista polttoaineista on irrottauduttava.

“Kehysriihen päätökset ylläpitävät henkilöautoliikennettä, jota voitaisiin korvata joukkoliikenteellä, ja siten vaikeuttavat päästövähennysten saavuttamista liikenteessä. Tuki turpeelle ja sen varmuusvarastoinnille on käsittämätöntä ilmastotoimista peruuttamista tilanteessa, jossa Suomen hiilineutraaliustavoite on muutoinkin karkaamassa riittämättömien toimien takia”, sanoo ilmastoasiantuntija Nelli Immonen.

Hallitus päätti kehysriihessä tukea myös ydinvoimaa monin tavoin. Ydinvoima ei kuitenkaan ehdi auttaa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, ja ydinvoimaa turvallisemmat tuuli- ja aurinkovoima eivät tarvitse tukia. Hallituksen tavoitteena on edistää myös Kemijärvelle suunnitteilla olevien pumppuvoimaloiden rakentamista. Pumppuvoimalahankkeisiin liittyy merkittäviä ongelmia niin ympäristöllisesti kuin paikallisen hyväksyttävyyden näkökulmasta.

“Orpon hallitus haluaa tukien turvin runnoa eteenpäin taloudellisesti kannattamatonta uutta ydinvoimaa, jotta Suomi voitaisiin rakentaa täyteen sähkösyöppöjä datakeskuksia. Haitat, riskit ja vastuut tästä toiminnasta jäävät suomalaisille”, sanoo Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää.

Kehysriihen myönteistä päätöksiä olivat biokaasun tuotannon ja talojen energiaremonttien tukeminen sekä sekä Karjalan radan parannukset.

Lisätietoja:

Tapani Veistola, toiminnanjohtaja, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi
Hanna Halmeenpää, puheenjohtaja, 050 5644 122, hanna.halmeenpaa@sll.fi
Antti Heikkinen, ympäristöpäällikkö, 044 9010 461, antti.heikkinen@sll.fi
Nelli Immonen, ilmastoasiantuntija, 045 7885 2037, nelli.immonen@sll.fi

Ajankohtaista