Suomen merenhoitosuunnitelman toisen osan tarkistaminen
–
Itämeren merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaa päivitetään. Ohjelma on jo vanhastaan hyvä, mutta esitimme siihen vielä joitakin täydennyksiä.
Lausuntopalvelun kautta jätetty vastaus 20.3.2020
Asia: VARELY/94/2020
Suomen merenhoitosuunnitelman toisen osan tarkistaminen
Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä merenhoitosuunnitelman seuranta on yleisesti ottaen maassamme parempaa kuin monen muun vastaavan ympäristöasian seuranta. Silti sitäkin tulee yhä kehittää ja seurannan voimavarat varmistaa. Erityisesti korostamme seuraavia tarpeita:
Hyljelaskentojen voimavarat tulee turvata.
Pyöriäisiä tulee seurata jatkossakin mikrofoneilla, koska harvoinpa niitä pinnan päällä nähdään.
Lintujen osalta on tärkeää saada metsästyksen saalistieto kaikkien lintulajien osalta, ei vain nyt asetuksessa olevien kolmen merilinnun. Tällainen seurantavelvollisuus on jo esimerkiksi Virossa. OmaRiista on siihen jo hyvä pohja. Riistahallinnon tulee ostaa siihen tarvittessa lisää tallennustilaa, mutta tietotekniikka ei ole mikään oikea syy hidastaa saalisseurannan kuntoon pistämistä.
Lintujen kerääntymisalueet (sulkasato, ruokailu) pitäisi saada seurantaan – ja niiden suojelun kehittämiseen toimenpide (myös kaikki uudetkin meri-IBAt Naturaan jne.).
Lintujen, hylkeiden ja muiden eläinten sivusaaliskuolleisuudesta kalastuksessa ei tiedetä tarpeeksi. Asiaan tarvittaisiin oma erillisselvitys.
Putkilokasvilinjojen määrä on selvästi riittämätön.
Kaloista ei tiedetä riittävästi – ei varsinkaan ei-kaupallisista lajeista. Kaikista kupallisistakaan lajeista ei tiedetä riittävästi GESin tai edes MSYn kannalta. Ravintoverkoista ja niiden toiminnasta ei tiedetä senkään vertaa. Näistä tarvittaisiin perustutkimusta seurannan pohjaksi.
SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY
Toimeksi saaneena
Tapani Veistola
erityisasiantuntija
Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Tapani Veistola
- +358 400 615 530
- tapani.veistola(a)sll.fi