Kimalainen pajun kukinnossa.

Puolusta pölyttäjiä

Kuva: AdobeStock
Hohtosinisiipi. Kuva: Titta Vikstedt

Puolet pihasta pölyttäjille

Me tarvitsemme pölyttäjiä: maailmanlaajuisesti yli 75 % ravintokasvien sadosta on pölyttäjien ansiota. Monet pölyttäjät ovat uhanalaistuneet maankäytön muutosten seurauksena – etenkin niittyjen ja ketojen katoamisen myötä. Pölyttäjien elinympäristöjä uhkaa myös kaupungistuminen.

Yksityispihat ovat tärkeä osa viheralueverkostoa. Ne kytkevät pölyttäjien luontaisia elinympäristöjä toisiinsa ja ovat pinta-alansakin puolesta on merkittäviä. Esimerkiksi omakotitalojen pihojen yhteenlaskettu pinta-ala (1500 km2) vastaa 33 kansallispuiston yhteenlaskettua pinta-alaa. Kun tähän lisätään taloyhtiöiden pihat, puistot ja tienvarret, ovat ratkaisun avaimet käsissämme.

Voimme auttaa pölyttäjiä lisäämällä luonnon monimuotoisuutta kotipihoilla, puistoissa ja muilla viheralueilla. Se ei ole edes vaikeaa – pitkälle päästään jo hoitoa vähentämällä. Annetaan nurmikoiden ja tienpientareiden rehottaa, pajujen ja vanhojen puiden kasvaa sekä lehtien jäädä lojumaan!

Ryhdy toimeen – voit puolustaa pölyttäjiä monella tapaa. Pienetkin teot auttavat.

Kimalainen imee mettä maitohorsmasta.
Kuva: Erkki Makkonen
Nokkosperhonen
Eerik Voimanen
Kuvassa kaksi talkoolaista haravoi lehdesniityllä.
Kuva: Outi Neuvonen
Lähikuva sarviorvokkien istutuksesta puutarhaan.

Uusi, ilmainen Pölyttäjäkasviopas auttaa sinua valitsemaan kauniita ja helppohoitoisia kasveja, jotka todella auttavat pölyttäjiä.

Kuva: Adobe Stock
perinnemaisematalkoot
Perinnemaisematalkoot Seitsemisessä. Kuva: Tommi Taipale

Pölyttäjiä autetaan talkoilla

Kaikki Suomen perinneympäristöt eli kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet ovat uhanalaisia, ja myös niissä elävät pölyttäjähyönteiset ovat harvinaistuneet. Luonnonsuojeluliiton piirit ja paikallisyhdistykset järjestävät vuosittain kymmeniä niitty- ja vieraslajitalkoita perinneympäristöjen ja muiden uhattujen luontotyyppien pelastamiseksi.

Talkoista tiedotetaan Luonnonsuojeluliiton tapahtumakalenterissa, ja niihin ovat kaikki lämpimästi tervetulleita!

Ajankohtaista

  • kimalainen lupiinissa
    Kuva: Tapio Kujala

    Viisi syytä, miksi kaunista lupiinia pitää torjua

    Lupiini kukkii komeasti kuten moni puutarhalaji. Se ei kuitenkaan pysy pihapiireissä, vaan leviää luontoon. Se uhkaa kimalaisia ja muita pölyttäjiä eri tavoin. Komealupiini onkin haitallinen vieraslaji.

    LUE LISÄÄ: Viisi syytä, miksi kaunista lupiinia pitää torjua
  • Kunnat ja kansalaiset pölyttäjien puolelle

    Suomen luonnonsuojeluliitto edistää Priodiversity LIFE -hankkeessa pölyttäjien elinolosuhteita rakennetuissa ympäristöissä. Tässä blogikirjoituksessa Suomen luonnonsuojeluliiton hankepäällikkö Titta Vikstedt tarkastelee omaa kotikaupunkiaan pölyttäjien silmin ja haaveilee pölyttäjäystävällisistä kaupungeista.

    LUE LISÄÄ: Kunnat ja kansalaiset pölyttäjien puolelle
  • pikkukäenrieskoja ja muita kevään kukkijoita

    10 kevään kukkijaa – kasvaako pihallasi näitä pölyttäjien rakastamia kukkia?

    Kevät on täällä ja eteläisessä Suomessa kukkien nuput avautuvat jo kohti aurinkoa. Löytyykö pihaltasi näitä upeita kukkijoita? Vaalimalla kevätkukkia autat talviunilta heräileviä pölyttäjiä.

    LUE LISÄÄ: 10 kevään kukkijaa – kasvaako pihallasi näitä pölyttäjien rakastamia kukkia?

Hankkeen rahoittajat

Puolusta pölyttäjiä -sivut on toteutettu osana Suomen luonnonsuojeluliiton Priodiversity LIFE -hanketta, jonka budjetti on 1 milj. euroa. Hankkeen päärahoittaja on Euroopan unioni, ja lisäksi sitä rahoittavat MMM, Ylöjärven kaupunki ja Naantalin kaupunki.

Verkkosivujen sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan unioni, CINEA tai muut hankkeen rahoittajat ole vastuussa aineistojen sisältämien tietojen käytöstä.

Maa- ja metsätalousministeriön logo