5 syytä, miksi datakeskukset uhkaavat luontoa ja ilmastoa

Google ilmoitti keskiviikkona 9. syyskuuta Suomen historian suurimmasta investoinnista. Kyse on tietenkin datakeskuksista. Lisäksi Google on jo keskustellut Fortumin kanssa uuden ydinvoimalan rakentamisesta.

Vaikka tiedotustilaisuudessa Googlekin painotti massiivista lisätuulivoiman rakentamista, datakeskukset eivät ole vihreää siirtymää, vaan todella kaukana siitä. Ne vievät meitä kauemmas luontokadon ja ilmastokriisin torjumisesta myös Suomessa.

1. Datakeskukset kuluttavat valtavasti sähköä

Kantaverkkoyhtiö Fingrid on varoittanut, että Suomen sähkönkulutus uhkaa kasvaa peräti 40 prosenttia seuraavan viiden vuoden aikana. Kasvu johtuu pääosin uusista sähkösyöpöistä datakeskuksista. Tämä arvio tuli ennen Googlen ilmoitusta, joten on todennäköistä, että sähkönkulutus on kasvamassa tätäkin enemmän.

Joskus sähkönkulutuksen kasvu on järkevää – esimerkiksi silloin, kun kaukolämmön fossiilisia polttoaineita korvataan sähkökattiloilla. Datakeskukset ovat kuitenkin täysin uusi energiankulutuksen muoto, jonka suorat ja epäsuorat ympäristöhaitat ovat valtavat. 

Uuden energiantuotannon rakentaminen datakeskusten käyttöön ei ole ympäristöteko, vaikka kyseessä olisikin uusiutuva energia. Uusiutuvan energian infra vie tilaa ja aiheuttaa valtavasti luontokatoa, eikä Suomea voida täyttää tuulivoimaloilla datakeskusten takia. Ilmastokriisin ja luontokadon torjumisen takia energiankulutusta pitäisi laskea, ei lisätä.

Lisäksi datakeskukset vaativat täydellistä toimintavarmuutta. Pahimmillaan suuri sähköntarve johtaa siihen, että datakeskukset tukeutuvat fossiilisiin polttoaineisiin. Suomessakin varavoimaa on rakennettu fossiilisten varaan, ja maailmalta löytyy jo esimerkkejä datakeskuksista, jotka rakentavat omia, fossiilisilla polttoaineilla pyöriviä jättivoimalaitoksiaan.

2. Datakeskukset aiheuttavat luontokatoa

Suomessa datakeskusten tieltä hakataan usein metsää. Kun metsää hakataan datakeskusten tieltä, seurauksena on pysyvä metsäkato. Tämä heikentää luonnon monimuotoisuutta sekä pienentää elintärkeitä hiilinieluja ja -varastoja, mikä vaikeuttaa ilmastokriisin torjuntaa. Esimerkiksi Espoossa datakeskuksen tieltä on hakattu kaupunkilaisten virkistysmetsää, millä puolestaan on hyvinvointivaikutuksia paikallisille.

3. Öljy-yhtiöt hyödyntävät tekoälyä

Datakeskuksia rakennetaan etenkin tekoälyn tarpeisiin. Sen lisäksi, että datakeskusten rakentaminen ja pyörittäminen aiheuttavat ympäristölle haittaa, tuoreen tutkimuksen mukaan tekoälyn käyttö ylittää nämä haitat moninkertaisesti. Tekoälyn kiihdyttämästä öljyntuotannosta syntyvät päästöt ylittävät datakeskusten rakentamisen ja pyörittämisen päästöt pahimmillaan yli kymmenkertaisesti. Vaikka tekoälyä käytetään myös uusiutuvan energian kehittämiseen, nämä päästövähennykset eivät riitä kattamaan öljyteollisuuden aikaansaamia lisäpäästöjä.

Esimerkiksi jo vuonna 2019 Microsoft ja öljy-yhtiö ExxonMobil julkistivat tekoäly-yhteistyön, jonka mukaan öljyntuotantoa voitaisiin lisätä peräti 50 000 tynnyriä päivässä. Näin datakeskukset ja tekoäly tuottavat maailmaan lisää päästöjä. 

Tekoälyn arvioidaan tuottavan fossiiliyhtiöille jopa 430 miljardin euron voitot vuosina 2026–2030.

4. Kaivosten ympäristöhaitat

Datakeskusten vaatima tekniikka ei synny tyhjästä. Laitteistojen ja mikropiirien valmistukseen tarvitaan harvinaisia maametalleja, joiden louhiminen ja jalostaminen on ympäristölle tuhoisaa. Kaivostoiminta saastuttaa vesistöjä, kuluttaa energiaa ja tuhoaa paikallisia ekosysteemejä ympäri maailmaa.

5. Elektroniikkajäte ja vaaralliset myrkyt

Datakeskusten laitteistojen käyttöikä on erittäin lyhyt, usein vain muutamia vuosia. Tämä synnyttää valtavia määriä elektroniikkajätettä. Laitteet ja mikropiirit sisältävät ihmisille ja ympäristölle vaarallisia aineita, kuten lyijyä ja elohopeaa. 

Mitä Suomen pitäisi tehdä?

Datakeskusbuumi on ylikuumennut, se on selvää. Jos Suomi ei pian paina jarrua pohjaan, seuraukset alkavat näkyä suomalaisillekin varsin pian. Google on ostanut Loviisan ydinvoimalan kapasiteetista puolet 22 vuodeksi, mikä nostaa sähkön markkinahintaa. Lisää korotuksia sähkön hintaan on tulossa, mikäli kukaan ei jatkossakaan kontrolloi sitä, kuinka monta datakeskusta Suomeen mahtuu. 

Jos sähkön hinnan nousupainetta ei oteta tosissaan nyt, energiaköyhyyden määrä Suomessa lisääntyy. Energiaköyhyydellä tarkoitetaan kyvyttömyyttä suoriutua välttämättömistä lämmitys- ja sähkökustannuksista. 

Sähkön hinnan lisäksi vaikutukset näkyvät luonnossa. Esimerkiksi datakeskuksen takia hakattua lähimetsää ei saada takaisin.

Suomi tarvitsee nyt strategian, jolla datakeskusten haittoja minimoidaan, määrää säännellään ja sijaintia ohjataan pois luonnosta. Luonnonsuojeluliitto on ehdottanut seuraavaa:

1. Datakeskusten rakentamista on ohjattava valtakunnallisesti paikkoihin, joissa ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa luonnolle.
2. Ei uusia verotukia datakeskuksille. Googlen kaltaiset jättiyritykset eivät tarvitse veroeurojamme.
3. Ympäristövaikutukset on arvioitava jokaisen hankkeen kohdalla.
4. Datakeskusten tuottaman hukkalämmön hyödyntämisen on oltava ehto rakentamiselle. Hukkalämpöä ei saa ohjata vesistöihin, joissa se voi lisätä rehevöitymistä.

Monikansalliset kaivosyhtiöt ovat jo pitkään saaneet hyödyntää uusiutumattomia luonnonvarojamme ilman kunnollista korvausta tai edes verotusta. Esimerkiksi kaivosten ympäristöhaitat ovat jääneet suomalaisten maksettaviksi, kun taloudelliset hyödyt ovat valuneet muualle. Datakeskuksen kohdalla emme saa tehdä samoja virheitä.

Oona Lohilahti
Kirjoittaja on viestinnän asiantuntija