Meidän vuotemme 2025
Tällä sivulla kerromme, mitä olemme yhdessä saaneet aikaan vuonna 2025. Kaikkea tätä ei olisi voitu tehdä ilman jäsenten, lahjoittajien ja yhteistyökumppaneiden tukea.
Puheenjohtajan tervehdys
Vuosi 2025 muistetaan vuodenaikoihin nähden poikkeuksellisista sääoloista – pitkä kylmä kevät, kesäviikkojen kuuma hellejakso, ennätyslämmin syksy, lumeton alkutalvi. Joulun jälkeen riehui vielä Hannes-myrsky, joka oli vaikutuksiltaan viime vuosikymmenten pahimpia.
Me suomalaisetkin kohtaamme ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat poikkeukselliset ilmiöt nyt omassa arjessamme. Siihen täytyy sopeutua ja edistää kaikkia niitä keinoja, joilla hidastetaan ilmastonmuutosta. Tätä Luonnonsuojeluliitto tekee kaikin voimin.
Tärkeä osa sopeutumista on luonnon tilan parantaminen, ennallistaminen. Suomen omaa suunnitelmaa heikentyneiden ekosysteemien tilan parantamiseksi on valmisteltu koko vuosi 2025. Mitä parempi on metsien, soiden, vesistöjen, tunturikankaiden ja kaikkien elinympäristöjen tila, mitä suurempi on niiden lajikirjo, sitä varmemmin luonto ja lajisto voivat sopeutua muutoksiin.
Näytä koko teksti
Viime vuonna toteutettiin Luonnonsuojeluliiton Puolusta pölyttäjiä -hanketta osana laajaa Priodiversity LIFE -monimuotoisuushanketta. Liitto teki metsien kartoituksia, ilmoitti lain tai sertifikaattien vastaisista hakkuista ja piti esillä metsien hiilinielujen merkitystä ja vanhojen metsien suojelutavoitetta. Jatkoimme myös vesivoima- ja kaivosteollisuuden epäkohtiin puuttumista, kirjoitimme EUn komissiolle ja oikeusasteisiin kriittistä palautetta ja teimme parhaamme ympäristöä koskevaan lainsäädäntöön vaikuttamiseksi.
Kesällä 2025 varmistui myös EU-rahoitus ACWA LIFE Actions for Waters from Source to Sea -hankkeelle. Luonnonsuojeluliitto edistää hankkeessa kansalaisten osallistumista vesien- ja merenhoitoon, viestii Itämeren ja vesien tilasta sekä osallistuu vesi- ja meripolitiikkatyöhön vuosina 2026–2030. Soiden ennallistajana Luonnonsuojeluliitolla on jo merkittävä asema – olemme tähän mennessä ennallistaneet yhdessä yrityskumppaneidemme kanssa yli 2000 hehtaaria suota, mikä on heti valtion jälkeen maan toiseksi suurin ennallistusten määrä.
Toimimme kattavasti koko Suomessa ja vaikutamme ruohonjuuresta ministereihin ja meppeihin saakka. Paikallistoimijamme ovat järjestäneet lukuisia retkiä, ottaneet kantaa oman alueensa ja lähiluontonsa ympäristökysymyksiin ja esittäneet parempia ratkaisuja kiistanalaisten hankkeiden toteutukselle. Luonnonsuojeluliiton asiantuntijat ovat tavanneet lukuisia päättäjiä ja huolehtineet luonnon äänen kuulumisesta kansallisen mittaluokan foorumeilla. Koulutuksia on järjestetty niin vapaaehtoisille kuin työntekijöillemmekin.
Omaan muistiini Luonnonsuojeluliiton vuodesta 2025 mieleen ehkäpä pysyvimmin jää kaksi taistelua. Kaivosveron korotuksen puolesta teimme kaiken voitavamme, ja se kannatti! Eduskunta korotti kaivosveron vihdoin kelvolliselle tasolle.
Kamppailuun uhanalaisen suden puolesta Luonnonsuojeluliitto niin ikään pisti peliin kaiken. Eduskunnan enemmistö jätti kuitenkin järkipuheen ja luontodirektiivin säädökset tylysti huomiotta. Tässä asiassa ei viimeistä sanaa suinkaan vielä ole sanottu. Asiaan palataan ja Luonnonsuojeluliitto jatkaa uutteraa tehtäväänsä luonnon ykköspuolustajana/edunvalvojana!
