Etusivu › Mitä me teemme › Ilmasto › Tavoitteemme

Ilmastotavoitteemme

Ilmastonmuutoksen vaikutukset luontoon ja ihmisyhteisöihin ovat huolestuttavia. Tällä hetkellä ilmasto muuttuu nopeasti, ja jos mitään ei tehdä, vauhti tulee vain kiihtymään.

Suomen luonnonsuojeluliitto kannattaa ilmaston lämpenemisen rajoittamista alle 1,5 asteen. Tämä edellyttää, että päästöjä vähennetään jyrkästi samalla kun luonnon ekosysteemien hiilinieluja ja -varastoja suojellaan ja kasvatetaan. Suomen hiilinielujen tulisi sitoa enemmän hiiltä kuin päästöt aiheuttavat jo vuonna 2030. Toimimalla kestävänä esimerkkinä voimme kannustaa muita ihmisiä, alueita ja maita samaan.

Suomi siirtyy käyttämään 100-prosenttisesti uusiutuvia energialähteitä vuoteen 2050 mennessä

  • Aurinkovoimalle luodaan tehokkaat kannustimet ja kotimarkkinat takuuhintajärjestelmän avulla.
  • Lisätään tuulivoimaa ottaen huomioon luontokohteet, maisema, melurajat, välkkeet, sijaintialueen luontoarvot ja linnuille sekä muulle lajistolle tärkeät alueet. Tuulivoimaloiden sijoittamisessa painotetaan luontoalueiden sijasta teollisuusalueita, entisiä turpeennostoalueita, isojen teiden läheisyyttä, laajempia peltoalueita sekä muita voimakkaan ihmisvaikutuksen piirissä olevia alueita.
Lisää

Sähkön ja lämmön tuottamista keskitetysti polttamalla vähennetään korvaamalla yhteistuotantosähköä uusiutuvalla sähköllä sekä kaukolämpöä energiaremonteilla ja lämpöpumpuilla. Energiayhtiöt velvoitetaan ostamaan sähkö pientuottajilta, investoimaan älykkäisiin sähköverkkoihin, joustoihin ja sähkön varastointikapasiteettiin.

Energiansäästö ja energiatehokkuus etusijalle

  • Rakennusten kokonaisenergiansäästötavoite nostetaan 40 prosenttiin vuoteen 2030 ja 80 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Talotekniikalla, kulutusjoustoilla ja huoneistokohtaisella lämmönmittauksella vähennetään kaukolämmön tarvetta.
Lisää

Rakennusten energianormit lähes nollaenergiataloille asetetaan 40 – 50 kWh/m2 tasolle ja omaenergiantuotannon aurinkosähköpaneelit ja -keräimet, pientuulivoimalat, lämpöpumput ja tulisijat hyväksytään mukaan rakennusten energiatodistukseen.

Valtio kolminkertaistaa energiaremonttien tuen. Tuen piiriin otetaan taloyhtiöt ja asukkaiden omaenergiantuotanto. Lähienergialle tehdään edistämisohjelma, jossa hallinnolliset käytännöt yhdenmukaistetaan. Lähienergian tuotannossa käytettävien laitteiden arvolisävero lasketaan 15 prosenttiin tai laitteisto otetaan mukaan kotitalousvähennykseen.

Uusiutuvaa bioenergiaa tuotetaan turvaten luonnon hiilivarastot ja monimuotoisuus

  • Bioenergian käyttö sovitetaan ekologisen kestävyyden rajoihin siten, että monimuotoisuus ja kaikki metsien tarjoamat ekosysteemipalvelut säilyvät toimivina ja metsien hiilivarastot säilyvät mahdollisimman suurena. Metsistä vähintään 17 prosenttia suojellaan kullakin kasvillisuusvyöhykkeellä.
  • Puunkorjuumäärät pidetään korkeintaan nykytasolla. Kannot ja järeä kuollut puu jätetään korjaamatta. Energiapuuta korjataan ensiharvennuksista ja kunnostuskelvottomilta ennallistettavilta soilta. Metsäbiomassaa korvataan maatalousbiomassalla.
  • Varmistetaan, että soiden ekosysteemipalvelut toimivat säilyttämällä soiden turvekerros noin 5 miljardin tonnin hiilivarastona ja -nieluna sekä vesitalouden sääntelyn puskurina. Soiden hiilivarasto ja kyky säädellä vesitaloutta turvataan ja toteutetaan soidensuojelun täydennysohjelma.
  • Kaikkien polttoaineiden päästöt tulee ottaa huomioon elinkaaren ajalta ja bioenergia sisällytetään päästökaupan piiriin.
Turpeen ja kivihiilen poltosta luovutaan vuoteen 2025 mennessä

Puuhake ohjataan korvaamaan turvetta sisämaan energiantuotantolaitoksissa.

Tuetaan siirtymistä turveteollisuudesta polttoon perustumattomiin vaihtoehtoihin sekä puun energiakäyttöön. Turpeen ja metsähakkeen tukikytkös, ns. kiikkulauta, katkaistaan ja turpeen verohelpotukset ja tuet poistetaan niin, että turpeen verokohtelu yhdenmukaistuu muiden fossiilisten polttoaineiden kanssa.

