Luonnonsuojeluliiton lausunto maa- ja metsätalousministeriölle metsitystuen määräaikaisesta muuttamisesta

VN/36516/2025

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta. 

Yleisesti Luonnonsuojeluliitto pitää maankäyttösektorin ilmastotoimia äärimmäisen tärkeinä. Tästä näkökulmasta on hyvä, että metsitystuki palautetaan keinovalikoimaan. Haluamme kuitenkin nostaa esiin esitykseen ja  joutoalueiden metsitykseen liittyviä ongelmakohtia, joihin tulee kiinnittää huomiota. Maankäyttösektorin ilmastotoimet tulee valita siten, että niillä edistetään myös vesistö- ja luontotavoitteita, nyt metsitystuen osalta näin ei välttämättä ole. 

Pitkällä aikavälillä metsitys ei ole automaattisesti hyvä ilmastotoimi

Esitysluonnoksesta ei käy ilmi, kuinka iso osa metsitykseen soveltuviksi alueiksi arvioiduista on turvemaita. Jos turvemaan metsittäminen edellyttää ojien kunnostusta tai uusien kaivamista ja johtaa turvekerroksen hajoamiseen, on mahdollista, että metsityksen ilmastovaikutukset erityisesti puun korjuun jälkeen pitkällä aikavälillä ovat ilmastoa lämmittävät (Ojanen, P. & Minkkinen, K. 2020. Metsäojitetun suon ilmastovaikutukset. Suoseura. Saatavissa: https://www.suoseura.fi/ojitettujen-soiden-kestava-kaytto/metsaojitetun-suon-ilmastovaikutukset/). Luonnonsuojeluliitto esittää, että ilmastonäkökulmasta tarkasteltaessa turvemaiden osalta metsitykseen otetaan vain kohteita, joilla ilmastovaikutus on viilentävä pitkälläkin aikavälillä, käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi ohutturpeisia kohteita.

Esityksen tulisi paremmin varmistaa, että metsitys ohjataan kohteille, joilla se varmuudella tuottaa ilmastohyötyjä.

Metsitys ei edistä luontotavoitteita

Esityksessä tuodaan ilmi metsitystuen ristiriita ennallistamisasetuksen tavoitteiden kanssa (“Tiettyjen turvepohjaisten joutoalueiden metsitys voisi käytännössä estää vettämisvelvoitteiden toteuttamista Suomessa”), mutta ei riittävästi arvioida tai avata asiaa, tai esitetä keinoja ristiriidan ratkaisemiseksi.

Esityksen tavoitteeksi on kirjattu, että metsittäminen ei saa heikentää monimuotoisuutta. Ilmastokriisiä ja luontokatoa on mahdollista ja tulee ratkaista yhdessä. Luontokadon pysäyttäminen vaatii myös elinympäristöjen ennallistamista. Metsityksen yhteydessä puhutaan alueista, joilta alkuperäinen lajisto on esimerkiksi turpeen kaivamisen myötä lähes täydellisesti jo hävitetty. Erityisesti alueilla, jotka soveltuvat lajien palauttamisen kannalta hyvin vettämiseen esimerkiksi sijaintinsa vuoksi, tavoite lisävahingon välttämisestä ei vielä ole riittävä. On arvioitava myös alueen palautumispotentiaalia.

Aiemmasta poiketen metsitystukeen lisätään mahdollisuus myöntää tukea vesakoituneille alueille. Käytännössä tämä saattaisi tarkoittaa, että alueelle luontaisesti syntynyt taimikko tai puusto raivataan, jotta tilalle voidaan perustaa valtion tuella uusi taimikko. Luonnonsuojeluliitto näkee tässä riskin valtion rahojen tuhlaamiseen: jos alueelle on jo luontaisesti syntynyt puustoa, ei metsitykselle välttämättä ole tarvetta. Vesokoituneiden maiden yhteydessä mainitaan esimerkiksi joutomaille luontaisesti syntynyt harmaaleppä, joka tämän esityksen mukaan mahdollisesti raivattaisiin pois ja korvattaisiin metsäteollisuuden ja -talouden tarpeisiin paremmin sopivalla puustolla. Leppä ja paju ovat monimuotoisuuden kannalta tärkeitä lajeja, ja niiden raivaaminen pois ja korvaaminen esimerkiksi istutusmänniköllä saatta hyvinkin heikentää kohteen monimuotoisuutta. 

Vesistötavoitteet on unohdettu

Metsitettäviltä kohteilta “edellytetään, että alueen metsitys ei heikennä luonnon monimuotoisuutta tai että metsitys ei olennaisesti vaikeuta avoimen maaseutumaiseman säilyttämistä eikä ole vastoin kaavoitusta”. Metsittäminen ei saa myöskään heikentää vesistöjen tilaa, ja listaa tulee vesistövaikutusten osalta ehdottomasti täydentää. Erityisesti turvemailla toimittaessa on aito riski vesistöjen tilan heikentämiselle, varsinkin jos metsityksen vuoksi joudutaan ylläpitämään olemassa olevaa kuivatusta. 

Jos alueen metsittäminen vaatii ojien kunnostamista tai uusien kaivamista, ei aluetta voida pitää vesitaloudeltaan puuston kasvatukseen sopivana. Kunnostusojituksia ei tulisi metsittämistoimien yhteydessä tehdä. 

Yhteenveto

Luonnonsuojeluliitto pitää tärkeänä, että hankkeisiin pyydetään lupa- ja valvontaviraston sekä elinvoimakeskuksen lausunnot. Näissä lausunnoissa tulee ottaa kantaa edellä esittämiimme mahdollisiin luonnon, vesistöjen ja ilmaston kannalta ongelmallisiin kohtiin. Metsitystä on toteutettava keinoin ja ohjattava kohteille, joilla se ei heikennä vesistöjen tai luonnon tilaa tai vie alaa paremmin vettämiseen soveltuvilta kohteilta. Nykymuodossaan esitys ei vielä täysin varmista tämän toteutumista. 

Lisätietoja:

Liisa Toopakka, monimuotoisuusasiantuntija, p. 040 504 2989, liisa.toopakka@sll.fi

Antti Heikkinen, ympäristöpäällikkö, 044 9010 461, antti.heikkinen@sll.fi