Luonnonsuojeluliiton lausunto valtion talousarviosta vuodelle 2027

HE 175/2026 vp Valtiovarainvaliokunnan maatalousjaostolle

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2027

Luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa seuraavaa:

• Luonnonsuojeluliitto korostaa, että maa- ja metsätalous on avainasemassa luontokadon ja ilmastokriisin pysäyttämisessä. Kuitenkin vuoden 2027 talousarvioesityksessä osoitetut keinot ovat täysin riittämättömiä pysäyttämään luontokadon etenemisen sekä tarttumaan uskottavasti romahtaneiden hiilinielujen korjaamiseen. Erityisesti hiilinielutilanne edellyttää muutoksia metsien käyttöön ja metsätalouteen sekä tukijärjestelmiin.
• Maatalouden elinkeinorakennetta tulisi laajentaa panostamalla muun muassa kosteikkoviljelyn tukemiseen sekä vahvempaan ravinteiden kierrätykseen. 

30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala

30.01. Hallinto ja tutkimus, 30.10. Maaseudun kehittäminen ja 30.20. Maa- ja elintarviketalous

Maa- ja metsätalousministeriö tulisi olla  avainroolissa luontokadon pysäyttämisessä sekä ilmastonmuutoksen etenemisen torjunnassa. Kuitenkin pääluokan 30. satsaukset luonnon tilan parantamiseen, vesien suojeluun ja hiilinielujen vahvistamiseen jättävät paljon toivomisen varaa.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla tunnistetaan perustellusti luontokato ja ilmastonmuutos keskeisiksi toimintaympäristön muutostekijöiksi. Ilmasto- ja luontokriisien ratkaisemisen tuisi näkyä myös vahvemmin hallinnonalan määrärahoissa. Hallinnonalan tulee siirtyä kohti kestävää luonnonvarojen käyttöä. jossa ilmastotavoitteet ja luontokadon pysäyttäminen ohjaavat taloudellisten tukien kohdentamista. 

Luonnonsuojeluliitto toteaa, että kaikessa luonnonvarojen käyttöön liittyvässä toiminnassa tulisi pyrkiä määrätietoisesti kohti Suomen hiilineutraaliutta sekä vaalimaan entistä vahvemmin luontoa ja vesistöjä. Maatalouden osalta tämä tarkoittaa huoltovarmuutta ylläpitävän elintarviketuotannon ja viljelijöiden toimeentulosta huolehtimisen ohella entistä vahvempia panostuksia ympäristötoimiin.

Maatalouden ilmastotyölle vahvan selkänojan tarjoaa vuonna 2021 toteutettavan CAP-suunnitelman hyväksymisen yhteydessä asetettu maatalouden 29 % maatalouden päästövähennystavoite. Hallituksen tulisi aidosti osoittaa, että se pyrkii saavuttamaan tämän tavoitteen. MTK:n ilmastotiekartan mukaisen tavoitteen edistymisen seurannan pohjalta tulee tarvittaessa myös säätää maataloustukipolitiikan toimeenpanoa. Monet toimet, jotka edistävät päästövähennystavoitteen saavuttamisessa auttavat myös luontokadon torjumisessa. 

Luonnonsuojeluliitto edelleen perään kuuluuttaa muutama vuosi  takaperin lähes valmiiksi tehdyn ilmastoruokaohjelman loppuun saattamista ja sen tavoitteiden toteuttamista. Ajankohta tälle olisi juuri oikea, kun ohjelma voitaisiin suoraan päivittää vastaamaan kansallisia ravitsemussuosituksia.

Luonnonsuojeluliitto myös muistuttaa, että hallituksen tulisi satsata kosteikkoviljelyyn, joka voisi avata aivan uusia elinkeinomahdollisuuksia alkutuotannolle. Haastavassa taloustilanteessa rahoitusta uusiin toimenpiteisiin voidaan kerätä esimerkiksi maankäytön muutosmaksun käyttöönotolla, jota on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön yhteistyöllä. 

Maatalouden tukia tulee myös uudelleenohjata entistä vahvemmin ympäristön tilan parantamista kannustavaan toimintaan. Satotasoja ja ympäristön tilaa voidaan parantaa samanaikaisesti. Esimerkiksi maanparannus- ja saneerauskasvien käyttö sekä jatkuvan kasvipeitteisyyden pinta-alan lisääminen auttavat sekä parantamaan maan kasvukuntoa että suojelemaan vesistöjä. Luonnonsuojeluliitto pitää välttämättömänä, että rahoitus maatalouden ympäristötoimille ekojärjestelmän ja ympäristökorvauksen osalta on tasolla, joka mahdollistaa CAP-suunnitelman valmistelun yhteydessä asetettujen pinta-alatavoitteiden saavuttamisen muun muassa edellä mainittujen toimenpiteiden osalta.

Luonnonsuojeluliitto erikseen myös muistuttaa luonnon monimuotoisuudelle tärkeiden perinnebiotooppien hoidolle osoitettavan riittävän rahoituksen välttämättömyydestä. Kaikki Suomen perinnebiotooppien luontotyypit ovat uhanalaisia.

Luonnonsuojeluliitto pitää myös tärkeänä, että ravinteiden kierrätyksen edistämiseen tuettaisiin entistä vahvemmin.Luonnonvarakeskuksen vuonna 2023 julkaistun raportin mukaan tehokkaalla kierrätyksellä voidaan kattaa 90 prosenttia kasvien fosforilannoituksen tarpeesta. Panostukset ravinteiden kierrätykseen ovat merkittävä huoltovarmuusteko ja tukevat muun muassa vesien suojelua. Ravinteiden kierrätyksellä on myös mahdollista edistää biokaasun tuotantoa maatalouden sivuvirroista. 

Luomutuotannolle osana Suomen maataloutta on asetettu selkeitä tavoitteita ja on tärkeää, että valtion talousarviossa esitetyt panostukset tukevat niiden saavuttamista. Luomulle parempien kannusteiden luomisella voidaan vähentää myös tuontilannoiteriippuvuutta ja siten vahvistaa huoltovarmuutta.

30.01.40 Maa- ja elintarviketalouden sekä luonnonvaratalouden huoltovarmuuden vahvistaminen, viennin edistäminen ja arvonlisän kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille on kirjattu: Määrärahaa saa käyttää elintarvikeviennin edistämiseen ja ruoka-alan arvoketjun kehittämiseen, kasvu- ja kuiviketurpeen sekä energiaturpeen huoltovarmuuden edistämiseen ja metsäsektorin arvonlisän kasvattamiseen.”

Momentilta voidaan rahoittaa kasvu- ja kuiviketurpeen käyttöä. Luonnonsuojeluliitto näkee, että turpeen käytön aika on ohi ja valtion harkinnanvaraista tukea tulisi myöntää vaihtoehtoisille, ympäristön kannalta kestävämmille raaka-aineille, joita käytetään kasvualustoina, kuivikkeina ja energiana.

30.01.05 Luonnonvarakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2v)

Luonnonsuojeluliitto korostaa Luonnonvarakeskuksen merkitystä riippumattoman tutkimuspohjan tuottajana erityisesti Suomen hiilinielujen ja metsien käytön arvioinnissa. Luken määräraha laskee noin miljoonalla eurolla. Päätöksenteko ilmasto- ja luontokriisin edellyttämistä toimista tarvitsee pitkäjänteistä ja riippumatonta tietopohjaa. Luken resurssien riittävyys on turvattava. 

30.40. Luonnonvaratalous

Luonnonsuojeluliitto muistuttaa tänäkin vuonna, että luonnonvaratalouden selvitysosassa mainitaan, että “Suomella on runsaiden ja kestävästi hoidettujen luonnonvarojen sekä korkeatasoisen osaamisen ansiosta hyvät edellytykset vastata kasvavaan kysyntään”.

Ylikulutamme luonnonvarojamme vuosittain, ja esimerkiksi maankäyttösektorin hiilinielut ovat romahtaneet muun muassa ylisuurten hakkuiden vuoksi. Luonnonvarataloutta edistettäessä tulee huomioida, ettei metsien käyttö nykyisellään ole kestävää ja kaiken toiminnan ja kehittämisen tulee tapahtua luonnon kantokyvyn rajoissa.

30.40.31. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentilla luonnonsuojeluliiton tarkempi huomio kiinnittyy momentilta tuettaviin vaelluskalahankkeisiin, joiden rahoitus on hiukan edellistä vuotta suurempi.. 

Tärkeän ja menestyksekkään NOUSU-ohjelman rahoitus on ollut  kuluvalla hallituskaudella on alhaisempi kuin edellisellä eduskuntakaudella, joten on hyvä, että rahoitusta on kasvatettu.