Suuri kiitos kaikille kanssakulkijoille ja tukijoukoille! Jatketaan työtä ympäristön hyväksi!
Hanna Halmeenpää
Hallituksen puheenjohtaja
Suomen luonnonsuojeluliitto on luonnonsuojelijoiden liitto.
Suomen luonnonsuojeluliitto kutsuu suomalaisia mukaan yhteiseen työhön luontomme puolesta. Yhdessä saamme aikaan muutoksia.
32 068
jäsentä, lahjoittajaa ja yritystukijaa suojeli luontoa kanssamme
19 501
luonnonystävää pääsi luontoon ja tapahtumiin mukanamme
146
yhdistystä ja 15 piiriä suojeli lähiluontoa eri puolilla Suomea
Suomen luonnonsuojeluliiton tuotot ja kulut vuonna 2025
Luonnonsuojeluliiton ja koko norppakonsernin talous eteni budjetin mukaisesti, ja varainhankinnassa onnistuttiin toimintaympäristön epävakauksista huolimatta.
Saimaannorppa on entistä ainutlaatuisempi
Saimaalla polskii nyt yli 500 saimaannorppaa. Suojelutyö tuottaa tulosta, mutta norpan tulevaisuus ei ole vielä turvattu. Liiton vaikuttamistyö norpan puolesta jatkuikin vahvana niin työryhmissä kuin Saimaan rannoillakin.
Vuonna 2025 Luonnonsuojeluliitto kolasi yhteensä lähes 50 apukinosta sekä osallistui keinopesän testaamiseen ja asentamiseen. Saimaasta tehtiin norpalle turvallisempaa paikkaa jakamalla 120 norppaturvallista Saimaa-katiskaa vapaa-ajan kalastajille. Samalla norpalle vaarallisia verkkoja saatiin pois sen elinalueilta.
Viime vuonna päättyi Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hanke. Luonnonsuojeluliiton ympäristökasvatustyö tavoitti viiden vuoden aikana lähes 27 000 lasta, nuorta ja kasvattajaa.
Saimaannorppa hyväksyttiin tieteellisesti omaksi itsenäiseksi lajiksi. Saimaannorppa on siis vielä ainutlaatuisempi eläin kuin olemme aiemmin tienneet!
Kaarina Tiainen
Saimaannorppa-asiantuntija
Metsiä suojataan valvontatyöllä
Suomen luonnonsuojeluliitto valvoo, että FSC-sertifikaattiin sitoutuneet metsäyhtiöt noudattavat sertifikaatin vaatimuksia. Vuonna 2025 Luonnonsuojeluliitto tarkisti maastossa 125 FSC-sertifioidun kohteen metsänkäyttöä. Lähes puolella kohteista havaittiin rikkeitä sertifikaatin sääntöjä vastaan. Havainnoista tehtiin virallisia valituksia yhtiöiden auditoijille ja pelisääntöjä täsmennettiin maastokäynneillä. Työn vaikutukset näkyvät: yhtiöt ovat palkanneet uusia ympäristöasiantuntijoita ja sitoutuneet parantamaan toimintaansa.
Lisäksi Luonnonsuojeluliitto kartoitti kaksi laajaa, useiden satojen hehtaarien kokoista korkean suojeluarvon aluetta Sallassa ja Suomussalmella. Kun metsäyhtiöt tietävät näiden alueiden rajat, ne eivät voi hankkia puuta sieltä rikkomatta FSC-sertifikaattia.
FSC-valvontatyön tavoitteena on saada yhtiöt noudattamaan sertifikaattia kaikissa metsissään, jolloin arvokkaimmat metsäkohteet säästyvät hakkuilta myös silloin, kun luonnonsuojelijat eivät ehdi väliin. Työ on kustannustehokasta ja toimii!
Tuuli Hakulinen
Hankepäällikkö
Erävoitto Itämerelle
Vuonna 2025 Itämeri sai tärkeän erävoiton, kun hallinto-oikeus päätti Haminan akkumateriaalitehtaan ympäristöluvasta jätetyistä valituksista. Päätöksen mukaan tehtaan on vähennettävä sulfaattipäästöjään 90 %:sti. Sulfaatin pitoisuutta koskeva päätös oli odotusten mukainen. Hallinto-oikeuden päätöksestä on kuitenkin valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, sillä päätös jätti vielä merkittävän riskin vesistön pilaantumiselle. Oikeus ei puuttunut esimerkiksi tehtaan metallipäästöihin, vaikka alumiinipäästöt ovat merkittävät, eivätkä metallit katoa vesistöstä koskaan.
