Ylikulutus
Luonnonvarojen ylikulutus on juurisyy maailmanlaajuisille ympäristökriiseille. Luonnonsuojeluliitto tavoittelee kohtuutaloutta maapallon kantokyvyn rajoissa, joka rakentuu kestävien, luonnon monimuotoisuutta, vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta edistävien ratkaisujen varaan.
Nykytilanne numeroina
1.8.
Maailman ylikulutuspäivä vuonna 2024 oli 1.8.
6.4.
Suomen ylikulutuspäivä vuonna 2025 oli 6.4.
257
Kotimainen materiaalien kulutus oli 257 miljoonaa tonnia vuonna 2022.
7,7
Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki oli vuonna 2021 7,7 tonnia CO2e.
Ylikulutus on Suomessa EU:n kärkiluokkaa
Suomalainen materiaalien kulutus on suurinta koko EU:ssa, jopa kolminkertaista EU:n keskiarvoon nähden. Vastaavasti kierrätettyjen materiaalien käyttö on Suomessa EU:n alhaisinta. Suomalaisten ylikulutuspäivä taas on sijalla 25 koko maailman kattavassa vertailussa.
Materiaalikulutus ei ole vähentynyt Suomessa lainkaan 2010-luvun alun jälkeen Tilastokeskuksen. Myös EU-tasolla luonnonvarojen kulutus on maailmanlaajuisessa vertailussa korkeaa eikä ylikulutus osoita merkkejä pienenemisestä.
Suomessa suurimmat kulutetut luonnonvarat ovat ei-metalliset mineraalit ja biomassa. Niiden käytöllä on haitallisia vaikutuksia sekä luontoon että ilmastoon.
Suomalaisten kotitalouksien kulutuksen keskimääräinen hiilijalanjälki on pienentynyt lähes puolella 2000-luvun aikana. Muutoksen taustalla on tuotannon kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen Suomessa ja ulkomailla. Eniten päästöjä aiheuttavat asuminen, liikkuminen, elintarvikkeet ja muut tavarat ja palvelut. Suomalaisten kotitalouksien kasvava kulutus ja kulutuksen suuntautuminen hieman päästöintensiivisempiin tuotteisiin on kuitenkin syönyt osan tuotannossa saavutettujen päästövähennysten vaikutuksesta.
Sitran 1,5 asteen elämäntavat -selvityksen mukaan globaalisti kestäväksi arvioitu taso vuoteen 2030 mennessä on 2,5 tonnia eli toisin sanoen suomalaisen keskiarvohiilijalanjälkeä per henkilö pitäisi pienentää nykyisestä kolmannekseen. Suunta on siis oikea, mutta työtä on vielä edessä.
Suomessa on kehitetty myös luontojalanjäljen laskentaa. Luontojalanjäljen mittarina käytetään osuutta maailman lajeista, jotka ovat riskissä kuolla sukupuuttoon (globally potentially disappeared fraction of species, PDF). Siinä huomioidaan ilmastonmuutoksen lisäksi myös maankäyttö, saasteet, luonnonvarojen hyödyntäminen ja vieraslajien leviäminen.
Elämää kantokyvyn rajoissa
Kuuntele podcast-jakso, jossa pohditaan ylikulutusta. Romahtaako talousjärjestelmä, jos kulutusta leikataan? Tuoko kulutus onnea?
Tavoitteemme
1.
Luonnonsuojeluliitto tavoittelee kohtuutaloutta maapallon kantokyvyn rajoissa.
2.
Luonnonsuojeluliitto tavoittelee ympäristölle haitallisista tuista luopumista.
3.
Luonnonsuojeluliitto kannattaa kulutusperäisten päästöjen sääntelyä.
4.
Luonnonsuojeluliitto kannattaa lentoveroa.
Ylikulutus on ympäristöongelmien juurisyy
Kulutusyhteiskunnalla on edessään perustavanlaatuinen ekologinen jälleenrakennus, ja Suomi voi juuri nyt näyttää kestävän talouden suuntaa muille. Ensi vaiheessa se edellyttää ympäristölle haitallisten tukien lopettamista ja rahoituksen suuntaamista kestävästi. Materiaalinen ylikulutus tulee korvata ympäristöllisesti kestävällä kohtuutaloudella, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja jossa ihmisten hyvinvointi ja elämän merkityksellisyys kukoistaa.
Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä kulutuksen päästöt, lentoliikenteen ja tavaratuonnin piilopäästöt on saatava ilmastosääntelyn piiriin.
Haluamme panostaa palveluihin ja paikallistalouteen, kuten lähiruokaan ja kotimaan luontomatkailuun sekä korkean jalostusasteen tuotteisiin, materiaalitehokkuuteen sekä tuotteiden korjattavuuteen ja kierrätettävyyteen/kiertotalouteen.
Kestävää kulutusta on osaltaan tavoiteltava tietoa lisäämällä. Jakamistalous on tuotava kohtuutalouden rinnalle. Tuotteisiin tulee saada pakolliseksi hiilijalanjälkimerkintä, joka heijastuu hintaan esimerkiksi kestävän kehityksen arvonlisäverotuksen kautta. Varoituksia voisi lisätä korkeapäästöisiin tuotteisiin.
Luontovelka erääntyy
Olemme eläneet velaksi. Tilit on pian tasattava tai taloudeltamme katoaa pohja. Luontovelka maksetaan talouspolitiikkaa korjaamalla.
Mikä kohtuutalous?
Kohtuutalouden peruslähtökohtana on, että maapallon kantokyky luo reunaehdot, joihin talouden on sopeuduttava. Tavoitteena on talousjärjestelmä, joka tuottaa oikeudenmukaista hyvinvointia ympäristön asettamissa rajoissa.
Suuri osa aikamme ympäristöongelmista juontaa juurensa markkinatalouden perusajatukseen, jonka mukaan talouden tulee kasvaa äärettömästi, jotta yhteiskunta ei romahda. Kohtuutalous suhtautuu kriittisesti tähän talouskasvun ideologiaan ja kyseenalaistaa talouden kulttuurisen ylivallan.
Kohtuullisempaa taloutta edistävien toimintamallien ja poliittisten päätösten lisäksi kohtuuden saavuttaminen vaatii myös arvojen ja asenteiden muutosta. Kulutuksen, materialismin ja kasvun korostamisen tilalle tarvitaan hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä vaaliva kohtuuden kulttuuri. Talous on palautettava aidosti välineen asemaan.
Kohtuusklubi Uudellamaalla
Uudellamaalla kokoontuu Kohtuusklubi, joka on verkosto kaikille kestävästä elämäntavasta kiinnostuneille.
Näin toimimme
Haastamme kohtuutalouteen
Luonnonvarojen ylikulutus, ilmastonmuutos, talous- ja velkakriisit sekä kasvava eriarvoisuus ovat aikamme suuria haasteita, jotka pakottavat tarkastelemaan taloutta uusin silmin. Kohtuutalouden peruslähtökohtana on, että maapallon kantokyky luo reunaehdot, joihin talouden on sopeuduttava. Tavoitteena on talousjärjestelmä, joka tuottaa oikeudenmukaista hyvinvointia ympäristön asettamissa rajoissa.
Olemme järjestäneet erilaisia tapahtumia ja seminaareja kohtuutaloudesta ja tuomme kohtuuden näkökulman kaikkiin pöytiin, joissa vaikutamme. Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri pyörittää Kohtuusklubia eli kulutuskriittistä toimintaryhmää, joka tavoittelee luonnonvarojen kohtuullista käyttöä.
Vaadimme ympäristölle haitallisista tuista luopumista
Fossiilisten polttoaineiden tuet ja muut ympäristölle haitalliset tuet hidastavat siirtymää ilmastoa viilentävään Suomeen. Ne myös ylläpitävät luontokatoa kiihdyttävää toimintaa. Suurin ympäristölle haitallinen verotuki on puun polton verotuki. Myös turpeen polttoon kannustetaan verotuella. Osa metsätalouden tuista on ympäristölle haitallisia.
Vaikutamme valtion budjettiin ympäristölle haitallisista tuista luopumiseksi. Joitain haitallisia tukia on karsittu hallituskaudelta 2019–2023 lähtien, mutta työtä on vielä valtavasti jäljellä. Lue Luonnonsuojeluliiton kommentti vuoden 2025 valtion budjettiehdotukseen ja ympäristölle haitallisiin tukiin.
