Luon­non­suo­je­lu­lii­ton lausunto luonnoksesta suden metsästystä koskevaksi kiintiöksi metsästysvuonna 2022–2023

Lausunnot

Maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt poronhoitoalueen eteläpuolelle uudenlaista susiasetusta. Sitä ei tehdä yleistä kiintiömetsästystä varten vaan se rajoittaisi muitakin poikkeuslupia määräämällä niille ylärajan. Lisäksi lupamäärästä poistettaisiin muu ihmisen aiheuttama kuolleisuus. Luonnonsuojeluliton mielestä poikkeuslupien määrää tulee vielä laskea ministeriön esittämästä 28 yksilöstä 20:een.

Kuvassa yksinäinen susi seisoo niityllä kesällä. Taustalla näkyy metsää.
Susi. Kuva: Lasse Kurkela.

29.12.2022

Maa- ja metsätalousministeriölle

Viitaten lausuntopyyntöönne 12.12.2022 Dnro VN/31566/2022

Luonnonsuojeluliiton lausunto luonnoksesta suden metsästystä koskevaksi kiintiöksi metsästysvuonna 2022–2023

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa:

Suomen luonnonsuojeluliitto on ollut tyytyväinen suden suojelun työryhmissä kehittyneestä luottamuksesta, SusiLIFE-hankkeesta ja laajasta yhteistyöstä.

Suden metsästyskiintiö 28 yksilöä on liian suuri toistuvien vahinkojen torjumiseksi

Suomen luonnonsuojeluliitto on tyytyväinen siihen, että Suomen susikanta on kasvanut viime vuosina lähes odotetun kaltaisesti. Susia on nyt enemmän kuin yli sataan vuoteen läntisessä Suomessa. Sen sijaan itäisen Suomen ja Sisä-Suomen susikanta ei juuri ole kasvanut laittoman pyynnin johdosta. SusiLIFE:ssä kehitettyä poliisin ja erätarkastajan ennaltaehkäisevää luonnonvararikollisuuden torjuntaa Itä-Suomessa tulee mahdollisuuksien mukaan tehostaa ja laajentaa Sisä-Suomeen.

Suomen susikannan suotuisan suojelutason viitearvojen määrittäminen -loppuraportissa (Luke 2022) todetaan, ettei Venäjältä tule riittävästi tulomuuttoa Suomeen pitämään yllä maamme susipopulaation geneettistä monimuotoisuutta. Tämän johdosta poronhoitoalueen eteläpuolisen susikunnan tulee olla riittävän suuri ja yhtenäinen säilyttääkseen geneettisen monimuotoisuuden lyhyellä aikavälillä. Ikävä kyllä, susien laajamittainen laiton pyynti vaikeuttaa koko Suomen susikannan hoitoa, kun läntisen Suomen susipopulaation geneettinen monimuotoisuus on tutkimuksien mukaan kaventunut idästä vaeltavien susien vähyyden johdosta. Ensisijaista olisikin turvata Sisä-Suomeen syntyvien perhelaumojen hengissä säilyminen. Toistaiseksi ne ovat aina kadonneet ensimmäisen talven aikana, kuten Kuhmoisista talvella 2006 ja Heinolasta talvella 2015.

Susikannan kasvusta läntisessä Suomessa huolimatta susivahingot eivät ole merkittävästi kasvaneet ja kotieläinten suojaus on parantunut SusiLIFE-hankkeen ansiosta. Lisäksi SusiLIFEssä tehty neuvonta ja valistus ovat hälventäneet suteen liittyviä uhkia ja pelkoja läntisessä ja eteläisessä Suomessa. Vahinkojen ehkäisy ja valistus ovat ensisijaisia keinoja vähentää suteen liittyviä ristiriitoja. Susien mahdollisesti aiheuttamiin toistuviin kotieläinvahinkoihin tai vakavaan uhkaan voidaan kuitenkin puuttua poikkeusluvilla, ellei muita ratkaisuja ole käytettävissä.

Luonnonsuojeluliitto esittää enintään 20 suden kiintiötä toistuvasti uhkaa tai vahinkoa aiheuttavien susien tai koirasusiristeymien poistamiseksi. Kiintiöstä tulee vähentää poliisin määräyksellä poistetut, liikenteessä tai muutoin tietoon tulleet kuolleet sudet.

Sen sijaan suden kannanhoidollista metsästystä ei tule vielä aloittaa susikannan pienuuden, geneettisen monimuotoisuuden kapenemisen ja Sisä-Suomen susityhjiön johdosta. Suotuisan suojelun taso tarkoittaa sitä, että laji kykenee säilymään elinkelpoisena osana elinympäristöään, se on tasaisesti jakaantunut esiintymisalueellaan eikä sen geneettinen perimä kapene.

Lisätietoja

puheenjohtaja Harri Hölttä, puhelin 040 722 9224, harri.holtta a sll.fi
erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola a sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Harri Hölttä Tapani Veistola
puheenjohtaja toiminnanjohtaja

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja
Tapani Veistola

Ajankohtaista