Itämeri sai erävoiton, kun hallinto-oikeus muutti Haminan akkumateriaalitehtaan lupaa siten, että tehtaan on vähennettävä sulfaattipäästöjään 90 %.
Hannes Koljonen
Ympäristöoikeuden asiantuntija
Kaivosvero ylös
Vuoden suurimpiin voittoihin kuului Orpon hallituksen päätös nostaa kaivosveroa. Sen tuotto nousee 31 miljoonasta eurosta noin 100 miljoonaan. Luonnonsuojeluliitto on ajanut ensin kaivosveroa ja sen säätämisen jälkeen veron nostoa vuosia. Kaivosvero peritään kaikilta kaivosyhtiöiltä, ja veron on tarkoitus korvata uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä Suomen valtiolle. Kaivosteollisuus lobbasi voimakkaasti veronkorotusta vastaan.
Liitto ajoi kaivosveron korottamista mediassa, sosiaalisessa mediassa, lakiesitystä koskevin lausunnoin, eduskunnan valiokuntien kuulemisissa ja vaikuttajaviestinnällä. Kaivosteollisuus puolestaan lobbasi voimakkaasti ja isolla rahalla veronkorotusta vastaan. Lopulta hallituksessa onneksi järki voitti.
Tapani Veistola
Toiminnanjohtaja
2600 ehdokasta metsien puolelle
Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luontoliiton käynnistämä sitoumus lähimetsien suojelemiseksi sai laajaa kannatusta kuntavaaleissa. Yli 2600 kuntavaaliehdokasta 189 kunnasta sitoutui edistämään lähimetsien suojelua. Heistä noin 1200 valittiin valtuutetuiksi tai varavaltuutetuiksi.
Esimerkiksi Karkkilan luonnonsuojeluyhdistys käytti vaalivaikuttamisessaan lähiluontositoumusta. Jopa 26 karkkilalaista kuntavaaliehdokasta eri puolueista allekirjoitti sitoumuksen – ja heistä 16 tuli valituiksi uuteen valtuustoon. Karkkilan 31 kaupunginvaltuutuista niukka enemmistö onkin nyt lähiluonnon suojelijoita. Esimerkki osoittaa kuntavaalityön voiman.
Konkreettista luonnonsuojelutyötä
110 metsiensuojelijaa koulutettiin
110 metsien ystävää on käynyt kattavan, monivaiheisen Luonnonsuojeluliiton ja Luontoliiton Kotimetsän puolustajat -koulutuksen viimeisen 1,5 vuoden aikana. Koulutuksen yhteydessä kartoitettiin kymmeniä kuntien ja seurakuntien metsiä ja löydettiin yli 1000 hehtaaria suojelunarvoisia metsiä.
2000 ennallistettua suohehtaaria täyteen
Luonnonsuojeluliitto on viimeisen viiden vuoden aikana ennallistanut yli 2000 hehtaaria suota. Nyt ne toimivat suoluonnon monimuotoisuuden ydinalueina. Vuonna 2025 ennallistettiin Ristijärven Liejusuota, Puolangan Myllypuron suoaluetta ja Lapinlahden Sarasuota. Lisäksi Puolangan Huuhkajapuron alajuoksulla ja Tupakkipurolla palautettiin taimenen elinympäristöjä.
43 700 neliötä pölyttäjien elinympäristöjä
Vuonna 2025 pölyttäjäystävällisen ympäristönhoidon edistäminen kunnissa pääsi toden teolla vauhtiin. Ylöjärven ja Naantalin 43 700 neliön pilottialueilla toteutettiin konkreettisia hoitotoimia: vanhoja nurmialueita muutettiin niityiksi ja kylvettiin luonnonkasvien siemeniä.
Suomen Luonnon lukijoita
236 800
Suomen Luonto levittää tietoa luonnosta ja luonnonsuojelusta. Voitot menevät lyhentämättöminä luonnonsuojeluun.