Tuomme Suomeen lentoveroa
Ehdotamme, että Suomi ottaa käyttöön monien muiden Euroopan maiden tavoin lentoveron, jolla hillittäisiin lentoliikenteen päästöjen erittäin nopeaa nousua. Verotulot tulisi kohdistaa ilmastonmuutosta hillitsevien liikennemuotojen tukemiseen. Vuonna 2024 tehdyn kyselyn mukaan 64 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että päästöjen vähentämiseksi pitäisi ottaa käyttöön lentovero.
Muistutamme myös maakuntalentojen tukemisen haitoista.
Aineistot
-
2015
Kasvunvara on käytetty –Kohtuutalouden ratkaisut
Julkaisu on tiivis tietopaketti kohtuutaloudesta. Sen tarkoituksena on antaa tavalliselle ihmiselle työkaluja puhua taloudesta ja eväitä viedä kohtuuden kulttuuria eteenpäin.
-
2014
Haitalliset tuet kestävän kehityksen esteinä
Raportissa kerrotaan, mitä Suomen luonnonsuojeluliitto selvitti haitallisista tuista ja mitä ehdotamme toimenpiteiksi päättäjille
”Kaiken A ja O on luonnonvarojen ylikulutuksen lopettaminen. Eikä se tarkoita suomalaisten hyvinvoinnin heikkenemistä, vaan sen edellytysten turvaamista. Se tarkoittaa hyvää elämää yhden maapallon rajoissa.”
Hanna Halmeenpää
Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja
Ajankohtaista
-
Kuva: Paul Stevens |
Ylikulutuksen hinta on luontokato
LUE LISÄÄ: Ylikulutuksen hinta on luontokatoMarraskuussa Black Week -viikko yllyttää kuluttamaan houkuttelevilla alennushinnoilla. Kulutuskeskeisessä kasvutaloudessamme ylikulutus on kuitenkin ongelma vuoden jokaisena päivänä. Tuotteiden todellisia hintoja ei mitata euroissa, vaan luontokadon määrässä.
-
Kuva: Oona Lohilahti |
Luonnonsuojeluliiton vastaukset hallitustunnustelijan kysymyksiin
LUE LISÄÄ: Luonnonsuojeluliiton vastaukset hallitustunnustelijan kysymyksiinHallitustunnustelija, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, on esittänyt puolueille kysymyksiä hallitusneuvotteluihin lähdön edellytyksistä. Myös Luonnonsuojeluliitto vastaa kysymyksiin ympäristön näkökulmasta. Ilmaston kuumeneminen ja luontokato liittyvät olennaisesti myös talouteen ja Suomen taloudelliseen liikkumavaraan nyt ja tulevaisuudessa, minkä takia näitä asioita ei voi sivuuttaa neuvotteluissa.
-
|
Kova luonto: Elämä kantokyvyn rajoissa
LUE LISÄÄ: Kova luonto: Elämä kantokyvyn rajoissaUusiutumattomista luonnonvaroista puhutaan paljon, mutta viime vuonna me suomalaiset kulutimme myös maapallon tuottamat uusiutuvat luonnonvarat loppuun jo maaliskuun aikana. Minkälaista elämämme olisi maapallon kantokyvyn rajoissa?Vieraana Luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja Hanna Halmeenpää, joka puntaroi jaksossa myös omaa kulutustaan.
Lausunnot
Lisää tietoa
Tärkeitä linkkejä luonnonvarojen kulutuksesta.
Sitran 1,5-asteen elämäntavat
Tilastokeskuksen tietoja kotimaisesta luonnonvarojen käytöstä vuonna 2022.
Materiaalitilinpito
Tilastokeskuksen tietoja kotimaisesta luonnonvarojen käytöstä vuonna 2022.
Ylikulutuspäivien vertailu
Suomalaisten ylikulutuspäivä on sijalla 25 koko maailman kattavassa vertailussa.
Ole yhteydessä
-
Hanna Halmeenpää
Liittohallituksen puheenjohtaja
+358 50 5644 122
hanna.halmeenpaa@sll.fi
Liity kuukausilahjoittajaksi
Luonto tarvitsee sitkeitä puolustajia. Kuukausilahjoittajana suojelet suomalaisia elinympäristöjä ja lajeja.
Tee kertalahjoitus
Kertalahjoitus on nopea tapa auttaa luontoa. Jokainen lahjoitus on tärkeä.
Tule mukaan
Suomen luonnonsuojeluliiton toiminta kattaa koko maan. Etsi lähin paikallisyhdistys ja liity mukaan!