Turhat kalanpyydyskuolemat hidastavat erittäin uhanalaisen saimaannorpan kannan kasvua

Metsähallitus on antanut arvion saimaannorppakannan koosta vuonna 2026: saimaannorppia polskii Saimaassa 545. Kyseessä on talvikanta 2025–2026, eivätkä mukana ole viime talvena syntyneet kuutit.

Kanta on suojelutoimien ansiosta jatkanut kasvuaan niin, että kannan kasvuprosentti viiden vuoden keskiarvolla on nyt 5,8 %. Tulos on kohtuullinen, ottaen huomioon ilmastonmuutoksesta johtuvat entistä epävakaammat pesimäolosuhteet ja edelleen moninkertaisesti liian suuren kalanpyydyskuolleisuuden.

Luonnonkinoksia ei viime talvena juuri ollut ja lähes 90 prosenttia havaituista kuuteista syntyi apukinoksiin ja keinopesiin. Kalanpyydyksiin puolestaan on tänä vuonna havaittu kuolleen jo 13 kuuttia tai nuorta norppaa, ja todellisen luvun tiedetään olevan noin kolminkertainen. Kalanpyydyskuolleisuuden on arvioitu voivan jopa puolittaa saimaannorppakannan kasvun.

”Talvella norppia suojellaan kolaamalla apukinoksia ja rakentamalla keinopesiä, mutta muutaman kuukauden päästä niiden annetaan kuolla kalastajien pyydyksiin. Tässä ei ole mitään järkeä. Jokainen kalanpyydykseen, kuten verkkoon, tukehtunut norppa on kuollut turhaan”, toteaa saimaannorppa-asiantuntija Kaarina Tiainen.

Saimaannorpan suojelun tavoitteena on suotuisan suojelun taso. Viimeisimmässä luontodirektiivin raportissa (2024) saimaannorpan suojelutaso todettiin huonoksi.

Vain harva kuutti saavuttaa lisääntymisiän

Saimaannorppa on edelleen erittäin uhanalainen, ja sen geneettinen monimuotoisuus vähenee koko ajan. Nuorten yksilöiden kuolleisuus on aivan liian suurta, jotta kanta saataisiin riittävään kasvuun ja saimaannorpan tulevaisuus olisi turvattu muuttuvissa olosuhteissa. Vain noin 20–25 prosenttia kuuteista saavuttaa lisääntymisiän.

Kanta ei myöskään kasva joka puolella Saimaata: voimakkainta kasvu on 2020-luvulla ollut mm. Pihlajavedellä ja Etelä-Saimaalla, mutta Haukivedellä ja siitä pohjoiselle Saimaalle kasvu on ollut erittäin vähäistä tai sitä ei ole ollut lainkaan. Tilanne ei tue sitä ympäristöministeriön saimaannorpan suojelun strategian tavoitetta, että saimaannorppa palaa takaisin alueille, joilla sitä on aiemminkin esiintynyt.

Verkkokalastuskielto olisi helppo ja tehokas tapa suojella saimaannorppaa

Kansalaisten tuki saimaannorpan suojelun puolesta on vahva. Pesinnän turvaamiseen osallistuu vuosittain satoja vapaaehtoisia kolaajia, mikä onkin turvannut kuuttien selviytymisen huonoina talvina. Se on turvannut samalla sen, että norppakanta ylipäätään kasvaa.

Kansalaisten tuki on elintärkeää myös siinä, että vuosittaista verkkokalastuskieltoa kuuttien uimavesillä jatkettaisiin vähintään heinäkuun loppuun. Näin nuorten yksilöiden kuolleisuutta saataisiin suoraan vähennettyä. Kalanpyydyskuolema on norpalle erittäin tuskallinen tukehtumiskuolema, joten kyseessä on myös eläinsuojeluasia, johon olisi puututtava.

Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii, että nuorten norppien kuolleisuuden vähentämiseksi Saimaan vuosittaista verkkokalastusrajoitusta on jatkettava pikaisesti vähintään heinäkuun loppuun, ja asteittain sen jälkeen ympärivuotiseksi. Kalastaa voi Saimaalla jatkossakin, mutta kalastustapojen on muututtava norppaturvallisiksi. Kiitos heille, jotka jo näin tekevät.