Luonnonsuojeluliiton lausunto polttoaineiden päästökauppalain ja kestävyyskriteerilain muuttamisesta

Lausunto –

Esityksen ympäristövaikutusten arviointi osoittaa selvästi, että ETS2-järjestelmän käyttöönoton lykkääminen vuodella heikentää ilmastopolitiikan vaikuttavuutta. Esityksen mukaan lykkäyksen välitön vaikutus on noin 0,3 Mt CO2-ekv lisäpäästöt vuonna 2027.
Autoa tankataan.
Kuva: Pexels


HE 240/2026 vp talousvaliokunta

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi fossiilisen polttoaineen jakelun päästökaupasta annetun lain 11 ja 23 §:n sekä eräiden polttoaineiden kestävyyskriteereistä annetun lain 2 §:n muuttamisesta.

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa seuraavaa:

Yleiset huomiot
Esityksen ympäristövaikutusten arviointi osoittaa selvästi, että ETS2-järjestelmän käyttöönoton
lykkääminen vuodella heikentää ilmastopolitiikan vaikuttavuutta. Esityksen mukaan lykkäyksen
välitön vaikutus on noin 0,3 Mt CO2-ekv lisäpäästöt vuonna 2027. Lisäksi vaikutusarvioinnin mukaan
lykkäyksen antama signaali voi ilman korvaavia päästövähennystoimia heikentää päästökehitystä
vuosina 2027-2030 edelleen välitöntä vaikutusta enemmän. Lykkäystä ei siis voida pitää
ilmastovaikutuksiltaan neutraalina.

ETS2:n käyttöönoton lykkäämisen ei tule johtaa kansallisen ilmastopolitiikan tai päästövähennysten
hidastumiseen. Suomen tulee jatkaa toimia liikenteen, rakennusten ja muiden ETS2-sektoreiden
päästöjen vähentämiseksi myös ennen vuotta 2028.

Vuoden 2026 ilmastovuosikertomuksen mukaan Suomen tulee tehdä lisätoimia päästövähennysten
eteen kaikilla sektoreilla sekä kansallisten ilmastotavoitteiden että EU-velvoitteiden saavuttamiseksi.
Erityisesti liikenteen fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä ja rakennusten lämmityksen
puhdasta siirtymää edistäviä toimia tulisi vahvistaa.

Korvaavat toimet
Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että ETS2-järjestelmän käyttöönottoa lykättäessä Suomen tulee
jatkaa toimia liikenteen, rakennusten ja muiden ETS-sektoreiden päästöjen vähentämiseksi jo ennen
vuotta 2028. Lykkäysten aiheuttama vaje päästövähennyksissä tulee ottaa huomioon kansallisessa
ilmastopolitiikassa ja tarvittavat korjaavat toimet täytyy määritellä konkreettisesti.

Lykkäyksen aiheuttama päästövähennysvaje tulee päivittää virallisesti keskipitkän aikavälin
ilmastopolitiikan suunnitelmaan (KAISU) ja ottaa huomioon ilmastolain mukaisessa päätöksenteossa
ja seurannassa. Lykkäystä ei saa kompensoida tinkimällä kansallisista päästövähennystavoitteista tai
siirtämällä tarvittavia ratkaisuja tulevaisuuteen.

ETS2-huutokauppatulojen kohdentaminen
Hallituksen esityksen mukaan ETS2-päästöoikeuksien huutokaupat alkavat jo vuonna 2027 ja ne
kerryttävät valtiolle merkittäviä huutokauppatuloja (arviolta noin 90 miljoonaa euroa vuonna 2027 ja
195 miljoonaa euroa vuonna 2028) ennen varsinaisen palautusvelvoitteen ja hinnansääntelyn
alkamista.

Nämä huutokauppatulot sekä Sosiaalisen ilmastorahaston varat tulee ohjata täysimääräisesti ja
korvamerkittyinä päästökaupan sektoreiden reiluun puhtaaseen siirtymään. Tuloilla tulee tukea
erityisesti pieni- ja keskituloisten kotitalouksien lämmitysmuotomuutoksia, kiinteistöjen
energiatehokkuuskorjauksia sekä kestävän liikkumisen infraa ja palveluita (joukkoliikenne, kävely ja
pyöräily).

Polttoaineiden kestävyyskriteerit
Kestävyyslain soveltamisalan laajentaminen puolestaan selkeyttää sääntelyä. On tärkeää, että
uusiutuvat ja vähähiiliset polttoaineet täyttävät aidosti kestävyyttä ja päästövähennyksiä koskevat
vaatimukset. Fossiilisia polttoaineita tai riittämättömästi todennettuja vähähiilisiä polttoaineita ei tule
lukea perusteettomasti nollapäästöisiksi.

Esityksessä ehdotettu fossiilisen polttoaineen jakelun päästökauppaa koskevan lain 11§ muutos, jonka
mukaan nollapäästöiseksi ilmoitetun polttoaineen tulee täyttää kestävyyskriteerit ja toimijan on
osoitettava niiden täyttyminen, on tämän vuoksi tärkeä.

Vaatimusten noudattamista tulee valvoa tehokkaasti. Kestävyyskriteerien arvioinnissa on tulee
huomioida polttoaineiden koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset, ja tulee varmistaa, ettei
polttoaineiden tuotanto esimerkiksi lisää luontokatoa tai heikennä maankäyttösektorin hiilinieluja.
Biopolttoaineiden osalta tulee ehkäistä sellaista raaka-aineiden käyttöä, joka vaarantaa
biodiversiteetti- tai hiilinielutavoitteet. Energiavirastolle on turvattava riittävät resurssit
kestävyysjärjestelmien todentamiseen ja tehokkaaseen valvontaan.

Lisätietoja
Nelli Immonen, ilmastoasiantuntija, 045 7885 2037, nelli.immonen@sll.fi

Ajankohtaista