Luonnonsuojeluliiton lausunto Euroopan pilvi- ja tekoälyekosysteemin vahvistamisesta (U-kirjelmä)

U 54/2026 vp YmV

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kehyksen perustamiseksi Euroopan pilvipalvelu- ja tekoälyekosysteemin vahvistamiseksi (pilvipalveluiden ja tekoälyn kehittämisen säädös)

Tekoälyn nopea kasvu edistää palvelu- ja tietoyhteiskunnan kehitystä mutta herättää myös suuria huolia. Suomessa datakeskusmarkkina on jo ylikuumentunut, joten niiden kiirehtimiseen nopean toiminnan alueilla tai strategisen hankkeen statuksella ei ole mitään tarvetta.

Sitä vastoin datakeskusten rakentamisen kiirehtimisen vaarat näkyvät konkreettisesti esimerkiksi Muhoksella ja Kajaanissa. Niissä epäillään massiivisia laittomia hakkuuta, jotka on tehty jo ennen datakeskusten yva-menettelyn valmistumista ja kaavoituksen lainvoimaiseksi tulemista.

Datakeskukset kilpailevat puhtaasta sähköstä vihreän siirtymän hankkeiden kanssa. Ne voivat suuren energiankulutuksensa ja varavoimatarpeensa takia hidastaa fossiilisista polttoaineista luopumista.

On tärkeää, että kehyksessä Euroopan pilvipalvelu- ja tekoälyekosysteemin vahvistamiseksi tunnistetaan myös datakeskuksen riskit ja haittapuolet sekä keskitytään niiden ehkäisemiseen ja minimoimiseen. Suomen luonnonsuojeluliitto on esittänyt kansallista strategiaa datakeskusten rakentamiseksi, jotta kehitys ei olisi hallitsematonta ja rakentamista kohdistuisi väärille alueille (liite).

U-kirjeessä esiteltyyn kansalliseen pilvi- ja tekoälystrategiaan tulisi ehdottomasti sisältyä myös tarkastelu siitä, kuinka rakentamisen ymäristövaikutukset minimoidaan ja mikä voisi olla suomalainen maksimikapasiteetti datakeskuksille.

Datakeskusten nopean kehittämisen alueiden nimeäminen (10 artikla)

Asetusluonnoksessa esitetään, että jäsenvaltion on esitettävä vähintään yksi nopean kehittämisen alue datakeskuksille. Suomessa tällaiselle ei ole tarvetta, koska datakeskuksia on tulossa jo yllin kyllin muutenkin.

Luonnonsuojeluliitto pitää hyvänä, että asetuksen mukaan rakentamisessa tulee huomioida mm. teollisuusalueiden hyödyntämisen etusijaisuus sekä mahdollisuudet toimia ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

Suhtaudumme kuitenkin kielteisesti esimerkiksi alueisiin liittyviin luvituksen nopeuttamismenettelyihin, jos ne pitävät sisällään esimerkiksi liennytyksiä ympäristövaikutusten arviointiin tai kansalaisten osallistumismahdollisuuksiin.

Tällä hetkellä datakeskuksia koskeva lainsäädäntö on hyvin heikkoa ja puutteellista. Datakeskukset eivät ole esimerkiksi yva-lain hankeluettelossa vaan yva-selvityksiä tehdään tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Datakeskus ei välttämättä tarvitse valtiollisia ympäristöä koskevia lupia vaan niitä voidaan rakentaa usein kuntien kaavoilla ja rakentamispäätöksillä. Huomattakoon, että kaavoitus on kunnan monopoli, eikä EU:lla ole siihen mitään toimivaltaa.

Jos nopean kehittämisen alueita nimetään, ne tulee sijoittaa olemassa oleville teollisuusalueille eikä esimerkiksi metsiin tai muille greenfield-alueille. Laitokset tulee sijoittaa valmiiden sähkölinjojen piiriin ja niin, että hukkalämpö pystytään hyödyntämään asutuksen tai teollisuuden käyttöön. Lisäksi tulee noudattaa Do Not Significant Harm -periaatetta.

Lupamenettelyiden sujuvoittaminen (13 artikla)

Kattava ympäristövaikutusten arviointi, kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen sekä muutenkin asiallinen luvitusprosessi auttavat osaltaan vähentämään ja torjumaan datakeskusten ympäristöllä aiheutuvaa haittaa. Suomen tulee kannassaan puolustaa edellä mainittuja.

Olemme samaa mieltä valtioneuvoston kannan kanssa: “Asetusehdotuksen 13 artiklassa ehdotettu sääntely voi heikentää soveltuvan ympäristö- ja luonnonsuojelusääntelyn tehokkuutta”.

Yhteenveto

Suomeen on jo nyt tulossa niin paljon datakeskuksia, ettei niille tarvita strategisen hankkeen statusta tai nopean kehityksen alueita. Esityksessä on ongelmia ympäristön ja kansalaisten ympäristöoikeuksien sekä esimerkiksi kuntien maankäytön monopolin kannalta.

Lisätietoja

• monimuotoisuusasiantuntija Liisa Toopakka, p. 040 504 2989, liisa.toopakka@sll.fi
• toiminnanjohtaja Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi