Maa- ja metsätalousministeriö esittää taas erittäin uhanalaisen suden kiintiömetsästystä

Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa suden vainoamista ja esittää, että talvella 2027 Suomessa saisi tappaa 109 sutta niin sanottuna kiintiömetsästyksenä.  

Kiintiöpyynnin lisäksi susia tapetaan vahinko- ja turvallisuusperusteisilla poikkeusluvilla, joita myönnetään kotieläin- ja koiravahinkojen tai todettujen vaaratilanteiden vuoksi. Resurssit ja toimet susivahinkojen ennaltaehkäisyyn ovat monin paikoin edelleen puutteelliset. Niihin ministeriö ei kuitenkaan satsaa yhtä suurella innolla kuin susien tappamiseen.  

Viime vuosina susia on tapettu poikkeusluvilla jopa yli 50 vuodessa. Tämä tulisi vähintään ottaa huomioon, jos susien tappamiseen myönnetään vielä pyyntikiintiöitäkin. Viime talven yli 80 suden kiintiömetsästyksen myötä Suomen susikannan kasvu pysähtyi. 

– Yli sadan suden tappaminen ensi talvena kääntää erittäin uhanalaisen suden kannan todennäköisesti laskuun. Tästä huolimatta metsästyksen vaikutusta susikantaan ei ole selvitetty kunnolla ennen ministeriön tuoretta tappokiintiöehdotusta, sanoo toiminnanjohtaja Tapani Veistola.

Kaiken taustalla on se, että maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt, että susikannan kooksi riittäisi 273 yksilöä. Jos Suomen susipolitiikka perustuisi tutkittuun tietoon, susikannan täytyisi olla vähintään 500 yksilöä, jotta se voisi selvitä elinkelpoisena. Tämän lisäksi susikannan tulisi voida levittäytyä tasaisesti koko Suomeen. Nyt susikanta on vahvasti jakautunut itäiseen ja läntiseen osaan, joiden välillä ei tapahdu riittävästi geenivaihtoa. Käytännössä kaikki sudet elävät poronhoitoalueen eteläpuolella. Poronhoitoalueella ei Luonnonvarakeskuksen mukaan todennäköisimmin ollut keväällä 2026 jäljellä yhtään susiparia tai laumareviiriä, sillä sinne vaeltaneet sudet tapetaan järjestään poikkeusluvilla.

Toinen huolestuttava piirre maa- ja metsätalousministeriön ehdotuksessa on se, että tapettavaksi esitetään kokonaisia laumoja, jotka elävät kaukana ihmisasutuksesta ja jotka eivät ole aiheuttaneet vahinkoja lainkaan tai vahingot ovat olleet yksittäisiä. Erityisen haitallista on, että tapettaviksi esitetään nyt myös useita itäisten reviirien susilaumoja, jotka ovat arvokkaita Suomen susikannan geneettistä elinvoimaisuutta ajatellen. 

– Mitä vähemmän susia on, sitä heikommaksi käy susikannan elinvoimaisuus ja geneettinen monimuotoisuus, jota erityisesti pitäisi vahvistaa. Vaikuttaa vahvasti siltä, että pelkkä suden olemassaolo on Suomessa monin paikoin peruste metsästykselle, sanoo puheenjohtaja Hanna Halmeenpää.

Sudenmetsästystä esitetään toteutettavaksi jo toista kertaa kiintiömetsästyksenä, jolloin esimerkiksi Luonnonsuojeluliiton piirit tai paikallisyhdistykset eivät voi valittaa tuomioistuimeen laittomaksi katsomistaan tappoluvista. Luonnonsuojeluliitto katsoo, että susien kiintiömetsästyksen aloittaminen esitetyllä tavalla on lainvastaista, ja olemmekin kannelleet siitä Euroopan komissiolle.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Hanna Halmeenpää, p. 050 564 4122, hanna.halmeenpaa@sll.fi
toiminnanjohtaja Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi.