Luonnonsuojeluliiton lausunto energian alkuperätakuiden ja polttoaineiden kestävyyslain muuttamisesta
Lausunto –

HE 253/2026 vp TaV
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi energian alkuperätakuista annetun lain ja eräiden polttoaineiden kestävyyskriteereistä annetun lain 37 a §:n muuttamisesta
Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa seuraavaa:
Yleiset huomiot
Suomen luonnonsuojeluliitto pitää hukkalämmön talteenottoa ja hyödyntämistä keskeisenä keinona
energiatehokkuuden parantamisessa ja päästöjen vähentämisessä. Esityksessä ehdotettu hukkalämmön
määritelmän laajentaminen siten, että jätteenpolttolaitoksissa tuotettu lämpö voisi märäaikaisesti saada
hukkalämmö alkuperätakuun, on kuitenkin ongelmallinen. Tässä kyse on polttoon perustuvasta
energiantuotannosta. Määritelmän laajentaminen heikentää hukkalämmön käsitteen uskottavuutta ja
ohjata investointeja pois aidosti energiatehokkaista ratkaisuista.
Yleisesti Luonnonsuojeluliiton näkökulmasta ohjauksen tulisi kannustaa jätteen synnyn ehkäisyyn,
materiaalin kierrätykseen ja polttoon perustumattomiin ratkaisuihin. Luonnonsuojeluliitto pitää
esimerkiksi jätteenpolton verotuksen käyttöönottoa perusteltuna keinona vahvistaa tätä ohjausta.
Kuluttajien näkökulmasta on tärkeää saada riittävästi tietoa siitä, millä tavalla uusiutuva energia on
tuotettu. RED III-direktiivin mukainen alkuperätakuujärjestelmä, joka osoittaa energian olevan
uusiutuvaa, ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa riitä varmistamaan tuotannon ekologista kestävyyttä.
Esimerkiksi metsäbiomassan osalta nykyiset kestävyyskriteerit ovat puutteelliset, mikä heikentää
alkuperätakuun informaatioarvoa kuluttajalle. Asia korostuu kun kyseessä on lämmöntuotanto, sillä
iso osa Suomessa tuotetusta uusiutuvasta lämmöstä on peräisin metsäbiomassasta.
Jätteenpolton luokitteleminen hukkalämmöksi
Jätteenpolton lukeminen alkuperätakuujärjestelmän piiriin edes määräaikaisesti aiheuttaa ristiriidan
kierrätystavoitteiden sekä EU-suosituksen kanssa, tämä tunnistetaan myös hallituksen esityksen
omassa ympäristövaikutusten arvioinnissa. Suomi on jäänyt jälkeen yhdyskunta- ja
muovipakkausjätteen kierrätystavoitteista. Euroopan komissio on osoittanut liiallisen jätteenpolton
keskeiseksi syyksi alhaiseen kierrätysasteeseen. Alkuperätakuiden myöntäminen jätteenpoltolle
vahvistaa jätteenpolton taloudellista kannattavuutta, ja on vastakkain kierrätyksen lisäämiseen
tähtäävien toimien kanssa.
Esityksessä tunnistetaan, että hukkalämpöstatus mahdollistaisi lämmön ostajille lämmön raportoinnin
päästöttömänä. Jätteen polttaminen tuottaa merkittäviä hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi esityksen mukaan
muutos voi lisätä jätteen tuontia ulkomailta poltettavaksi, mikä kasvattaa Suomen päästöjä.
Hallituksen esityksessä nojataan siihen, että viiden vuoden määräaikaisuus vähentäisi
ympäristöhaittoja. Luonnonsuojeluliitto korostaa, että jätteenpolton perusteeton luokitteleminen
hukkalämmöksi heikentää investointihalukkuutta polttoon perustumattomaan
kaukolämmöntuotantoon. Väliaikainenkin tukirakenne voi aiheuttaa lukkiutumisen tilanteeseen, jota
on määräajan päätyttyä vaikea purkaa.
Kaasun- ja vedynmyyjien velvoitteet
Luonnonsuojeluliitto kannattaa ehdotusta, jolla kaasun- ja vedynmyyjille asetetaan velvoite ilmoittaa
uusiutuvan, vähähiilisen ja fossiilisen energian osuudet ja toimitetusta kaasusta aiheutuvat
hiilidioksidipäästöt. Tämä lisää avoimuutta ja parantaa kuluttajien edellytyksiä tehdä kestävämpiä
valintoja.
Lisätietoja
Nelli Immonen, ilmastoasiantuntija, 045 7885 2037, nelli.immonen@sll.fi


