Pölyttäjät

Mihin pölyttäjiä tarvitaan?

Suomessa pölyttäjinä toimivat pääasiassa hyönteiset, jotka kukkien mettä tai siitepölyä kerätessään huolehtivat samalla pölytyksestä eli kukintojen hedelmöittymisestä kuljettamalla kukkien emilehdille siitepölyä. Tärkeimmät luonnonvaraiset pölyttäjämme ovat kimalaiset, erakkomehiläiset, perhoset, kukkakärpäset ja kovakuoriaisiin kuuluvat kukkajäärät. Pölytys mahdollistaa kasvien lisääntymisen ja samalla myös marjojen ja hedelmien muodostumisen. Onnistunut pölytys vaikuttaa paitsi siemenien ja sadon määrään, myös niiden laatuun.

Noin 90 % maailman kukkivista kasvilajeista on riippuvaisia tai hyötyy eläinten pölytyksestä. Näin pölyttäjät ylläpitävät erilaisia elinympäristöjä ja ravintoketjuja, jotka tarjoavat resursseja muille lajeille. Pölyttäjien merkitys ekosysteemien toiminnalle, luonnon monimuotoisuudelle ja meille ihmisille onkin korvaamaton.

Ravinteikasta ruokaa pölyttäjiltä

Yli 75 % ihmisen tuottamista ravintokasveista on ainakin osin riippuvaista hyönteispölytyksestä. Etenkin marjojen, hedelmien, useiden vihannesten, pähkinöiden ja öljykasvien tuotanto vaatii usein hyönteispölytyksen. Näin pölyttäjät turvaavat ihmisille useiden vitamiinien ja mineraalien saannin. Suomessa muun muassa metsämarjat mustikka ja puolukka ovat riippuvaisia etenkin mesipistiäisistä.

Myös useiden muiden ihmisen hyödyntämien luonnontuotteiden saanti riippuu pölyttäjistä – tällaisia ovat esimerkiksi pölytyksestä riippuvaisista luonnonkasveista saatavat lääkeaineet, biopolttoaineet ja kuidut. Pölyttäjillä ja niiden ylläpitämillä maisemilla on myös kulttuurista, henkistä ja virkistyksellistä merkitystä ihmisille.

Luonnonvaraisten pölyttäjien määrä on vähentynyt

Useissa eri puolilla maailmaa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu pölyttäjähyönteisten monimuotoisuuden vähentyneen. Tarkan tilannearvion tekeminen on kuitenkin haastavaa, sillä seurantatietoa eri pölyttäjäryhmistä on saatavilla hajanaisesti.

Kansainvälisen luontopaneelin IPBES:n vuonna 2016 julkaiseman arviointiraportin mukaan pölyttäjien määrä on vähentynyt alueellisella ja paikallisella tasolla eri puolilla maailmaa. EU:n alueella ainakin kolmasosa mesipistiäis-, perhos- ja kukkakärpäslajeista vähenee tällä hetkellä ja kymmenesosa mesipistiäisistä ja perhosista on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Pölyttäjien väheneminen uhkaa myös ruoantuotantoa ja huoltovarmuutta.

EU:n tavoite on pysäyttää luonnonvaraisten pölyttäjien katoaminen vuoteen 2030 mennessä. Globaalin pölyttäjäkadon syitä ovat sopivien elinympäristöjen katoaminen, kemikaalit, tarhattujen lajien aiheuttama kilpailu resursseista, rehevöitymisen aiheuttama ravintokasvien väheneminen, taudit ja loiset sekä vieraslajit.

Miksi pölyttäjät ovat uhanalaisia Suomessa?

Suomessa eri pölyttäjäryhmien osalta yleiskehitystä ei ole pystytty arvioimaan, sillä riittävän kattavaa seurantatietoa on saatavilla lähinnä päivä- ja yöperhosista. Uhanalaisuusarvioinneissa 2000-luvulla on kuitenkin havaittu, että uhanalaisten lajien määrä on kasvanut kaikissa tärkeimmissä pölyttäjäryhmissä; lähes joka viides mesipistiäinen ja perhonen onkin uhanalainen. Uhanalaistuneita lajeja on etenkin perinneympäristöjen sekä metsien paahdeympäristöjen lajistossa.

Pölyttäjiin kohdistuu Suomessakin useita paineita. Maankäytön muutokset etenkin maatalousympäristöissä mutta myös metsissä, soilla ja kaupungeissa ovat johtaneet pölyttäjille sopivien elinympäristöjen vähenemiseen. Muita pölyttäjiin kohdistuvia uhkatekijöitä ovat meilläkin kemikaalit, taudit ja loiset, vieraslajit sekä ilmastonmuutos.

