Näkökulma: Googlen datakeskussotkujen pyykkiä pestään vielä pitkään ja monessa paikassa

Googlen maajohtaja on vihdoin tavoitettu vastaamaan, miten Muhoksen ja Kajaanin datakeskustyömailla kaikki meni ympäristön kannalta mönkään heti alkumetreillä. Paitsi että maajohtaja ei vastaa oikeastaan mihinkään, vaan Google jättää kaiken viranomaisten arvioitavaksi. 

Miten, missä ja milloin Googlen itsensä ja vastuuviranomaisten olisi pitänyt reagoida, jotta asiat olisivat edenneet, kuten pitäisi? Tätä on pohdittu myös Luonnonsuojeluliitossa. Ensinnäkin on ällistyttävää, että luvattomien toimien selvittely lähti kunnolla käyntiin vasta sen jälkeen, kun Luonnonsuojeluliitto toi laittomiksi epäillyt hakkuut julkisuuteen ja teki Lupa- ja valvontavirastolle (LVV) virallisen pyynnön keskeyttää työt. Tätä ennen oli jo ohitettu monta viranomaista ja vaihetta, joihin hanketoimijan olisi tullut pysähtyä. 

Sen enempää Muhoksella kuin Kajaanissakaan datakeskushankkeen alueella ei ole ollut, eikä vieläkään ole lainvoimaista asemakaavaa. Kuntien kaavapäätöksistä on molemmissa tapauksissa valitettu hallinto-oikeuteen, minkä vuoksi mihinkään rakentamistöihin, edes maanrakennustöihin ei ole voinut olla lupaa. 

Metsää on kuitenkin pysyvästi poistettu, ja Muhoksen tapauksessa myös asemakaavaan merkittyjä luonnon monimuotoisuuden säästökohteita raivattu matalaksi. Yhtiö teki näistä hakkuista hakkuuilmoitukset jo tammikuussa – tällöin Metsäkeskuksella olisi hälytyskellojen pitänyt soida ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarpeesta. Riippumatta hakkuutöiden laajuudesta, sekä Muhoksella että Kajaanissa puuston pysyvä poistaminen on toimenpiteenä osa datakeskushanketta. Siksi hakkuiden vaikutuksia on tarkasteltava datakeskushankkeen YVA-menettelyssä, joka oli käynnistetty kummallakin paikalla jo 2025. 

Hakkuita ei siis olisi saanut aloittaa ennen datakeskushankkeiden YVA:n valmistumista ja se on kesken edelleen. Muhoksella puuston pysyvä poistaminen oli niin laajaa (yli 200 ha), että YVA-menettelyä olisi tullut soveltaa jo itsenäisenä metsänhakkuuhankkeenakin. Metsäkeskuksen tehtäviin kuuluu valvoa metsiä koskevien lakien noudattamista. Voisi siis olettaa, että tieto YVA:n tarpeesta olisi mennyt Metsäkeskukselta eteenpäin sekä hakkuuilmoituksen tekijälle, maanomistajalle että lupa- ja valvontavirastolle. Kulkeutuiko tieto sinne, minne olisi pitänyt? Varmuutta asiaan ei ole vielä saatu, mutta kysymyksiä Metsäkeskukselle olemme jo lähettäneet.

Kaikkien lakien noudattamisen tulisi olla itsestäänselvyys

Se on selvää, että Googlen ja sen suomalaisen hanketoimijan Tuike Finland Oy:n tulisi itse olla selvillä kaikista hankkeidensa tarvitsemista luvista ja lainsäädännöstä, joita niihin sovelletaan. Google on jostain syystä sitkeästi vedonnut vain metsälain noudattamiseen, mikä on erikoista. Tämän kokoisille hanketoimijoille pitäisi olla selvää, että kaikkea lainsäädäntöä on noudatettava ja lakeja sovelletaan rinnakkain. 

YVA on kansallisesti ja kansainvälisesti vakiintunut menettely. Alan toimijoilla on laajasti tiedossa, ettei isoissa hankkeissa voi töihin ryhtyä ennen YVA:n päättymistä, lainvoimaista kaavaa ja tarvittavia lupia. Ennen kuin on ennalta arvioitu toiminnan ympäristövaikutukset, haittojen ehkäisykeinoja ja kuultu eri osapuolia suunnittelusta, ei hanketta kertakaikkiaan voi käynnistää. On mahdotonta ymmärtää, miksi tämä ei olisi ollut yhtiön ja sen käyttämien asiantuntijakonsulttien tiedossa.

Yhtä vaikeaa on ymmärtää, miten tässä metsien käytön mahtimaassa voi olla hakkuita suorittavia ammattilaisia, jotka eivät tarkista ennen hakkuisiin ryhtymistä, ovatko lainmukaiset edellytykset hakkuisiin voimassa. Datakeskustyömaiden puut ostaneita tahoja on tiettävästi useita, ja niistä osa joutuu nyt tahtomattaan väkisinkin tekemisiin FSC-metsäsertifikaatin rikkomusmenettelyjen kanssa. Myös näitä rikkeitä kartoitetaan  Luonnonsuojeluliiton toimesta.

Sekin jo tiedetään, että kuntien rakennusvalvonnassa Google on ollut visainen tapaus. Muhoksen rakennustarkastaja on kertonut kokeneensa painostusta joka suunnalta, kunnes Googlen juristit äkkäsivät mahdollisen porsaanreiän rakentamislain 109 §:ssä ja rakennusvalvonta näytti valmistelevien töiden aloittamiselle vihreää valoa. Samaa reittiä on edetty Kajaanissakin. Nyt Google on kuuma peruna, Muhoksen johtava rakennustarkastaja kokee tulevansa savustetuksi ulos ja virkamiehet väistelevät toimittajia jyrkästi. Vauhtisokeus ja into hankkeiden etukenon edistämiseen näyttäytyy nyt uudessa valossa, kun vastuutahoja kaivataan.

Google on hankkeiden ympäristövaikutusten ensivaiheessa eli arviointiohjelmissa (2025) tunnistanut hankkeiden edellyttävän mm. seuraavat suunnitelmat, luvat ja lausunnot:

• alueidenkäyttölain (132/1999) mukainen yleiskaava ja asemakaava
• rakentamislain (751/2023) mukainen rakentamislupa
• ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa palvelinkeskuksen toiminnalle sekä mahdolliselle rakentamisen aikaiselle kivenlouhinnalle, jos kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää
• kemikaalilain mukainen lupa
• toiminnoista riippuen mahdollisesti mm. maa-aineslain ja vesilain mukaiset luvat, luonnonsuojelulain (9/2023) mukainen poikkeamislupa tai vesilain (587/2011) 2 luvun 11 §:n mukainen poikkeamislupa tai –luvat sekä ojitusilmoitus ja melu- ja tärinäilmoitukset

On perin merkillistä, ettei Googlelle silti ole vieläkään selvää, mikä on mennyt pieleen.

Hanna Halmeenpää

Kirjoittaja on Luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja.