Maa- ja met­sä­ta­lous­va­lio­kun­ta hylkäisi kan­sa­lais­aloit­teen, jossa vaadittiin verk­ko­ka­las­tuk­sen kieltämistä saimaannorpan le­vin­nei­syy­sa­lu­eel­la

Uutiset

Vuonna 2019 yli 76 000 ihmistä allekirjoitti kansalaisaloitteen verkkokalastuksen kieltämiseksi saimaannorpan levinneisyysalueella. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta päätti kuitenkin esittää eduskunnalle kansalaisaloitteen hylkäämistä, koska saimaannorpan suojelemiseksi säädetyt kalastusrajoitukset ovat sen mukaan jo riittäviä. Tämä on saimaannorpan suojelun kannalta erittäin lyhytnäköistä.

Saimaannorppa. Kuva: Vesa Ala-Hakula
Saimaannorppa. Kuva: Vesa Ala-Hakula

Vuonna 2019 yli 76 000 ihmistä allekirjoitti kansalaisaloitteen verkkokalastuksen kieltämiseksi saimaannorpan levinneisyysalueella. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta antoi mietintönsä kansalaisaloitteesta 20. syyskuuta 2022.

Valiokunta päätti esittää eduskunnalle kansalaisaloitteen hylkäämistä, koska saimaannorpan suojelemiseksi säädetyt kalastusrajoitukset ovat sen mukaan jo riittäviä. Valiokunta siis hyväksyy jatkossakin erittäin uhanalaisen saimaannorpan hitaat ja tuskalliset tukehtumiskuolemat kalanpyydyksiin. Mietintö ei ollut kuitenkaan yksimielinen, vaan siinä on Jenni Pitkon (vihr.), Tiina Elon (vihr.) ja Mai Kivelän (vas.) eriävä mielipide, jossa esitetään ympärivuotisen verkkokalastuskiellon valmistelua.

Perusteluissaan valiokunta oli huolissaan muun muassa Saimaan kalan saatavuudesta. Valiokunta kuitenkin totesi itsekin mietintönsä perusteluissa muikun olevan Saimaan kaupallisessa kalastuksessa tärkein laji, jota jo pyydetään lähes kokonaan norppaturvallisilla pyyntivälineillä, nuotalla ja troolilla. Muikun osuus Saimaan kaupallisen kalastuksen arvosta on 70 prosenttia.

Muun muassa kuhaa ja ahventa pyydetään saimaannorppia vaarantaen verkoilla. Kuhaa, lahnaa, ahventa ja haukea voi kuitenkin pyytää norppaturvallisesti muun muassa tietyntyyppisellä rysällä, jossa on norpan pyydykseen menon estävät kalterit. Rysäpyydyksistä on sekä kaupallisten kalastajien että vapaa-ajankalastajien käyttöön soveltuvia malleja.

Norppaturvallisia kalastusvälineitä ovat myös tiukkanieluiset katiskat, vieheet, onget sekä pilkit. Luonnonsuojeluliitto on kampanjoinut jo vuosia norppaturvallisen kalastuksen puolesta ja muun muassa jakanut vuodesta 2008 alkaen yhteensä hieman alle 2000 norppaturvallista katiskaa maksutta vapaa-ajankalastajille.

Norppaturvallisia pyydyksiä kehitetään lisäksi jatkuvasti. Kalastusta ei siis Saimaalla tarvitse jatkossakaan lopettaa, kunhan se tehdään norpille turvallisesti. On myös muistettava, että verkkokalastus uhkaa norppien lisäksi Saimaan uhanalaisia lohikaloja.

Valiokunta päätti esittää kansalaisaloitteen sekä samalla käsiteltävänä olleen Saara-Sofia Sirénin (kok.) ja 12 muun kansanedustajan toimenpidealoitteen, jossa verkkokalastusrajoituksia olisi jatkettu heinäkuun loppuun asti, hylkäämistä. Tämä on saimaannorpan suojelun kannalta erittäin lyhytnäköistä.

Heinäkuussa saimaannorpan kuuteilla on suurin vaara takertua verkkoihin, mutta myös talviverkot ovat norpille vaarallisia. Myös aikuisia norppia kuolee verkkoihin.

“Verkkojen käytön vähentäminen on nopein ja helpoin keino, jolla voidaan vähentää ihmisen aiheuttamaa erittäin uhanalaisen lajin kuolleisuutta”, toteaa Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola.

Saimaannorpan kanta ei ole arvion mukaan kasvanut vuoden 2020 jälkeen. Norppaa uhkaavat kalanpyydysten lisäksi muun muassa ilmastonmuutos sekä geneettisen monimuotoisuuden heikkeneminen. Usean eri uhkatekijän kohdistuminen jo valmiiksi pieneen saimaannorppakantaan tarkoittaa, että kanta on saatava entistä voimakkaampaan kasvuun, jotta sukupuuton uhka väistyisi. Tässä ympärivuotisella verkkokalastuskiellolla on aivan keskeinen rooli.

Valiokunta päätti olla kuuntelematta niitä yli 76 000 ihmistä, jotka ovat huolissaan ainutlaatuisen kotoperäisen nisäkkäämme saimaannorpan tulevaisuudesta. Sen sijaan valiokunta hyväksyy, että Suomessa suojellaan jatkossakin kalastusmuotoja, jotka tappavat uhanalaisia lajeja.

Kuluttajilla on kuitenkin jatkossakin valta ja oikeus vaatia kalastajalta, ravintolasta tai kaupan kalatiskiltä tietoa siitä, mistä ja miten myytävä kala on pyydetty, ja jättää verkoilla Saimaalta pyydetyt kalat ostamatta.

On myös vielä mahdollista ja toivottavaa, että kansalaisaloite hyväksyttäisiin eduskunnan täysistunnossa.

Lisätietoja:

Hanne Kosonen, saimaannorppatiedottaja, p. 040 194 1885, hanne.kosonen(a)sll.fi

Tapani Veistola, toiminnanjohtaja, p. 0400 615 530, tapani.veistola(a)sll.fi

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja
Tapani Veistola

Ajankohtaista