Vuonna 2025 Luonnonsuojeluliiton kustantama lehti Suomen Luonto tavoitti 236 800 henkilöä. Sosiaalisessa mediassa Suomen Luonto oli vuoden lopulla aikakauslehdistä suurin 282 237 seuraajan someyleisöllään.
Syksyn numero 7/2025 oli Itämeri-teemanumero, jonka välissä oli Itämeren uhanalaista lajistoa esittelevä Elävä Itämeri -juliste.
Suomen Luonnon digissä tarjonta kehittyi ja runsastui, ja yhdistelmätilausten osuus kaikista tilauksista jatkoi kasvuaan. Verkossa julkaistiin muun muassa kolme digiekstraa eli isoa juttukoostetta: huhtikuussa aiheena olivat Villivihannekset, kesäkuussa Mökkipihan lajit ja syyskuussa julkaistiin Itämeri-teemanumeron yhteydessä Elävä Itämeri -digiekstra. Luonnon ääni -podcastsarjassa julkaistiin 10 jaksoa. Suomen Luonnon uutiskirje kasvatti tilaajamääränsä, joka vuoden lopulla ylitti jo 20 000 tilaajan rajan.
Luonnonsuojeluliitolla someseuraajia
235 000
Jo 235 000 suomalaista seuraa Luonnonsuojeluliittoa somessa! Instagramissa Suomen luonnonsuojeluliitto on Suomen suurin ympäristöjärjestö. Some-kanavillamme keskustellaan, virkistytään ja inspiroidutaan luonnosta sekä kommentoidaan ja ruoditaan päivän politiikkaa.
Vuonna 2025 Priodiversity LIFE -hankkeeseen liittyvä pölyttäjäsisältö kiinnosti seuraajia erityisen paljon. Vieraslajikimppuhaaste kutsui ihmiset mukaan tekemään kesän ihanimman luontoteon.
Uutisnostoja
Isohaaran vesivoimalaitoksen lyhytaikaissäännöstely on voimalaitoksen vesiluvan vastaista
Suomen luonnonsuojeluliitto, liiton Lapin piiri ja Villilohi ry vaativat Pohjois-Suomen aluehallintovirastoa kieltämään Kemijoen Isohaaran voimalaitoksen lyhytaikaissäännöstelyn, koska se on voimalaitoksen vesitalousluvan vastaista. Vesivoiman lyhytaikaissäännöstelyssä veden virtaamaa muutetaan norpeasti ja rajusti jopa useita kertoja päivässä, mikä aiheuttaa haittaa sekä luonnolle että vesistön virkistyskäytölle.
Metsähallitus aikoo hakata luonnonmetsää, jota metsäteollisuuskin pitää liian arvokkaana hakattavaksi
Metsähallitus suunnittelee Suomussalmella hakkuita Harsuvaaran luonnonmetsään. Suomen luonnonsuojeluliiton kartoituksessa Harsuvaaralta löytyi FSC-metsäsertifikaatin mukainen korkean suojeluarvon (HCV) alue, jollaisista vastuullisen metsätalouden FSC-sertifikaattiin sitoutuneet metsäyhtiöt eivät osta puuta. Siitä huolimatta valtion oma yhtiö, Metsähallitus Metsätalous Oy, etenee hakkuusuunnitelmansa kanssa.
Laitonta ja törkeää metsästyslain muutosta ajetaan eduskunnassa läpi ennätysnopeasti
Suomen luonnonsuojeluliitto tyrmää eduskunnan käsittelyssä olevan metsästyslain muutoksen. Esityksessä on perustuslaillisia ja EU-oikeuteen liittyviä ongelmia. Sadan suden metsästys uhkaa romahduttaa lajin kannan. Lisäksi ilveksen, karhun ja saukon metsästys pelkällä pyyntikiintiöllä poronhoitoalueen eteläpuolella ilman perusteltuja pyyntilupia rikkoo räikeästi EU:n luontodirektiiviä.
Luonnon puolesta – yhdessä
Monimuotoisen luonnon puolesta
”Haluan tukea Suomen luonnonsuojeluliittoa, koska koen sen luotettavaksi ja laadukkaaksi järjestöksi. Toivon, että tuellani mahdollistetaan rikkaan ja monimuotoisen luonnon pysyvyyttä, jotta jälkipolvemme voivat siitä nauttia.”
Johanna Isopuro
Kuukausilahjoittaja
Lahja luonnolle ja luonnonsuojelulle
”Laitan joka vuosi Suomen luonnonsuojeluliiton kautta lahjoituksena joululahjan luonnolle. Ajattelen, että se on edes pieni kiitos kaikesta siitä mitä itse saan luonnosta. Se on kiitos liiton luonnonsuojelutyöstä. Ja ehkä samalla lahjasaajina ovat myös kaikki kaltaiseni luonnosta nauttivat luonnon ystävät.”
Anu Brask
Kertalahjoittaja
Suomen luonnon säilyttämisen puolesta
”Olen jäsen voidakseni tukea Suomen luonnon säilymistä. Osallistumalla paikallistoimintaan voin olla mukana vaikuttamistyössä ja tehdä omalta osaltani jotakin luonnon hyväksi. Sen lisäksi pääsen esimerkiksi retkeilemään mukavassa porukassa!”
Senni Korhonen, Vaasa
Jäsen ja vapaaehtoinen
Tuloksia yritysyhteistyöllä
Suomalainen Kirjakauppa tukee työtä suomalaisen luonnon monimuotoisuuden puolesta
”Vastuullisuus on yrityksellemme keskeinen arvo – niin ympäristön kuin yhteiskunnan hyvinvoinnin näkökulmasta. Vaalimme aidosti suomalaisten lukutaitoa ja lukuintoa, ja uskomme, että se on myös avain kestävään tulevaisuuteen, myös luonnon hyvinvoinnin kannalta. Meille on suuri ilo tarjota myymälöissämme aineettomia lahjoja Suomen luonnon puolesta.”
Marianne Welling
Suomalainen Kirjakauppa
Vuonna 2025 Suomalaisen Kirjakaupan myymälöihin ilmestyivät lahjoituskortit, joilla on mahdollista osoittaa tukensa Luonnonsuojeluliiton työlle suomalaisen luonnon monimuotoisuuden puolesta. Lahjoituskorttien ohella Suomalainen Kirjakauppa on toiminut Luonnonsuojeluliiton pitkäaikaisena kumppanina saimaannorpan suojelutyössä. Suomalaisen Kirjakaupan myymälöistä on jo vuosien ajan löytynyt norppatuotteita, joiden tuottoja on käytetty suomalaisen luonnon hyväksi.
Luonnonsuojeluliiton kumppanit vuonna 2025
Luonnonsuojeluliiton kannatusyritykset 31.12.2025
- A.Vogel Oy
- Brainflight Oy
- Break Sokos Hotel Levi
- Certia Oy
- Colerus Oy
- data&mie Oy
- Ekologo Oy
- Eläinklinikka Norppa
- Espina Oy
- Foto Fennica Oy
- GreenStar Hotels Oy
- Gronlund Palvelut Oy
- Hagson-Provitek Oy
- Joog it Oy
- Kaasu ja Sammutinhuolto Heiskanen Oy
- KH-Partio Oy
- KO-KO-A tuotteet Oy
- Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO
- Kotka Maretarium Oy
- Kuusakoski Oy
- kannettavatietokone.fi
- LSS Long Special Services Ltd. Oy
- Lucky Bird Bikes
- Mainostalo Mainospuu Oy
- Meribottles
- More Joy Oy
- Murrosmedia
- Norppa Art
- OAC Finland Oy
- Omase
- Original Sokos Hotel Arina
- Painava sana oy
- Palokan apteekki
- Pihailo Oy
- Pure Waste Textiles Oy
- Raisionkaaren Teollisuuspuisto Oy
- Seravo
- Skarppi Kirjoituspalvelut
- Feel Vivid
- Stella Maria Oy
- Studio Andrei Oy
- Suomalainen Kirjakauppa
- Suomen Kirjailijaliitto r.y.
- Suomen Liikuntasalihuolto Oy
- Talo Events Oy
- Telemast Nordic Oy
- Termex-Eriste Oy
- TST-Tarkastus
- Tuija Brilli tmi
- Turun TAITO-koulutus Oy
- Uniresta Oy
- Untuvikkopuoti Oy
- Vallilan Heili
- Viher-Arkki
- WL-Done Oy
6 000 000
euroa aurinkoenergiahankkeisiin
Ympäristömerkittyä energiaa
Tavoitteena maailmanlaajuinen energiamurros
EKOenergia on Suomen luonnonsuojeluliiton hallinnoima kansainvälinen uusiutuvan energian ympäristömerkki. EKOenergia-merkittyä energiaa käytetään yli 80 maassa. Vuonna 2025 toivotimme tervetulleeksi 31 uutta valtuutettua energianmyyjää 16 eri maasta. Hyväksyttyjen voimalaitosten määrä kasvoi noin 7 750:stä yli 9 100 laitokseen.
