Marjatuomipihlaja

Amelanchier alnifolia

Suositeltavuus: Seuraa leviämistä

Marjatuomipihlajan marjoja. — Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0

Suositeltavuus:

Seuraa leviämistä

Kasvityyppi:

Marja/hedelmä, Pensas

Luonnonkasvi:

Ei luonnonvarainen

Maaperä:

Multava

Valontarve:

Aurinko

Korkeus:

150–400

Kukan väri:

valkoinen

Kukinta-aika:

touko–kesäkuu

Marjatuomipihlaja eli saskatoon kukkii runsaasti keväällä tarjoten ravintoa mehiläisille. Oppaassamme se saa kuitenkin vain yhden sydämen, koska se saattaa levitä luontoon ja muodostua haitalliseksi vieraslajiksi tulevaisuudessa.

Marjatuomipihlaja menestyy nykyisin parhaiten vyöhykkeillä I–VI. Kasvi kukkii valkoisin pölyttäjiä houkuttelevin kukin touko-kesäkuussa. Loppukesällä kypsyvät miedonmakuiset mustikkamaiset marjat kannattaa mahdollisuuksien mukaan kerätä syötäväksi. Marjat maistuvat myös linnuille, jotka siten levittävät siemeniä ja marjatuomipihlaja saattaakin tulevaisuudessa muuttua haitalliseksi vieraslajiksi (vrt. isotuomipihlaja, A. spicata). Kokemuksia kasvin ympäristöön leviämisestä on Suomessa ainakin Mustilassa. Ruotsissa marjatuomipihlaja on luokiteltu kohonneen vieraslajiriskin kasviksi.

Taimia on Suomessa yleensä hyvin saatavilla taimistoista ja puutarhamyymälöistä. Suosittelemme kuitenkin valitsemaan pihalle jonkin muun alkukesällä kukkivan puun tai pensaan, esimerkiksi metsätuomen (Prunus padus) tai pihlajan (Sorbus aucuparia).

Kasvioppaaseen