Lahjoita

Petolintujen pesintöjen pesimäaikainen suoja

Lausunto –

Petolintujen pesimäaikaista suojaa metsätaloustoimien on tarkoitus määrittää asetuksella. Luonnonsuojeluliiton, BirdLifen ja Sääksisäätiön alustava yhteinen esitys annettiin maa- ja metsätalousministeriön valmistelijoille.
kuva: Samuli Haapasalo.

Petolintujen pesintöjen pesimäaikainen suoja

BirdLife Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Sääksisäätiö

Maa- ja metsätalousministeriölle

Viitaten tapaamiseemme 24.9.2026

On hyvä, että asetuksella selkeytetään petolintujen pesien läheisyydessä pesimäaikaan tapahtuvia metsätaloustoimenpiteitä. Perustietoa lajien pesimäaikaisesta häiriöherkkyydestä lainsäädännön pohjaksi on kohtuullisesti tarjolla. Tutkimustietoa on koottu Petolinnut ja metsätalous -julkaisuun (Kontkanen & Nevalainen 2002). Sen sivulla 12 olevaan kuvaan 1 on koottu lajikohtaiset puskurivyöhykkeet ja sivulla 12 olevaan kuvaan 2 keskimääräiset pesimäajat. Nämä tiedot muodostavat hyvän lähtökohdan asetuksen laatimiselle. Vastaavia tietoja on koottu myös muihin ohjeisiin, kuten kolmelle lajille tehtyyn Metso-ohjelman ohjeistukseen.

Maakotkan, merikotkan ja sääksen pesät ovat luonnonsuojelulain 73 §:n mukaisesti rauhoitettuja. Pesimäaikaista metsänkäsittelyä niiden pesien läheisyydessä koskee velvoittava viranomaisohjeistus.

Uusimman lintudirektiivin raportoinnin mukaan Suomessa pesii vuosittain 27 petolintulajia. Niistä 9 on pöllöjä ja 18 päiväpetolintuja. Valtaosa lajeista pesii metsässä. Lajit ovat kaikki harvalukuisia. Runsaimpien lajien tuulihaukan ja varpushaukan pesimäkanta on noin 7000 paria. Punaisen listan lajeista kanahaukan noin 4500 parin pesimäkanta on suurin.

Esitämme ministeriölle asetuksen valmistelua yksinkertaiselta pohjalta, jossa on erikseen käsitelty pesimäaikaisia suojavyöhykkeitä ja aikarajoja. Kun asetus pidetään yksinkertaisena, sitä on helppo käytännössä soveltaa.

Ehdotamme, että:

1) Pesimäaikaiset minimisuojavyöhykkeet on jaettu viiteen luokkaan.

  • 100 metriä pöllöt (poislukien huuhkaja)
  • 200 metriä pienet haukat
  • 300 metriä huuhkaja, hiirihaukka, mehiläishaukka, kanahaukka, sinisuohaukka
  • 500 metriä piekana, kalasääski, merikotka
  • 1000 metriä maakotka

2) Pesimäaikaiset aikarajat määritellään erikseen Etelä- ja Pohjois-Suomeen:

  • Maakotka etelä 1.2.-31.7., pohjoinen 15.2.-31.7.,
  • Merikotka etelä 1.2.-31.7., pohjoinen 15.2.-15.8.
  • Sääksi etelä 1.4.-15.9., pohjoinen 15.4.-15.9.
  • Huuhkaja 1.2.-15.9.
  • Muut petolinnut: etelä 15.3.-15.8., pohjoinen 1.4.-15.8.

Pesimäaikaisessa häiriössä on kyse lintudirektiivin noudattamisesta. Suojavyöhykkeitä pohditaan myös Lupa- ja valvontavirastossa yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Mahdollisten ristiriitojen välttämiseksi pidämme erittäin tärkeänä, että maa- ja metsätalousministeriön asetus vastaa myös lintudirektiivin ja luonnonsuojelulain noudattamista valvovien viranomaisten (LVV ja YM) näkemyksiä.

Lisätietoja:

Ajankohtaista

Lisää artikkeleita