Luonnonsuojeluliiton lausunto maa- ja metsätalousministeriölle EU:n metsäkatoasetuksen lakimuutosehdotuksista

Asia: VN/18354/2026

Lausunnonantajan lausunto

Toimitusketjussa alempana sijaitsevaa toimijaa koskeva sääntely Valvonta ja tarkastukset -luvussa (5-6 §
ja 9-11 §)

Luonnonsuojeluliitto pitää perusteltuna, että valvonta ulottuu koko toimitusketjuun. Valvonnan
onnistuminen riippuu käytännön toteutuksesta. Ruokavirastolle on varattava riittävät taloudelliset ja
henkilöstöresurssit.

Tarkastus pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyssä tilassa (7 §)

Luonnonsuojeluliitolla ei ole tältä osin huomautettavaa.

Toimitusketjussa alempana sijaitsevaa toimijaa koskeva sääntely hallinnollisissa seuraamuksissa (15-18 §)
Luonnonsuojeluliitto pitää tärkeänä, että myös toimitusketjussa alempana sijaitsevat toimijat
voidaan tarvittaessa saattaa vastuuseen asetuksen rikkomisesta.

Rikkomusmaksu 20 §

–

Hallinnollinen seuraamusmaksu (23-24 §)

–

Suhde rikosoikeudellisiin menettelyihin (26-29 §)

–

Määräaikainen sulkeminen hankintojen ja julkisen rahoituksen ulkopuolelle (30 §)

Julkisia varoja ei tule kohdentaa toimijoille, jotka ovat olennaisesti rikkoneet metsäkatoasetuksen
velvoitteita.

Ruokaviraston velvollisuus tietojen asettamiseen tietojärjestelmään (35 §)

Jotta Metsäkatoasetuksen kansallinen toimeenpano lähtee sujumaan, on toimivaltaisen
viranomaisen, eli tässä tapauksessa Ruokaviraston ja tarvittaessa Metsäkeskuksen, riittävät resurssit
asetuksen valvomiseksi varmistettava.

Esityksen vaikutukset (HE-luonnoksen perusteluiden luku 4.2)

Luonnonsuojeluliitto katsoo, että vaikutusarvioissa tulisi arvioida nykyistä tarkemmin ehdotettujen
muutosten vaikutuksia metsäkatoasetuksen tavoitteiden toteutumiseen. EU:n metsäkatoasetuksen
muutoksilla on kevennetty toimijoiden velvoitteita ja lykätty asetuksen soveltamisen alkamista. Olisi
tärkeää arvioida, miten muutokset vaikuttavat valvonnan tehokkuuteen ja asetuksen kykyyn
ehkäistä metsäkatoa.

Yleisesti haluamme todeta, että Suomi on sitoutunut globaalin metsäkadon pysäyttämiseen.
Metsäkato on myös kotimaassa jatkuva ongelma. Hallituksen esityksen mukaan Suomessa
metsäkatoala on 14 000 hehtaaria vuosittain ja metsäkadon aiheuttaa vuosittaisista 6 prosenttia
kokonaispäästöistä. Luonnonsuojeluliitto pitää alaa ja päästömääriä merkittävinä.
Metsäkatoasetuksen lisäksi on tärkeä toimeenpanna myös muita metsäkatoa hillitseviä toimia,
kuten ottaa käyttöön maankäytön muutosmaksu metsäkatoa aiheuttaville hankkeille. Metsien tilan
heikkenemistä on vaarassa jäädä tunnistamatta. Hallituksen esityksen mukaan mukaan riski
metsätalouden aiheuttamalle metsien tilan heikkenemiselle on pieni. Tilanne metsien tilan
heikkenemisen osalta on kuitenkin epäselvä, sillä ikimetsiä ei ole kunnolla kartoitettu Suomessa.
Luonnontilaisten metsien raportoinnissa on esimerkiksi lähdetty siitä, että näitä alueita sijaitsee vain
suojelualueilla, Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa, vaan
näitä alueita on myös talousmetsissä. Vaikka pinta-alat eivät olisi suuria, kartoitusten puute ja
määritelmien epäselvyys jättävät maanomistajat, hakkuita toteuttavat ja puuta ostavat epävarmaan
asemaan. Luonnon monimuotoisuuden kannalta jokaisen luonnontilaisen metsän katoaminen on
menetys. Luonnonvarakeskuksen julkaisussa luonnontilaisten metsien määritelmäksi esitetään
vanhojen metsien osalta huomattavan korkeita ikärajoja ja metsille suuria (kuusimetsien 10 ha)
vähimmäispinta-aloja. Luonnonsuojeluliitto katsoo, että Luonnonvarakeskuksen julkaisussa esitetyt
eivät sellaisenaan sovellu luonnontilaisten metsien määritelmäksi, vaan määritelmätyötä tulisi tehdä
laajemmassa kokoonpanossa yhteistyössä esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen kanssa.

Perustellut huolenaiheet ovat tärkeä lisä asetuksen noudattamisen valvontaan. On hyvä, että
luonnollisilla henkilöillä ja oikeushenkilöillä on mahdollisuus esittää perusteltuja huolenaiheita lain
noudattamiseen liittyen. Metsäkatoasetuksen 31 artiklan 3 kohdan mukaan määräaika viranomaisen
ilmoittaa huolenaiheen aiheuttamista toimista on 30 päivää. Asetus kuitenkin jättää mahdollisuuden
säätää määräajasta kansallisesti. Luonnonsuojeluliitto pitää nyt esitettävää kolmen ja kuuden
kuukauden määräaikaa pitkänä. Viranomaisen nopea reagointi voi olla tärkeää esimerkiksi
tapauksissa, joissa on epäilys että hakkuisiin on joutumassa luonnontilaista metsää. Hakkuuilmoitus
täytyy Suomessa tehdä 10 päivää ennen hakkuita, joten näissä tapauksissa valvovan viranomaisen
nopea reagointi on tärkeää. Parhaimmillaan huolenaiheilmoitukset toimivat viranomaisen työtä ja
asetuksen noudattamista tukevana. On kaikkien etu että asetusta noudatetaan ja valvonta Suomessa
toimii kunnolla.

Muita huomioita

Metsäkato on yksi merkittävimmistä ilmastopäästöjen ja luontokadon aiheuttajista
maailmanlaajuisesti. Tiettyjen tuotteiden tuotanto on erityisen haitallista metsille. Metsäkatoasetus
määrääkin, ettei EU:n alueella myytävä puu, kumi, palmuöljy, kahvi, kaakao ja naudanliha saa
aiheuttaa metsäkatoa.

EU:n mukaan vuosina 1990–2020 metsää katosi maailmasta EU-aluetta suurempi määrä, ja 10
prosenttia tästä johtui EU:sta itsestään. Metsäkatoasetukselle on siis polttava tarve. Asetuksen
toimeenpanon lykkääminen ja velvoitteiden keventäminen eivät saa johtaa siihen, että
metsäkatoasetuksen ympäristötavoitteet käytännössä vesittyvät.

Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että edelläkävijäyritykset ovat kannattaneet metsäkatoasetusta ja
ottaneet käyttöön metsäkatoa hillitseviä toimia jo hyvissä ajoin. EU:n tulee varmistaa, että
asetuksen toimeenpanon lykkääminen ja velvoitteiden lieventäminen eivät heikennä
edelläkävijäyritysten kilpailukykyä.

Lisätietoja: Heikkinen Antti, ympäristöpäällikkö, 044 9010 461, antti.heikkinen@sll.fi