Näin voit auttaa pölyttäjiä

Jätä puolet pihasta pölyttäjille

Puutarhat houkuttelevat pölyttäjiä etenkin taajamissa ja kaupungeissa. Suurkaupungeissa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että erilaisia mesipistiäisiä voi olla kotipihoilla jopa enemmän kuin kaupunkia ympäröivällä intensiivisesti viljellyllä maaseudulla. Tärkeintä pölyttäjien kannalta on luonnoltaan monimuotoisten viheralueiden pinta-ala sekä yhteydet toisiin viheralueisiin ja luontoalueisiin. Voit olla itse osa pölyttäjien verkostoa perustamalla luontopihan – helpointa on laiskotella ruohonleikkurin kanssa ja antaa osan pihanurmesta villiintyä pölyttäjien ravintobuffetiksi, sillä juuri luonnonkukat ovat pölyttäjillemme kaikkein tärkeimpiä ravinnonlähteitä. Mikset varaisi puolet pihasta pölyttäjille?

Puolusta pölyttäjiä

Suomen omakotitalojen pihojen yhteenlaskettu pinta-ala (1500 km²) vastaa 33 kansallispuiston yhteenlaskettua pinta-alaa. Jos kaikki jättäisivät puolet pihastaan pölyttäjille, vaikutus olisi valtava. Nappaa talteen vinkkimme, kuinka voit puolustaa pölyttäjiä.

lue lisää

Osallistu talkoisiin

Vanhat perinneympäristöt ovat erityisen tärkeitä monille harvinaistuneille luonnonkasveille, erakkomehiläisille ja perhosille. Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykset järjestävät vuosittain lukemattomia niitty- ja vieraslajitalkoita näiden uhanalaisten elinympäristöjen pelastamiseksi.

Haluatko mukaan hoitamaan vaikka omaa lähiketoasi niiton tai haravoinnin merkeissä? Talkoisiin ovat tervetulleita kaikki ja apukäsille on aina tarvetta. Tapahtumista tiedotetaan Suomen luonnonsuojeluliiton tapahtumakalenterissa.

Havainnoi pölyttäjiä

Pölyttäjien havainnointi tekee mielelle hyvää – esimerkiksi perhosten seuraaminen vähentää tutkitusti ahdistusta. Havainnointi tarjoaa myös mahdollisuuden uuden oppimiseen kun sekä erilaiset lajit että niiden elintavat tulevat vähitellen tutuiksi. Lisäksi vapaaehtoisten tekemät havainnot ovat arvokkaita tutkijoille ja ympäristöviranomaisille. Suomessa lajitiedon keruu onkin pitkälti vapaaehtoisten havainnoitsijoiden varassa ja meillä on pitkä perinne etenkin perhosten seurannassa.

Viime vuosina kansalaisten avulla on kerätty tietoa myös kimalaisista. Pölyttäjien seurantaan kaivataan erityisesti sitoutuneita vapaaehtoisia, mutta kevyempikin havainnointi on hyödyllistä ja onnistuu esimerkiksi osallistumalla vuosittain kesäkuussa järjestettävään pölyttäjäviikonloppuun. Innokas aloitteleva havainnoitsija voi osallistua vaikkapa kimalaisseurantaan.

Lisätietoa kimalaisten seurannasta löytyy Suomen ympäristökeskuksen verkkosivuilta.

10 yleistä pölyttäjää

Tunnistatko nämä yleiset pölyttäjälajit?

lue lisää

Toivo kotipaikkakunnaltasi pölyttäjätekoja

Suomessa kunnat ja kaupungit ylläpitävät merkittäviä määriä viheralueita ja yhä useampi kunta on kiinnostunut huomioimaan pölyttäjät niiden hoidossa. Lyhyeksi leikatut puistonurmet ja ulkomaalaisista koristekasveista koostuvat istutukset ovat kuitenkin edelleen valtavirtaa – usein vanhoista tottumuksista, rutiineista ja työohjeistuksista johtuen.

Mitä enemmän kunta saa asukkailta toiveita pölyttäjätekoihin liittyen, sitä todennäköisemmin niitä lähdetään toteuttamaan. Mikäli oma kotipaikkakuntasi tekee jo pölyttäjiä huomioivia tekoja, niistäkin kannattaa antaa kiitosta. Yhteyttä voi ottaa vaikkapa kunnan viherkunnossapidon yksikköön tai ideoita jättää osallistavan budjetoinnin kautta. Myös kuntalaisaloitteella voi herätellä päättäjiä huomioimaan pölyttäjät. Olemme laatineet valmiita aloitepohjia, joita voit hyödyntää kuntalaisaloitteen tekemiseen. Aloitteet löytyvät Puolusta pölyttäjiä -verkkosivuiltamme.

Vaadi kunnaltasi pölyttäjätekoja

Kunnat ylläpitävät merkittäviä määriä viheralueita. Niillä onkin hyvät edellytykset edistää pölyttäjien hyvinvointia rakennetussa ympäristössä.

lue lisää