Uusi lainvalmistelun prosessiopas

Asia: VN/2142/2026

Uusi lainvalmistelun prosessiopas

1. Oppaan soveltamisala ja ohjeistuksen sisällön periaatteet

Opasta sovelletaan lakien ja asetusten valmisteluun. 

Oppaan soveltamisessa otetaan huomioon lainvalmisteluhankkeiden erot, jotka voivat koskea esimerkiksi esivalmistelun tarvetta ja laajuutta. Hankkeiden erojen huomioon ottamiseksi esivalmistelun ja perusvalmistelun välitoimia ja päätöksiä voidaan yhdistellä sen tahon päätöksellä, joka (tämän oppaan mukaan) päättää välitoimesta. Toisaalta esimerkiksi merkittävässä hankkeessa voi olla tarpeen oppaan vähimmäisvaatimusten lisäksi järjestää lisäkuulemisia. 



Oppaassa on valmisteluprosessin kunkin vaiheen kohdalla tarpeelliset viittaukset muuhun valtioneuvostotasoiseen yksityiskohtaiseen ohjeistukseen, joka koskee esimerkiksi vaikutusten arviointia ja kuulemista. Lisäksi ministeriöillä on täydentävää sisäistä ohjeistusta esimerkiksi valmistelun organisoinnista, resursoinnista, päätöksenteosta ja muusta ohjauksesta sekä seurannasta. 



Oppaan periaatteista ja tavoitteista kerrotaan yksityiskohtaisesti opasluonnoksen 1 kohdassa. 



Kantavaihtoehdot (valitse yksi)
Kannatan sellaisenaan

2. Aloite

Säädösvalmisteluprosessin käynnistävistä aloitteet ja niiden käsittely ohjeistetaan opasluonnoksen 1.3 kohdassa.

Kantavaihtoehdot (valitse yksi)

Kannatan muutettuna, miten: [On tärkeää dokumentoida myös aloitteen hylkääminen: kuka päätti, milloin ja miksi ettei aloitetta selvitetä pitemmälle.]

Perustelut:

Orponkin hallitusohjelmassa on ollut monia hankkeita, jotka eivät ole edenneet toteutukseen asti. Sidosryhmien ja myös tulevien sukupolvien olisi tärkeä tietää miksi joku asia jätettiin sivuun. Näin voidaan vähintään välttää turhaa ja päällekkäistä työtä.

3. Esivalmistelu

Esivalmistelun tavoitteena on koota aineisto, jonka pohjalta voidaan päättää lakihankkeen tarpeellisuudesta ja lainvalmistelun toimeksiannosta.



Esivalmistelupäätös, esivalmistelun laajuus, toteutus ja dokumentointi sekä hankesuunnitelma ohjeistetaan opasluonnoksen 2 kohdassa.



Kantavaihtoehdot (valitse yksi)

Muu mahdollinen ehdotus: [Tulisi korostaa, että jos esivalmistelu johtaa hankkeesta luopumiseen, sen dokumentointi ja viestiminen sidosryhmillekin on tärkeää tulevaisuuden kannalta.]

Perustelut:

On luonnollista, että osa säädösvalmisteluista huomataan valmistelun aikana turhiksi, epätarkoituksenmukaisiksi tai esimerkiksi kansainvälisen oikeuden vastaiseksi. Vaikutusten arvioinnissakin on tärkeää pitää tämä nollavaihtoehto mukana. Silloinkin kun hankkeesta luovutaan, on tärkeää dokumentoida syyt tähän vastaisen varalle. Joillakin asioilla kun on taipumus nousta esiin ajan myötä uudelleen. Silloin olisi hyvä voida katsoa miksi asia edellisellä kerralla hylättiin.

4. Perusvalmistelu

Perusvalmistelu alkaa lainvalmisteluhankkeen toimeksiannosta ja päättyy lakiesitysluonnoksen valmistumiseen. Perusvalmistelussa laajennetaan, syvennetään ja tarkennetaan esivalmistelussa koottua tietoa valmisteltavasta asiasta, ratkaisuvaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä selvitetään tarkemmin perustuslakiin ja muuhun lainsäädäntöön liittyvät sekä muut oikeudelliset kysymykset.



Perusvalmistelun työsuunnitelma, tietopohjan kokoaminen ja lakiesitysluonnoksen (HE-luonnos) laatiminen ohjeistetaan opasluonnoksen 3 kohdassa.



Kantavaihtoehdot (valitse yksi)

Kannatan muutettuna, miten: [Tekstissä tulisi avata lisää työryhmätyötä, jossa ovat myös sidosryhmät mukana. Vaikka se on vähentynyt, sitä tehdään yhä ja sitä kannattaisi taas lisätä lainsäädännön tason parantamiseksi.]

Perustelut:

Entisessä komitealaitoksessa oli monia hyviä puolia, joita on nykyisen hallituksen aikana suurelta osin menetetty. Nykyisin valmistelu tehdään usein työryhmissäkin ministeriöiden kesken, ja sidosryhmille on usein vain seurantaryhmä, jossa nähdään kalvot ja juodaan kahvit.

Tässä ohjeessa kannattaisi käsitellä työryhmätyötä syvällisemmin. Sillä voidaan parantaa lainsäädännön laatua sekä edistää esitysten hyväksyttävyyttä, kun sidosryhmiä on osallistettu koko prosessin ajan syvällisemmin kuin pelkissä kuulemisissa. Se voi viedä pitemmän ajan, mutta voi vaikuttaa lopputuloksen läpimenoon ja toimeenpanoon merkittävästi.

5. Lausuntomenettely

Lakiehdotuksesta järjestettävällä lausuntomenettelyllä varmennetaan hankkeen tietopohjan, arvioiden, perusteluiden ja ehdotusten laatua, edistetään valmistelun avoimuutta ja osallistumisoikeuksien toteutumista sekä mahdollistetaan hankkeen kriittinen julkinen arviointi.



Lausuntomenettelyn valmistelu ja sitä koskeva päätöksenteko, lausuntopyyntö, toteutus, palautteen koostaminen, arviointi ja julkistaminen ohjeistetaan opasluonnoksen 4 kohdassa.



Kantavaihtoehdot (valitse yksi)

Kannatan muutettuna, miten: [Olisi tärkeää pitää lausuntopalvelua pakollisena. Lisäksi 6 viikon kuulemisajasta on pidettävä kiinni, mutta loma-aikoina aikaa tulisi pidentää 8 viikkoon. Rinnakkaistekstit helpottaisivat lasumista lakien lisäksi asetuksissakin. Jos ehdotuksen sisältö muuttuu merkittävästi jatkovalmistelussa, uusi lausuntokierros pitäisi järjestää nykyistä useammin. Lisäksi lausunnon antajille olisi asiallista kertoa lainsäädännön arviointineuvoston lausunnosta tai jos oikeuskansleri ottaa kantaa esitykseen.]

Perustelut:

Lausuntopalvelu on monella tavalla hyödyllinen. Siitä voivat huomata nekin sidosryhmät asian, joita ministeriö ei ole huomannut tai tunnistanut osalliseksi.

Vähimmäislausuntoajoista on pidettävä kiinni. Monessa muissakin organisaatioissa kun kunnissa lausuntoja voidaan käsitellä myös luottamustoimisten päättävissä elimissä. Kesä- ja joululomien aikaan lausuntoaikaa tulisi pidentää kahdeksaan viikkoon.

Lausunnon antamista helpottavat suuresti rinnakkaistekstit. Ne pitäisi saada käyttöön myös asetuksien lausuntokierroksilla.

Jos ehdotuksen sisältö muuttuu merkittävästi jatkovalmistelussa, uusi lausuntokierros pitäisi järjestää nykyistä useammin. Joskus esille tulee tärkeitä asioita, joihin ei ole voitu ottaa kantaa, kun niitä ei ole ollut lausuntoversiossa.

Vähintään lausunnon antajille tulisi kertoa lainsäädännön arviointineuvoston lausunnosta tai jos oikeuskansleri ottaa kantaa esitykseen.

6. Jatkovalmistelu

Jatkovalmistelussa päätetään hallituksen esityksen lopullisesta sisällöstä mm. lausuntopalaute huomioon ottaen ja tehdään esitysluonnokseen tarvittavat muutokset.



Jatkovalmistelua koskeva päätöksenteko, jatkovalmistelun viestiminen sidosryhmille, kääntäminen, laintarkastus ja HE-luonnoksen viimeistely ohjeistetaan opasluonnoksen 5 kohdassa.



Kantavaihtoehdot (valitse yksi)

Kannatan muutettuna, miten: [Sidosryhmille ja ainakin lausunnonantajille on syytä tiedottaa nykyistä aktiivisemmin muutoksista ja niiden perusteluista. ]

Perustelut:

7. Asetusten valmistelu

Oppaan soveltaminen asetusten valmisteluun ohjeistetaan opasluonnoksen 12 kohdassa.



Kantavaihtoehdot (valitse yksi)

Kannatan muutettuna, miten: [Asetusten merkitys voi olla käytännön kannalta suuri, koska niissä saattavat tulla esiin ratkaisevat käytännön yksityiskohdat.]

Perustelut:

Kokemuksemme on, että asetusten kuulemiset ja vaikutusten arvioinnit ovat usein lakeja kevyemmät. Asetuksen merkitys voi toki vaihdella aiheesta toiseen, mutta erityisesti ympäristöasioissa ”the devil is in the details” – säännöskokonaisuuden käytännön lopputulos ratkeaa usein käytännön yksityiskohdissa, jotka tarkennetaan asetuksilla.

8. Muut opasluonnosta koskevat kommentit

Prosessioppaan uudistus on tarpellinen ja kannatettava asia. Sillä voidaan parantaa lainsäädännön laatua, joka on ollut Luonnonsuojeluliiton kokemusten mukaan viime vuosina laskussa. Tasoa voidaan parantaa myös varaamalla säännösmuutoksiin riittävästi aikaa ja voimavaroja. Sidosryhmiä kannattaisi hyödyntää vahan komitealaitoksen malliin. Vaikutuksen arvioinnit kannattaisi aloittaa säännöshankkeen alusta, ja pitää nollavaihtoehtoa mukana ”sparraamassa” hanketta.

LISÄTIEDOT

Annamme mielellämme lisätietoja.
Tämän lausunnon valmisteluun osallistuivat ympäristöoikeuden asiantuntija Satu Keski-Lusa ja toiminnanjohtaja Tapani Veistola (p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi).

SUOMEN LUONNONSUOJELULITTO RY
Toimeksi saaneena
Tapani Veistola
toiminnanjohtaja