Luonnonsuojeluliiton lausunto metsitystuen lakimuutosehdotuksesta

HE 178/2026 vp MmV

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsityksen määräaikaisesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa seuraavaa:

Yleisesti Luonnonsuojeluliitto pitää maankäyttösektorin ilmastotoimia äärimmäisen tärkeinä. Tästä
näkökulmasta on hyvä, että metsitystuen palauttamista keinovalikoimaan vuosille 2027-2029 on
valmisteltu.

Luonnonsuojeluliitto katsoo, että nykyinen esitys on puutteellinen ilmaston, valtiontalouden, luonnon
monimuotoisuuden ja vesistöjen näkökulmasta. Myös tukijärjestelmän rahoitus jää pääosin seuraavan
hallituksen varmistettavaksi. Haluamme nostaa esiin esitykseen ja joutoalueiden metsitykseen
liittyviä ongelmakohtia, jotka tulee korjata. Maankäyttösektorin ilmastotoimet tulee valita siten, että
niillä edistetään myös vesistö- ja luontotavoitteita, nyt metsitystuen osalta näin ei välttämättä ole.
Lisäksi on syytä huomioida valittujen ilmastotoimien kustannustehokkuus.

Metsityksen ilmastovaikutukset

Esitysluonnoksesta ei käy ilmi, kuinka iso osa metsitykseen soveltuviksi alueiksi arvioiduista on
turvemaita. Jos turvemaan metsittäminen edellyttää ojien kunnostusta tai uusien kaivamista ja johtaa
turvekerroksen hajoamiseen, on mahdollista, että metsityksen ilmastovaikutukset erityisesti puun
korjuun jälkeen pitkällä aikavälillä ovat ilmastoa lämmittävät (Ojanen, P. & Minkkinen, K. 2020.
Metsäojitetun suon ilmastovaikutukset. Suoseura. Saatavissa:
https://www.suoseura.fi/ojitettujen-soiden-kestava-kaytto/metsaojitetun-suon-ilmastovaikutukset/).

Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että voimassaolevassa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa
todetaan, että ”Paksuturpeisten ja vähäravinteisten turvemaiden tapauksessa metsitys ei tuota
nettopäästöjen vähennystä keskipitkällä aikavälillä ja osassa tapauksia ei edes pitkällä aikavälillä.
Päästövaikutuksiltaan metsitystä suotuisampi keino näissä tapauksissa on kohteen vettäminen
kosteikoksi.”

Luonnonsuojeluliitto esittää, että ilmastonäkökulmasta tarkasteltaessa turvemaiden osalta
metsitykseen otetaan vain kohteita, joilla ilmastovaikutus on viilentävä pitkälläkin aikavälillä.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi ohutturpeisia kohteita. Esitystä perustellaan ilmastonäkökulmalla, joten sen tulisi paremmin varmistaa, että metsitys ohjataan kohteille, joilla se varmuudella tuottaa ilmastohyötyjä.

Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että metsittämisen on arvioitu olevan melko hidas ja kustannustehoton ilmastotoimi. Kuilu maankäyttösektorin nykytilan ja tarvittavien hiilinielujen välillä on mittava. Suomen on viipymättä otettava käyttöön vahvempia ja nopeavaikutteisia toimia hiilinielujen korjaamiseksi sekä metsäkadon hillitsemiseksi.

Esityksessä todetaan, että “myös joutoalueiden metsitystuella metsitetyt kohteet olisi mahdollista
lukea mukaan EU:n hiilisertifiointikehikon mukaisiksi hiiliviljelyhankkeiksi, jos ne täyttävät kriteeristön edellyttämät lisäisyysvaatimukset ja jos ne muutoin täyttäisivät edellä kuvatut metsityshankkeille asetetut hiilisertifiointikriteerit. ” Luonnonsuojeluliitto suhtautuu edelläkuvattuun kriittisesti ja muistuttaa, että lisäisyyden periaateen mukaisesti myytäviä hiilensidontayksiköitä voidaan luoda vain sellaisista hankkeista, joita ei toteutettaisi ilman hillintätuloksen ”myyntiä”. Jos metsitys on toteutettu julkisella tuella metsitystuen avulla tämä lisäisyyden kriteeri ei täyty. Metsänomistajalle ei tule maksaa samasta hyödystä kahta kertaa.

Metsitys ei edistä luontotavoitteita

Esityksessä tuodaan ilmi metsitystuen ristiriita ennallistamisasetuksen tavoitteiden kanssa (“Tiettyje
turvepohjaisten joutoalueiden metsitys voisi käytännössä estää vettämisvelvoitteiden toteuttamista
Suomessa”), mutta ei riittävästi arvioida tai avata asiaa, tai esitetä keinoja ristiriidan ratkaisemiseksi.

Esityksen tavoitteeksi on kirjattu, että metsittäminen ei saa heikentää monimuotoisuutta.
Ilmastokriisiä ja luontokatoa on mahdollista ja tulee ratkaista yhdessä. Luontokadon pysäyttäminen
vaatii myös elinympäristöjen ennallistamista. Metsityksen yhteydessä puhutaan alueista, joilta
alkuperäinen lajisto on esimerkiksi turpeen kaivamisen myötä lähes täydellisesti jo hävitetty.
Erityisesti alueilla, jotka soveltuvat lajien palauttamisen kannalta hyvin vettämiseen esimerkiksi
sijaintinsa vuoksi, tavoite lisävahingon välttämisestä ei vielä ole riittävä. On arvioitava myös alueen
palautumispotentiaalia.

Luonnonsuojeluliiton mielestä paksuturpeiset, vettämiskelpoiset tai ennallistamispotentiaalia
sisältävät alueet tulee rajata metsitystuen ulkopuolelle.

Luonnonsuojeluliiton mielestä monimuotoisuustavoitteiden, mutta myös kuumenemiseen sopeutumisen kannalta on tärkeää tiukentaa tukiehtoja niin, että kohteilla varmistetaan sekapuustoisuuden syntyminen.

Vesistötavoitteiden toteuttaminen on varmistettava

Metsitettäviltä kohteilta “edellytetään, että alueen metsitys ei heikennä luonnon monimuotoisuutta tai
että metsitys ei olennaisesti vaikeuta avoimen maaseutumaiseman säilyttämistä eikä ole vastoin
kaavoitusta”. Metsittäminen ei saa myöskään heikentää vesistöjen tilaa, ja listaa tulee vesistövaikutusten osalta ehdottomasti täydentää. Erityisesti turvemailla toimittaessa on aito riski vesistöjen tilan heikentämiselle, varsinkin jos metsityksen vuoksi joudutaan ylläpitämään olemassa
olevaa kuivatusta tai toteuttamaan lainnoituksia.

Jos alueen metsittäminen vaatii ojien kunnostamista tai uusien kaivamista, ei aluetta voida pitää
vesitaloudeltaan puuston kasvatukseen sopivana. Kunnostusojituksia ei tulisi metsittämistoimien
yhteydessä tehdä. Metsitystuen myöntämisen edellytyksenä tulee olla, ettei metsitystuella toteutettavilla toimenpiteillä vaikeuteta vesienhoidon tavoitteita.

Yhteenveto

Nykymuodossaan esitys ei varmista riittäviä ilmastohyötyjä suhteessa mahdollisiin muihin ympäristöhaittoihin ja rasitteeseen valtiontaloudelle.

Luonnonsuojeluliitto pitää tärkeänä, että hankkeisiin pyydetään lupa- ja valvontaviraston sekä
elinvoimakeskuksen lausunnot eikä metsitystoimia voi aloittaa ennen lausuntojen saantia. Näissä
lausunnoissa tulee ottaa kantaa edellä esittämiimme mahdollisiin luonnon, vesistöjen ja ilmaston
kannalta ongelmallisiin kohtiin. Metsitystä on toteutettava keinoin ja ohjattava kohteille, joilla se ei
heikennä vesistöjen, hiilivarastojen tai luonnon tilaa tai vie alaa paremmin vettämiseen soveltuvilta
kohteilta.

Lisätietoja
Hanna Aho, johtava asiantuntija, p. 040 628 9495, hanna.aho@sll.fi
Liisa Toopakka, vs. ympäristöpäällikkö, p. 040 504 2989, liisa.toopakka@sll.fi