Villiruokablogi osa 2: Oodi nokkoselle

Nokkosella on hyvä aloittaa villiyrttiharrastus. Suurin osa tunnistaa sen jo valmiiksi. Nokkosta on helppo löytää, sillä se saapuu pientareille, pelloille, seinustoille ja moniin muihin paikkoihin ensimmäisenä. Sen tunnistaa muun muassa vastakkaisista sahalaitaisista lehdistä ja lehtiruodin sekä lehden alapinnan poltinkarvoista.

Jotkut sissit poimivat nokkosta paljain käsin, mutta itse kyllä käytän hanskoja. Nokkosen voi käyttää nopeasti ryöpättynä tai säilöä vaikka kuivattuna jauheena. Talvella sitä voi lisäillä vaikka lettu- ja sämpylätaikinoihin. Se sisältää lähes kaikkea hyvää, mitä ihminen kaipaa: kalsiumia, rautaa, C-vitamiinia, valkuaisaineita, hiilihydraatteja ja niin edelleen. Ei turha ja viheliäinen kasvi ollenkaan, vaan täydellinen herkku!

Oma suosikkini on tällä hetkellä nopea nokkospesto:

• Noin litra pestyjä ja ryöpättyjä nokkosia
• Noin 1 dl paahdettuja kurpitsansiemeniä
• Noin 2 rkl kapriksia
• Noin 3/4 dl oliiviöljyä
• Puolikkaan sitruunan mehu
• Hieman nokkosen ryöppäysvettä
• 3 valkosipulin kynttä
• Hieman suolaa ja pippuria

Ryöppää nokkoset kaatamalla niiden päälle kiehuvaa vettä, kiehauta. Paahda kurpitsansiemenet ja lisää pannulle nokkoset, pilkotut valkosipulinkynnet ja pari ruokalusikallista nokkosen kiehautusvettä. Sekoita pannulla noin minuutin ajan. Kaada seos ja loput aineet tehosekoittimeen ja soseuta.

Nokkospesto sopii hyvin pastan kanssa, leivän päällä tai dippinä.

Lue myös villiyrittiblogin ensimmäinen osa keräilijän lyhyistä ohjeista täältä. Kolmannessa osassa on ohje maitohorsma-ketunleipäpastaan. Neljännessä osassa opetellaan tunnistamaan vuohenputki ja valmistetaan vuohenputkisipsejä.

 

Paloma Hannonen

Kirjoittaja on suojeluasiantuntija

Lisätietoja