
ACWA LIFE
ACWA LIFE -hankkeen tavoitteena on parantaa Itämeren ja Suomen sisävesien tilaa. Konkreettisilla toimilla vähennetään maalta vesistöihin tulevien ravinteiden määrää. Hanke toteutetaan vuosina 2026–2033.
Hanketiedot
Kesto
2026–2033
Suomen luonnonsuojeluliitto mukana 2026–2030
Kohdealue
Viestintä, koulutukset ja vaikuttamistyö: Koko Suomi
Vesien kunnostustoimet pilottialueilla (valuma-alueet):
Laihianjoki, Etelä-Pohjanmaa
Temmesjoki, Pohjois-Pohjanmaa
Mynälahti, Varsinais-Suomi
Porvoonjoki, Uusimaa
Virtasalmi-Joroisten kalatalousalue, Pohjois-Savo
Yhteyshenkilö
Anna Soirinsuo, Itämeri- ja vesiasiantuntija
Seuraa hanketta muualla
Hankkeen tavoitteet
ACWA LIFE -hankkeen tavoitteena on parantaa Itämeren sekä Suomen järvien, jokien ja purojen tilaa kokonaisvaltaisesti. Hankkeessa keskitytään valuma-alueisiin, koska kaikki maalla tapahtuva toiminta, kuten maa- ja metsätalous, hulevedet, teollisuus ja jätevedet, vaikuttavat vesistöihin. Tarkoituksena on parantaa vesienhallinnan suunnittelua ja vakiinnuttaa toimivat käytännöt yleiseen käyttöön.
Suomen ja EU:n tavoitteena on puhtaat ja ekologisesti hyvässä tilassa olevat vedet vuoteen 2027 mennessä. Tavoitteeseen ei olla kuitenkaan pääsemässä. Tiellä ovat olleet erityisesti poliittiset ja käytännölliset esteet, kuten rahoituksen puute, riittämättömät toimet maalla ja osittain vanhentunut lainsäädäntö sekä tukijärjestelmä. Nyt nämä pullonkaulat on tarkoitus raivata tieltä.
Hankkeen aikana tehdään konkreettisia toimia, joilla vähennetään ravinteiden pääsyä vesistöihin. Parhaat ja kustannustehokkaimmat toimintatavat pyritään saamaan yleiseen käyttöön. Toimenpiteet ovat maanomistajille ja toimijoille vapaaehtoisia ja lähtökohtaisesti ilmaisia.
Ravinteiden valumista estetään esimerkiksi tukkimalla huonosti kasvavien turvemetsien ojia ja tekemällä kosteikkoja sekä kaksitasouomia. Samalla pidetään huoli, ettei toimista ole merkittävää haittaa esimerkiksi maa- ja metsätaloudelle.
Suomen luonnonsuojeluliiton tavoitteena on kertoa menetelmien toimivuudesta, vaikuttaa lainsäädäntöön ja kehittää tukia toimivimmiksi. Lisäksi tuomme esiin, kuinka puhtaat ja hyvinvoivat vedet parantavat luonnon monimuotoisuutta ja uhanalaisten lajien elinolosuhteita.
Kohdealueet
Vesistökuormitusta vähentävät toimet tehdään viidellä valuma-alueella eri puolilla Suomea. Pilottialueet ovat Laihianjoki Etelä-Pohjanmaalla, Temmesjoki Pohjois-Pohjanmaalla, Mynälahti Varsinais-Suomessa, Porvoonjoki Uudellamaalla ja Virtasalmi-Joroinen Pohjois-Savossa. Virtasalmi-Joroisten alue on kalatalousalue.
Suomen luonnonsuojeluliitto tukee Itämeren valuma-alueella sijaitsevien piiriensä ja yhdistystensä vesiensuojelutyötä paikan päällä ja verkossa. Viestintää ja vaikutustyötä tehdään koko Suomessa.
Hankekumppanit
Hankkeessa on mukana järjestöjä, tutkimuslaitoksia, säätiöitä ja viranomaisia ympäri Suomen. Hanketta koordinoi Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus.
Toimijoita on yhteensä 15: Elinvoimakeskukset (Etelä-Pohjanmaa, Uusimaa, Itä-Suomi, Lounais-Suomi, Pohjois-Suomi, Lappi), Lupa- ja valvontavirasto, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus (Syke), Luonnonvarakeskus (Luke), Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Suomen metsäkeskus, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, John Nurmisen säätiö, Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry, Luonnontieteellinen keskusmuseo.
Mikä valuma-alue?
Valuma-alueella tarkoitetaan maa-aluetta, jolta vedet valuvat kuhunkin vesistöön. Valuma-alueeseen voi kuulua esimerkiksi peltoja, metsiä, kaupunkeja, teollisuusalueita ja joutomaita. Näiltä alueilta ravinteita valuu järviin, jokiin ja puroihin.
Valuma-alueet on luokiteltu eri kokoluokkiin. Valuma-alue voi olla hyvin pieni, yhden puron lähialueet kattava. Suuren joen valuma-alueeseen kuuluu puolestaan kaikki siihen valuvien sivuhaarojen ja purojen valuma-alueet. Suurin osa Suomen vesistä päätyy lopulta Itämereen. Sen valuma-alueeseen kuuluvat esimerkiksi kaikki Itämereen laskevien jokien valuma-alueet. Pääosa Suomen rannikon kuormituksesta tulee kuitenkin Suomen maa-alueelta.
Yhteystiedot
-

Anna Soirinsuo
Itämeri- ja vesiasiantuntija
+358 45 7885 3125
anna.soirinsuo@sll.fi
ACWA LIFE -hanke
Toimipaikka Helsinki -

Hannu Toivonen
Viestinnän asiantuntija
+358 45 7885 2939
hannu.toivonen@sll.fi
ACWA LIFE -hanke
Hankkeen budjetti ja rahoittajat
Hankkeen kokonaisbudjetti on vajaa 28 miljoonaa euroa. Päärahoittaja on EU, jonka osuus rahoituksesta on 60 prosenttia eli 16,6 miljoonaa euroa. Suomen luonnonsuojeluliiton ACWA LIFE -hankkeen budjetti on noin 400 000 euroa.
Verkkosivujen sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan unioni, CINEA tai muut hankkeen rahoittajat ole vastuussa aineistojen sisältämien tietojen käytöstä.