Merkin avulla edistämme maailmanlaajuista energiamurrosta monella tavalla. EKOenergia-merkki on konkreettinen väline yksityishenkilöille, yrityksille ja julkisyhteisöille siirtyä pois fossiilisista energialähteistä ja kannustaa samalla muita kuluttajia toimimaan vastuullisesti.
Vuonna 2025 myönsimme yli kuusi miljoonaa euroa Ilmastorahastostamme 16 aurinkoenergiahankkeelle Afrikassa ja Aasiassa. Jatkoimme myös Ukrainan tukemista ohjaamalla 100 000 euroa ukrainalaisille uusiutuvaa energiaa edistäville organisaatioille.
Julkaisimme Solar and nature can go hand in hand -oppaan. Sen tavoitteena on tiedottaa aurinkovoimaloiden luontovaikutuksista ja tarjota keinoja haittojen lieventämiseen.
Toiminnassa oli mukana 15 Euroopan solidaarisuusjoukkojen (ESC) vapaaehtoista ja yksi harjoittelija. Ohjelman historian aikana vapaaehtoisia on ollut jo sata!
Vastuullisia tuotteita
Luontokaupan tuotoilla tuetaan Luonnonsuojeluliiton työtä
Vuonna 2025 Luonnonsuojeluliiton norppatuotteille riitti kysyntää sekä kuluttajien että yritysasiakkaiden keskuudessa. Luontokaupan oma verkkokauppa toimitti 7 707 tilausta ja myymälässä tehtiin 956 ostosta.
Luontokaupan verkkokauppa siirrettiin keväällä uudelle alustalle, mikä mahdollisti useiden uusien toimintojen käyttöönoton. Näihin kuului muun muassa lahjoitusmahdollisuus kassalla, jonka avulla kerättiin vuoden aikana 8,5 tuhatta euroa Luonnonsuojeluliitolle. Valikoimaa päivitettiin tukemaan Luonnonsuojeluliiton visuaalista uudistusta.
Loppuvuodesta valmistauduttiin toimitilojen muuttoon ja täysin uudistetun myymälän avaamiseen Helsingin Kalasatamaan.
82 720
euroa luonnonsuojeluun
667
asiakasta vuonna 2025
Ympäristöopas yrityksille
Ekokompassi auttaa yrityksiä keskittymään oikeisiin asioihin
”Missionamme on olla pk-yritysten paras apu ympäristötyöhön. Autamme yrityksiä tunnistamaan, miten oma toiminta vaikuttaa luontoon, ja miten hiilijalanjäljestä voidaan siirtyä kohti positiivista hiilikädenjälkeä.”
Heidi Salonen
toimitusjohtaja
Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä tarjoaa selkeän polun ja käytännön työkalut pk-yrityksille ympäristötyön toteuttamiseen. Palvelu auttaa tunnistamaan keskeisimmät ympäristövaikutukset ja asettamaan konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet. Jokainen asiakas saa tuekseen asiantuntijan ja valmiit resurssit ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi ja positiivisen kädenjäljen vahvistamiseksi. Ekokompassin omistaa Suomen luonnonsuojeluliitto.
Näytä koko teksti
Vuoden aikana Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän otti käyttöönsä 112 uutta organisaatiota, ja vuoden 2025 loppuun mennessä Ekokompassia käytti yhteensä jo 667 yritystä ja yhteisöä.
Yleinen kasvava kiinnostus ympäristöasioiden edistämiseen vahvisti Ekokompassin kasvua. Liikevaihto nousi miljoonaan euroon ja yritys teki historiansa parhaan liikevoiton ja tuloksen. Se kertoo kysynnän ympäristövastuun ohjaukseen jatkuvan tasaisen vahvana.
Keskeisimpänä uudistuksena vuonna 2025 lanseerattiin Ekokompassi-sertifikaatin uusi kriteeristö vastaamaan muun muassa tiukentuvaa EU-lainsäädäntöä ja vastuullisuusraportoinnin vaatimuksia.