30.40.42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentin määrärahaan ei esitetä muutoksia. Luonnonsuojeluliitto kiinnittää huomiota erityisesti suurpetovahinkojen ehkäisemisen ja valvonnan resursseihin, jonka arvioitu osuus määrärahan käytöstä pysytellyt viimeiset 15 vuotta suunnilleen samalla tasolla (2009-2020 500 000 e, 2021- 750 000 e), huolimatta siitä, että suurpetokanta on ollut kasvussa ja palautetta vahinkojen ennaltaehkäisyn riittämättömistä resursseista on saatu mm. lammastiloilta toistuvasti. Esimerkiksi suurpetoaitojen käyttö on todettu tehokkaaksi petovahinkoja ennaltaehkäiseväksi toimenpiteeksi karjatiloilla. Niiden rahoittamisen lisääminen olisi kustannustehokasta petopolitiikkaa. 

30.40.44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)

Momentin määräraha kasvaa 2,5 miljoonalla eurolla yhteensä 38,7 miljoonaan euroon. Momentilta rahoitetaan Metka-tukia, jotka valtiontalouden tarkastusviraston mukaan “eivät ole olleet kaikilta osin yhdensuuntaisia monimuotoisuustavoitteen kanssa.” Tuet suosivat avohakkuisiin perustuvaa jaksollista metsätaloutta, ja niiden kautta on mahdollisuus rahoittaa esimerkiksi ilmastolle ja vesistöille haitallisten kunnostusojitusten suunnittelua. Momentin rahoitusta tulisi suunnata luonnon tilaa parantaviin toimiin. 

30.40.45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Luonnonsuojeluliitto pitää tärkeänä, että hallitus on vakiinnuttanut metsäluonnon hoidon edistämisen rahoituksen (METKA) korkeammalle tasolle, kuin se oli vielä edellisen Kemera-ohjelman aikana. On kuitenkin samaan aikaan huomionarvoista, että metsäluonnon hoitoon osoitetut resurssit ovat riittämättömät ja hyvin pienet verrattuna samaisesta METKA-järjestelmästä momentilta 30.40.44.  puuntuotantoonosoitetut tuet. 

Luonnonsuojeluliitto pitää hyvänä, että METSO-ohjelman rahoitusta MMM:n osalta on hieman kasvatettu.  

30.40.46. Valtionavustus Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v)

Luonnonsuojeluliitto esittää, että Metsäkeskuksen luonnonhoitotyön resursseja palautettaisiin. Metsätalouden luonnonhoitotoimien edistäminen on tärkeää luontokadon pysäyttämiseksi, ja tässä tulisi osoittaa enemmän rahoitusta myös viranomaistyöhön.

30.40. 47. Tuki joutoalueiden metsitykseen (siirtomääräraha 3 v)

Yleisesti Luonnonsuojeluliitto pitää maankäyttösektorin ilmastotoimia äärimmäisen tärkeinä. Tästä näkökulmasta on hyvä, että metsitystuki palautetaan keinovalikoimaan. Haluamme kuitenkin nostaa esiin esitykseen ja  joutoalueiden metsitykseen liittyviä ongelmakohtia, kuten tuen ristiriidan ennallistamistavoitteiden kanssa, joihin tulee kiinnittää huomiota. 

Maankäyttösektorin ilmastotoimet tulee valita siten, että niillä edistetään myös vesistö- ja luontotavoitteita, nyt metsitystuen osalta näin ei välttämättä ole. 

30.64. Metsähallitus

30.64.50. Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)

Luonnonsuojeluliitto esittää huolensa Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien yhä niukkenevista resursseista. On erittäin tärkeää, että viranomaistehtävien resurssit säilyisivät tasolla, joka ei vaarantaisi esimerkiksi Helmi- ja Sotka- ja NOUSU-ohjelmien luonnonhoito- ja ennallistamistoimia, luonnon virkistys- ja matkailukäytön palveluja,  tai luonto- ja erärikollisuuden ennaltaehkäiseviä ja valvontatoimia. Näiden tehtävien hoitamiseen tulee varata riittävät resurssit, mitä momentille jälleen esitetty määrärahaleikkaus ei edistä.

Lisätietoja: 

Liisa Toopakka, monimuotoisuusasiantuntija, 040 504 3989, liisa.toopakka@sll.fi