Luonnonsuojeluliiton lausunto valtion talousarviosta vuodelle 2027

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2027

HE 175/2026 vp Valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaostolle

Luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa seuraavaa:

Hallituksen esityksessä vuoden 2027 talousarvioksi osoitetut keinot ovat edelleen täysin riittämättömiä pysäyttämään luontokadon etenemisen sekä tarttumaan uskottavasti romahtaneiden hiilinielujen korjaamiseen ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Nykyrahoitustasolla ei pystytä täyttämään ennallistamisasetuksen tavoitteita. Samaan aikaan toisaalla esimerkiksi  ympäristölle haitalliset tuet sekä ympäristöhaittojen verotus pysyvät pääsääntöisesti ennallaan. Ympäristölle haitallisia tukia karsimalla ja ottamalla käyttöön ympäristöveroja voitaisiin rahoittaa ilmasto- ja luontotoimia ja kohdistaa aiheuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti ympäristöhaittojen kustannukset niiden aiheuttajalle

Erityisesti tulisi:

• vahvistaa ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen rahoitusta;
• vahvistaa luonnonsuojelun ja ennallistamisen rahoitusta;
• turvata ilmasto- ja luontopolitiikan toimeenpanon, seurannan ja vaikutusten arvioinnin resurssit;
• vahvistaa luonnollisia hiilinieluja;
• edistää rakennusten energiatehokkuutta ja fossiilisesta lämmityksestä luopumista; 
• vahvistaa kiertotaloutta ja vähentää luonnonvarojen ylikulutusta;
• varmistaa riippumattoman tutkimuksen ja asiantuntijatyön riittävät resurssit.

35. Ympäristöministeriön hallinnonala

Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että hallituksen talousarvioesityksen 2027 ympäristöministeriön hallinnonala ei vastaa riittävästi ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnan tarpeisiin. Hallitus ei käytä kunnolla viimeistä mahdollisuuttaan korjata kurssia luonnonsuojelun rahoituksessa, joka on ollut hallituskauden alusta lähtien selvästi aikaisempaa pienempi. 

35.01 Ympäristöhallinnon toimintamenot

35.01.01 Ympäristöministeriön toimintamenot

Suomi on sitoutunut ilmastokriisin ja luontokadon torjuntaan. Talousarvion esityksen määrärahoissa ei kuitenkaan näy vastaavaa panostusta. Päinvastoin, ympäristöministeriön toimintamenot laskevat vuoden 2026 talousarvion 38 miljoonasta eurosta 36,2 miljoonaan euroon vuonna 2027.

35.01.04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot

Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot laskevat 34,3 miljoonasta eurosta 30,2 miljoonaan euroon. Syke tuottaa keskeistä tietoa ympäristön tilasta ja tukee päätöksentekoa tutkimuksen ja asiantuntijatyön avulla. Luonto- ja ilmastopolitiikan vaikuttavuuden arviointi ja toimeenpanon seuranta edellyttävät ajantasaista tutkimustietoa. Luonnonsuojeluliitto pitää välttämättömänä, että Syken rahoitus turvataan ja ympäristön tilaan liittyvän tutkimuksen ja seurannan jatkuvuus varmistetaan.

35.01.65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon

Suomen luonnonsuojeluliitto pitää tärkeänä ja kiittää hallitusta, että ympäristöjärjestöjen avustusten taso on pidetty ennallaan. Luonnonsuojeluliitto kuitenkin huomauttaa, että momentilta avustusta hakevien järjestöjen määrä on kasvanut tasaisesti, joka myös luonnollisesti aiheuttaa avustuspotin jakautumisen suuremmalle joukolle ja siten avustussummien pienenemisen. 

35.10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu

35.10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu

On hienoa, että rahoitusta on tiukasta taloustilanteesta huolimatta kasvatettu METSO- ja Helmi-ohjelmien osalta. Haluamme kuitenkin huomauttaa, että luonnonsuojelun rahoitus on kaukana tasosta, jolla sen pitäisi olla luontokadon pysäyttämiseksi vaadittavien suojelu- ja ennallistamistoimien toteuttamiseksi. Vahva luonnonsuojelun rahoitus auttaa samalla torjumaan ilmastonmuutosta sekä edistämään vesistöjen hyvän tilan tavoitetta. Erityisesti maankäyttösektorin hiilinielujen romahtaminen edellyttää määrätietoisia lisäpanostuksia myös luonnonsuojeluun.

Ennallistamisasetuksen kautta Suomelle tulee velvoitteita luonnon tilan parantamiseksi ja säilyttämiseksi. Vaikka kansallista ennallistamissuunnitelmaa vasta laaditaan, pystyttäisiin tavoitteita jo täyttämään olemassa olevien ohjelmien kautta varmistamalla näiden riittävä rahoitus. 

Luonnonsuojelun ja esimerkiksi METSO- ja Helmi-ohjelmien rahoituksen lisäksi niiden toimeenpanoon tulee vaikuttamaan myös aluehallinnon uudistus ja suojeluohjelmia maakunnissa toteuttavien elinvoimakeskusten luonnonsuojeluviranomaisten riittävät resurssit. 