Puretaan kaukolämpöverkon monopoliasema sallimalla hajautetusti uusiutuvilla tuotetun lämpöenergian kuten biokaasun ja maalämmön syöttäminen kaukolämpöverkkoon.

Kosket pidetään vapaina

Uusia vesivomalapatoja kuten Sierilää ja tekoaltaita kuten Kollajaa ja Vuotosta ei rakenneta.

Vanhojen voimaloiden ympäristövaikutuksia vähennetään järjestämällä kalankulku voimalan ohi ylös kalatietä (mieluusti ohitusuomaa) myöten, sekä alasvaellusratkaisun avulla. Turvataan uomiin ympäristövirtaamat eli jatkuvat ja riittävät virtaamat ylläpitämään jokiekosysteemiä.

Tarkastellaan kriittisesti pienimpien vesivoimaloiden tarkoituksenmukaisuutta ja kannustetaan investoimaan ympäristöystävällisempään mutta tehokkaampaan tekniikkaan esim. turbiinien osalta. Kunnioitetaan koskiensuojelulakia. Kannustetaan kaikkia toimijoita virtavesikunnostuksiin. Tarjotaan ympäristösuoritteessa kunnostautuneille voimaloille mahdollisuus EKOenergia-ympäristömerkintään.

Liikenteessä siirrytään uusiutuviin ja vähäpäästöisiin energiamuotoihin

  • Valtio tukee liikenteen siirtymistä lähes 100-prosenttisesti uusiutuviin energiamuotoihin vuoteen 2035 mennessä. Liikkumistarvetta vähennetään. Kannustetaan siirtymistä joukkoliikenteeseen, kimppa-autoiluun, kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen esim. ruuhkamaksuilla siellä missä se on mahdollista. Ruuhkamaksuista saatavilla tuloilla kehitetään joukkoliikennettä.
  • Joukkoliikenne taataan myös syrjäseuduille ja raideliikenteen kehittäminen nostetaan etusijalle.
  • Laajennetaan biokaasun jakeluverkostoa ja varmistetaan pientuotannon kannattavuus. Hyödynnetään liikennepolttoaineena hiilidioksidista aurinko- ja tuulienergian avulla valmistettavaa metaania. Biokaasua valmistetaan myös maaseudun lannasta, nurmesta sekä kaupunkien lietteistä ja teollisuuden jätevirroista.

Suomesta kansainvälisen ilmastopolitiikan edelläkävijä

  • EU:n päästövähennystavoite nostetaan 60 prosenttiin vuoteen 2030, 95 prosenttiin vuoteen 2050.
  • EU:n Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteet tehdään sitoviksi vuoden 2020 jälkeen.
  • Suomi sitoutuu ilmastonmuutoksen oikeudenmukaiseen torjuntaan ja sopeutumiseen siirtämällä suunnitelmallisesti varoja kansainväliseen ilmastorahastoon.
Suomen houkuttelevuutta ympäristöinvestoinneille lisätään

Ympäristölle haitallisista tuista luovutaan.

Jatkossa luonto- ja ympäristövaikutukset otetaan kaikkien uusien julkisten hankintojen ja yritystukipäätösten perustaksi.

Päästöoikeuksien määrää leikataan markkinoilta, ja kaikki päästöoikeudet huutokaupataan, jotta päästöoikeuden hinta nousisi 30 euroon hiilidioksiditonnilta vuoteen 2020 mennessä. Hiilidioksidille asetetaan vero.

Ydinvoimasta luovutaan vuoteen 2050 mennessä

  • Uusia ydinvoimaloita ei rakenneta.
  • Vastuuvakuudet asetetaan oikeudenmukaiselle tasolle niin, ettei loppuun käytettyjen ydinvoimaloiden ja ydinjätteiden siivoaminen jää yhteiskunnan maksettavaksi.
  • Ydinvoimalan hinnalla saisi Suomen aurinkoenergian osuuden nostettua nykyisestä alle yhden prosentin tasosta tasosta noin 10 prosenttiin kokonaissähköntuotannosta.

Tavoitteeksi luonnonvarojen kierrätykseen ja energiasäästöön perustuva kierto- ja kohtuutalous

  • Panostetaan palveluihin ja paikallistalouteen, kuten lähiruokaan ja kotimaan luontomatkailuun sekä korkean jalostusasteen tuotteisiin ja materiaalitehokkuuteen.
  • Energiaintensiivisen teollisuuden energiaverohelpotuksia vähennetään ja tukia jaetaan takaisin perustuen toiminnan ilmastovaikutuksiin.
  • Ilmasto- ja energiaratkaisuissa huomioidaan eettiset näkökohdat ja ylisukupolviset vaikutukset.

Linjauksia

Lisätietoja

Suojeluasiantuntija Liisa Toopakka

  • +358 40 504 2989
  • liisa.toopakka(a)sll.fi

Toimimme
ilmastonmuutoksen
torjumiseksi

Kamppailemme ilmastonmuutosta vastaan sekä kansainvälisissä kokouksissa että kotimaan ympäristöpolitiikassa

Tutustu toimintaamme

Näin voit auttaa

Ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvitaan kaikkia. Jokainen pienikin teko on tärkeä.

Katso mitä sinä voit tehdä