35.10.21. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentti sisältää luonnonsuojelun kannalta hyvin tärkeitä toimia, kuten Helmi-ohjelman ja METSO-ohjelman toimeenpanoon ja esimerkiksi Luontopaneelin toimintaan. Luonnontieteeseen pohjautuva päätöksenteko on välttämätöntä luontokadon ympäristökriisien ratkaisemiseksi. 

Hienoa, että momentilla panostetaan vaelluskalaesteden poistoon Helmi-ohjelman kautta.  

35.10.22. Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentin rahoitus säilyy ennallaan, vaikka määrärahalla rahoitetaan laajasti ilmastopolitiikan valmistelua ja toimeenpanoa, ympäristöhallinnon kehittämistä sekä kiertotaloutta. Kiertotalouden edistämiseen ja luonnonvarojen käytön vähentämiseen tarvitaan nykyistä vahvempia panostuksia. 

35.10.23. Itämeren ja vesien suojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Rahoitus momentilla säilyy ennallaan. Momentilta tuetaan myös Saaristomeren suojelutyötä, jonka rahoituksen reilu vahvistaminen olisi todella tarpeen varsinkin, kun hallitus jatkoi lantapoikkeuksen käyttöä, joka lisää vesistöjen ravinnekuormitusta. 

35.10.52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)

Vuodelle 2027 momentin rahoitus jatkaa laskuaan. Vuodelle 2027 on esitetty 3,4 miljoonan euroa pienempi rahoitus kuin mitä on käytettävissä yhteensä vuonna 2026, 6,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2025. 

Luonnonsuojeluliitto moittii erityisesti kansallispuistojen sekä luonto- ja kulttuurikohteiden rahoituksen leikkaamista tänäkin vuonna 1,1 miljoonalla eurolla. Tämä ei ole oikea suunta, koska luonnon virkistyskäyttö on ollut tasaisessa kasvussa ja sillä on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia väestön terveyteen ja hyvinvointiin. Huomautamme myös, että kansallispuistojen ja muiden virkistyskäyttökohteiden retkeilyrakenteiden ylläpitämisellä on ollut tärkeä työllistävä vaikutus paikallisesti.

Metsähallituksella on edellä mainittujen lisäksi myös erittäin tärkeä rooli luontokadon pysäyttämisessä.

35.10.61. Vesien- ja ympäristönhoidon tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentin rahoitusta lisätään vuoden 2026 tasosta 1,9 miljoonalla eurolla, joka on erittäin tärkeää, sillä lisäys kohdistuu Saaristomeren tilan parantamiseen. Tämä hallitusohjelman mukainen lisärahoitus on tarpeellinen, mutta kokonaisuudessaan edelleen riittämätön, ja lisätoimia tarvitaan jatkossakin vesienhoidon toimenpiteisiin.

35.10.63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentin rahoitusta kasvatetaan 4 miljoonalla eurolla. Tämä on tervetullut lisäys, mutta erityisesti kustannusten noustessa se ei ole vielä riittävä varmistamaan METSO-ohjelman tavoitteisiin pääsemistä . Riittävät resurssit tulee varmistaa erityisesti yksityismaiden vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelun toteuttamiseen koko Suomen alueella. 

Talousarvioon tulisi varata rahat METSO-ohjelman nykyisen tavoitetason (n. 8 000 hehtaaria vuodessa) saavuttamiseen. 

35.20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

35.20.59 Avustukset asuinrakennusten energiatehokkuuden edistämiseksi

Luonnonsuojeluliitto pitää energiatehokkuuden rahoitusta tärkeänä. Tuet tulee kohdistaa energiankulutusta ja päästöjä vähentäviin toimiin. Energiatehokkuustoimia tulee toteuttaa erityisesti siellä, missä niillä voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä.

Fossiilisesta lämmityksestä luopumista tulee edelleen edistää tehokkailla ohjauskeinoilla. Suomessa on vuoteen 2023 asti tuettu öljylämmityksestä luopumista asuinrakennusten ja kuntien kiinteistöjen osalta. Öljylämmityksestä luopumisen avustus olisi tärkeää palauttaa, sillä tuki on oikeudenmukainen ja tehokas toimi laskea päästöjä ja edistää merkittävästi siirtymää puhtaampiin lämmitysjärjestelmiin. 

35.20.55 Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3v)

Talousarvioesityksen mukaan momentin rahoitusta kasvatetaan noin 2,6 miljoonalla eurolla edellisvuodesta, mikä on tarpeellista rakennusten korjaamisen edistämiseksi. Momentin rahoitus kohdistuu erityisesti rakennusten esteettömyyteen liittyviin korjauksiin ja muutoksiin. Korjausavustukset ovat tärkeitä rakennusten elinkaaren pidentämiseksi ja rakennusten muuntamiseksi nykyasumisen vaatimusten mukaisiksi. Rakennusten ylläpitokorjaukset ja korjaaminen esteettömäksi ovat tärkeää rakennuskantaa ylläpitävää toimintaa, joka vähentää painetta uudisrakentamiseen, ja siten osaltaan hillitsee luonnonvarojen kuluttamista.

Lisätietoja: 

Liisa Toopakka, monimuotoisuusasiantuntija, 040 504 3989, liisa.toopakka@sll.fi 

Nelli Immonen, ilmastoasiantuntija, 045 7885 2037, nelli.immonen@sll.fi